Osallistuva budjetointi, kansalaisraadit ja foorumit – let’s do it!

Mitä tapahtuu kohtaamiselle maailmassa, jossa teknologinen kehitys on vauhdikasta ja robotti on saanut kansalaisuuden? Vuorovaikutus ja rakentava yhteiskunnallinen keskustelu ovat demokratian perusedellytyksiä, mutta onko ihmisillä taitoja ja halua keskustella sellaistenkin ihmisten kanssa, jotka ajattelevat yhteiskunnallisista asioista eri tavoin?

Professori Timo Honkelan kehittämän Rauhankoneen innoittamana 5.4. järjestetty Mitä tapahtuu huomenna kohtaamiselle? -tilaisuus keskittyi nimensä mukaisesti kohtaamiseen. Kohtaaminen on niin demokratian kehittämisen, konfliktinratkaisun kuin tilaisuudessa esitellyn Peace One Day -kampanjankin ytimessä.

Rauhankoneen tarkoituksena on hyödyntää tekoälyä, koneoppimista ja muita tietotekniikan aloja lisäämään ihmisten välistä ymmärrystä ja loppukädessä rakentamaan maailmanrauhaa. Rauhankone on visio rauhanomaisemmasta maailmasta, joka inspiroi ihmisiä laajasti. Honkela sanoi tilaisuudessa, että tekoälykeskustelu on pääasiassa keskustelua uhkista, mutta katseen voi kääntää myös sen positiivisiin sovellutuksiin – siihen miten tekoäly voi rakentaa parempaa yhteiskuntaa.

Tilaisuudessa pitämässäni puheenvuorossa keskityin siihen, miksi ja miten osallistumisen tapoja pitäisi lisätä demokratiassa. Demokratian suuria haasteita kaikkialla ovat eriarvoistuminen ja luottamuksen rapautuminen. Äänestysprosentit ja puolueiden jäsenmäärät ovat tasaisesti laskeneet. Eurooppalaisista keskimäärin kolme prosenttia kuuluu puolueisiin, jotka ovat kuitenkin tärkein vallankäytön kanava edustuksellisessa demokratiassa.

“

Ihmisten tahto tehdä merkityksellisiä asioita ja vaikuttaa yhteiskuntaan ei ole kadonnut

Äänestäminen muutaman vuoden välein ei riitä osallistumiseksi tämän päivän nopeasti muuttuvassa maailmassa. On aika lisätä ja monipuolistaa osallistumisen tapoja. Niin kuin yksi Liisa Hyssälän ja Jouni Backmannin Kansanvallan peruskorjaus -selvitykseen haastatelluista päättäjistä kommentoi tilannetta: ”Me missataan iso voimavara”, kun ihmisten rooli päätöksenteossa jää passiivisseksi. Poliittista valtaa voidaan jakaa uudelleen hyödyntäen erilaisia suoran osallistumisen tapoja. Näitä ovat esim. osallistuva budjetointi, kansalaisraadit, foorumit ja yhteiskehittely.

Tässä muutamia esimerkkejä Suomesta ja maailmalta siitä, mitä osallistumisen tavat voivat olla:

• Melbournen People’s panelissa 43 hengen kansalaispaneeli antoi suosituksia siitä miten 5 miljardin euron arvoista 10 vuoden taloudellista suunnitelmaa tulisi toteuttaa.
• Iso-Britannian My life, my say, jossa kansanedustajat ja nuoret keskustelevat yhdessä Brexitin seurauksista. 75 prosenttia alle 24-vuotiaista brittiläisistä äänesti EU:ssa pysymisen puolesta ja nyt heitä huolettaa moni asia esimerkiksi se mitä tapahtuu Erasmus-vaihdoille.
• Puola ei ole paistatellut kansainvälisessä lehdistössä demokratian mallioppilaana viime vuosina, mutta siellä tehdään kuitenkin osallistuvaa budjetointia kunnallistasolla 200 kunnassa. Myös Helsingissä tehdään osallistuvaa budjetointia entistä isommin.
• Hack for society toi yhteen Helsingin yliopiston tutkijoita ja opiskelijoita sekä Helsingin Nämä muodostivat tiimejä, jotka ratkaisivat tutkimuspohjaisia, kaupunkilaisten elämään vaikuttavia, haasteita. Tällaisella toimintamallilla voidaan luoda parempaa dialogia tutkitun tiedon ja päätöksentekijöiden välille.
• Erätauko on työkalupakki rakentavan keskustelun käymiseen. Erätauko sai alkunsa kysymyksestä, voisiko yhteiskunnallinen keskustelu olla jotain muutakin kuin ohihuutelua. Työkalupakista löytyy kaikki Erätauon käytännöt ja opit kutsumisesta, dialogin sääntöihin ja keskustelun paketointiin. Erätaukoa voivat vapaasti soveltaa kaikki, joilla on tarve tuoda yhteen eri näkemyksiä tai taustoja edustavia tahoja.

Kiinnostus osallistua politiikkaan puolueiden kautta on heikentynyt, mutta ihmisten tahto tehdä merkityksellisiä asioita ja vaikuttaa yhteiskuntaan ei ole kadonnut mihinkään. Erityisesti kaupungit ovat olleet aktiivisia uusien osallistumiskokeilujen tekijöitä ympäri maailmaa.

Mitä keinoja sinä kokeilisit, jotta kuulluksi tuleminen ja yhdessä tekeminen vahvistuisivat?

Lue lisää aiheesta:

–Demokratian vaikeuksista kohti tulevaisuuden osallisuutta -muistio

–Kymmenen kiehtovaa aloitetta demokratian ja osallisuuden saralla

Hyvinvoinnin seuraava erä on Sitran visio tulevaisuuden kestävästä hyvinvointiyhteiskunnasta. Visiotyöllä haluamme kannustaa päätöksentekijöitä ja vaikuttajia kertomaan oman visionsa, siitä minkälaista yhteiskuntaa he haluavat rakentaa.

8.5. julkaistaan kirja ”Hyvinvoinnin seuraava erä – Visio kestävän hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta”. Ilmoittaudu mukaan julkistustilaisuuteen täältä.