Eivät keksi käskystä

Ainakin tavoite on kunnianhimoinen. Suomi aikoo nostaa tutkimus- ja kehitystoiminnan panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on historiallisen korkea taso. Jos tavoite toteutuu, Suomen t&k-panos nousee viiden kärkeen koko maailmassa.

Uuden riman saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä sekä laajaa ymmärrystä innovaatiotoiminnan ajureista.

Uusi t&k-laki sitoo julkisen rahoituksen kasvuun yrityssektorin panostusten kanssa, mikä kannustaa yrityksiä lisäämään omia investointejaan. Laki on pitkäjänteinen sitoumus jakaa t&k-toiminnan riskejä elinkeinoelämän kanssa. Laki myös viestii siitä, että suomalaiseen osaamiseen luotetaan maailmantalouden myllerrysten keskellä.

Business Finlandin veturirahoitus on hyvä esimerkki kannustamisesta.

Veturirahoitus on suunnattu Suomen merkittävimpiin t&k-toimintaa tekeviin yrityksiin. Sen myöntämisen ehtona on muun muassa, että julkinen tuki täydentyy nelikertaisella yksityisellä panostuksella.

Ensimmäiset veturiprojektit ovat ylittäneet tavoitteensa hienosti. Ne ovat myös synnyttäneet lukuisia kumppanuushankkeita, jotka siirtävät osaamista yritysten laajempiin verkostoihin.

SUURYRITYKSET OVAT kantaneet päävastuun yrityssektorin t&k-menoista. Nopeimmin kasvava yritysten joukko löytyy kuitenkin keskisuurista, 100–249 henkeä työllistävistä firmoista.

Niiden t&k-investoinnit ovat kolminkertaistuneet viimeisen vuosikymmenen aikana noin 250 miljoonasta lähes 780 miljoonaan euroon. Keskisuurten yritysten aktiivisuus vahvistaa luottamusta uuden t&k-lain mahdollisuuksiin.

Myös startup-yritysten rooli t&k-toiminnan kasvattajina on korostunut. Business Finland on lisännyt rahoitustaan nuorille kasvuyrityksille, ja nämä yritykset ovat menestyneet hyvin yksityisten sijoitusten houkuttelemisessa.

Startup-ekosysteemi on kehittynyt ja kypsynyt. Se tuottaa entistä laadukkaampia innovaatioaihioita, joita rahoitetaan isommin pääomasijoituksilla.

Huolenaiheeksi on toisaalta noussut startupien syntyvyys. Uusien startup-yritysten vähentyminen on heijastunut myös Business Finlandin rahoitukseen. Hakemusten määrä kääntyi kuitenkin uudelleen kasvuun vuonna 2025.

T&K-TOIMINNAN VAIKUTUS perustuu sekä vakiintuneiden yritysten osaamisen jakamiseen verkostoissa että uusien yritysten kykyyn haastaa ja uudistaa alan toimintatapoja. Tutkimus vaikuttaa oleellisesti myös uuden osaamisen kehittymiseen ja
soveltamiseen.

Uusi t&k-laki kannustaa pitkäjänteisyydellään juuri tähän dynamiikkaan ja luo edellytyksiä innovaatiotoiminnan kunnianhimon tasonostoon. Myös Business Finlandin uusi strategia korostaa kunnianhimoista ja rohkeata innovointia – uudistumisen, kasvun ja hyvinvoinnin tueksi.

Innovaatioita ei kuitenkaan synny käskystä, pelkän rahoituksen tai suunnitelmallisuuden varassa. Tarvitaan laajempaa ymmärrystä innovaatiotoiminnan ajureista. Muun muassa VTT:n yllä pitämä Sfinno-tietotietokanta osoittaa, että innovaatioihin vaikuttavat tieteen ja teknologian ohella myös asiakasvuorovaikutus markkinoilla sekä muiden aineellisten ja aineettomien tekijöiden yhteisvaikutukset.

Tarvitaan monenlaista muotoilua, liiketoimintamalleja, markkinointia, myyntiä ja muuta osaamista.

Uusi t&k-laki rakentaa luottamusta ja pitkäjänteisyyttä. Tätä perustaa ei saa horjuttaa. Yhtä tärkeää on kuitenkin uskaltaa ajatella totuttujen tapojen tuolle puolelle ja tunnistaa innovaatioiden moninaiset ajurit. Sitten luodaan kulttuuri, joka rohkaisee lähestymään innovaatiotoimintaa laajemmin ja luovemmin. Neljän prosentin kunnianhimoon päästään yhdessä.

CHRISTOPHER PALMBERG toimii johtajana Business Finlandissa.
ANNU KOTIRANTA on Business Finlandin innovaatiopolitiikan yksikön vanhempi neuvonantaja