Viisas raha on rakettipolttoaine

Kasvuyrittäjyyden ekosysteemi on kehittynyt voimakkaasti Suomessa. Niin sanottujen yksisarvisten määrä on kasvussa. Pääomasijoituksia on tehty viime vuosina ennätyksellisen paljon.

Enkelisijoittajien määrä ja osaaminen ovat kasvaneet, joukkorahoitus ja kiihdyttämöt ovat vakiintuneet. Pääomasijoittajina ja rahastojen vetäjinä toimii entistä useammin sarjayrittäjiä, joilla on kokemusta kansainvälisten kasvuyritysten rakentamisesta. Varhaisen vaiheen rahoitus on laadukasta ja kilpailukykyistä.

Pullonkaula on siirtynyt skaalautumisvaiheeseen, jossa markkinatarpeeseen sopivan tuotteen (product-market fit) rakentaneet kasvuyritykset tarvitsevat selvästi suurempia rahoituskierroksia – ja nopeasti.

Mitä suurempi kierros, sitä todennäköisemmin mukana on ulkomaisia pääomasijoittajia. Tämä on luonnollista ja usein toivottavaa, sillä ne tuovat pääoman lisäksi verkostoja ja tukea markkinoille pääsyyn. Samalla on tärkeää, että kotimainen ankkuriomistus säilyy riittävän vahvana, jotta yritysten yhteys Suomeen ei katkea kotimaisen pääoman ja neuvotteluvoiman puutteeseen.

TASAPAINOA KOTIMAISEN omistajuuden ja ulkomaisen pääoman välillä voidaan vahvistaa kasvattamalla kotimaisten ankkurisijoittajien roolia. Sääntelyä voidaan kehittää siten, että pitkäjänteiset institutionaaliset sijoittajat (kuten eläkeyhtiöt) voivat tehdä nykyistä suurempia sijoituksia kasvuyrityksiin ja niihin sijoittaviin pääomarahastoihin.

Tärkeä rooli voi olla myös suurten yritysten pääomasijoituksilla ja muulla corporate venturing -toiminnalla. Markkinoilla asemansa vakiinnuttaneet teollisuusyritykset voivat tarjota kasvuyrityksille pääoman lisäksi myös teollista osaamista, täydentäviä resursseja ja jakelukanavia.

Toimiva kasvurahoitus edellyttää myös sujuvaa ja tehokasta pääoman kiertoa. Onnistuneet irtautumiset vapauttavat varhaisen vaiheen sijoittajien pääomia uusiin kohteisiin ja mahdollistavat uusien rahastojen keräämisen. Kun myöhemmillä rahoituskierroksilla perustajat voivat myydä pienen osan osakkeistaan uusille sijoittajille, heidän henkilökohtainen riskinsä ja irtautumispaineensa pienenevät ja edellytykset kärsivälliseen kasvun jatkamiseen paranevat.

Suomalaisten pääomasijoitusten tuotot ovat eurooppalaisittain kilpailukykyisiä, mutta irtautumiset painottuvat yrityskauppoihin kotimaisille tai ulkomaisille ostajille – usein vielä varhaisessa vaiheessa. Itsenäisen kasvun jatkamisen mahdollistavia listautumisia tapahtuu edelleen verrattain harvoin.

Ilmiö kytkeytyy listautumisen kustannuksiin sääntelyn tuomiin velvoitteisiin ja kasvuyhtiöiden ohueen kotimaiseen osakemarkkinaan. Siksi on tärkeää, että sääntelyä ja markkinarakenteita kehitetään suuntaan, jossa listautuminen tarjoaa aidon
vaihtoehdon yrityskaupoille.

POLITIIKKATOIMISSA SUOMI on perinteisesti keskittynyt esteiden purkamiseen ja markkinoiden toimivuuden edistämiseen. Sääntelyä on kehitetty ja rahoituksen tarjontaa tuettu, ensisijaisesti epäsuorilla sijoituksilla yksityisiin rahastoihin.

Viime vuosina on kuitenkin vahvistunut myös suora sijoittaminen yrityksiin. Tätä tarvitaan erityisesti vihreän siirtymän, turvallisuuskriittisten teknologioiden ja syväteknologian hankkeiden tukemiseksi.

Tutkimuskirjallisuus kuitenkin muistuttaa, että kun julkisen toimijan rooli kohdeyritysten valinnassa kasvaa, myös markkinoiden vääristymisen riski kasvaa: Poliittiset painotukset saattavat alkaa ohjata liikaa rahoituksen kohdentumista. Suorat julkiset sijoitukset voivat myös osin syrjäyttää yksityistä rahoitusta, jos niiden roolia ei rajata selkeästi yksityistä markkinaa täydentäväksi.

Toisen ongelman aiheuttaa lainsäädännön ja verotuksen kokonaisuus, joka on ajanut joitakin suomalaisia pääomasijoitusyhtiöitä perustamaan rahastoja ulkomaille kansainvälisen varainkeruun helpottamiseksi. Suomalainen kommandiittiyhtiö ei ole ollut tarpeeksi houkutteleva alusta niiden toiminnalle.

MUTTA KYSE ei ole vain määristä vaan myös laadusta. Laatu tarkoittaa sijoittajien osaamista, yrittäjäystävällisiä ja läpinäkyviä ehtoja sekä kotimaisen ja ulkomaisen pääoman tasapainoa. Kestävän kasvurahoituksen peruskiviä ovat kannusteet, jotka tuovat lisää yksityisiä pääomia enkelisijoittajiksi, pääomarahastojen sijoittajiksi ja listaamattomien yhtiöiden omistajiksi. Tämä tarkoittaa ennakoitavaa ja kansainvälisesti kilpailukykyistä verokohtelua, selkeitä pelisääntöjä sekä kohdennettuja ratkaisuja, jotka alentavat yksityishenkilöiden, yritysten ja säätiöiden kynnystä sijoittamiseen.

Vahva ja viisas kasvurahoitus on tärkeä täsmälääke. Kun se toimii, talous kasvaa, työllisyys paranee ja veropohja vahvistuu eri puolilla Suomea.

MARKKU MAULA on Aalto-yliopiston pääomasijoitustoiminnan professori, Tuotantotalouden laitoksen varajohtaja sekä strategia- ja kasvuyrittäjyys yksikön vetäjä. Päätyönsä ohella hän on toiminut myös yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden neuvonantajana.