Kasvua ja turvaa mineraaleista

Globaalin politiikan epävarmuus heijastuu myös eurooppalaisen teollisuuden raaka-aineiden saatavuuteen. Energiasiirtymä tarvitsee mineraaleja ja metalleja, kuten myös digi-, avaruus- ja puolustusteollisuuden kapasiteetin nostaminen. Raaka-aineita tarvitaan niin paljon, ettei tavoitteisiin päästä vielä vuosikymmeniin pelkästään kierrättämällä.

EU-alueen teollisuus on erittäin riippuvainen raaka-aineiden tuonnista. Siten myös tuotannon ympäristö- ja sosiaaliset haitat on suuressa määrin ulkoistettu EU-alueen ulkopuolelle.

Muuttuneen maailmantilanteen takia EU on laatinut kriittisten ja strategisten raaka-aineiden listauksen ja kriittisten raaka-aineiden asetuksen, joka vauhdittaa tuotantoa EU:n omalla alueella ja kumppanimaissa.

Listalle on nostettu sekä perusmetalleja (kuten kupari ja nikkeli) että erikoismetalleja kuten platinaryhmän metallit, koboltti, litium ja harvinaiset maametallit. Perusmetalleja, platinaryhmän metalleja ja kobolttia tuotetaan jo nyt Suomessa.

Asetuksen tavoitteena on lisätä kaivostoimintaa, jatkojalostusta ja kierrätystä. Pyrkimyksenä on turvata sisämarkkina alueen teollisuuden toiminta ja työpaikat sekä parantaa kilpailuasemaa. Haittoja ovat ympäristökuormituksen ja sosiaalisten ristiriitojen lisääntyminen EU-alueella ja Suomessa.

Uuden asetuksen näkyvin osa on ollut strategisten teollisuushankkeiden nimeäminen ja kansallisen etsintäohjelman laatiminen. Sillä kerätään geologista tietoa ja arvioidaan mineraalipotentiaalia, vauhdittaen investointeja malminetsintään ja siten tulevaisuuden kaivostoimintaan.

TEOLLISEN ELINVOIMAN näkökulmasta Suomi ja EU-alue hyötyvät sisämarkkina-alueella tapahtuvasta kaivos- ja jalostustoiminnasta. Toiminta luo teollisia työpaikkoja ja kerrannaisvaikutuksia palvelujen ja rakentamisen muodossa. Kaivosmineraalivero ja muut toimintaan kohdistuvat verot tuovat tuottoja kunnille ja valtiolle.

Moni kaivostoimintaa harjoittava yritys on tosiasiallisesti metalliteollisuuden tai kemianteollisuuden toimija ja kaivos- ja jatkojalostus ovat voimakkaasti integroituneita. Tästä esimerkkeinä toimivat akkukemikaaleja tuottavat Keliberin litiumtoiminnot Keski Pohjanmaalla (alkaen 2026) ja Terrafamen toiminnot Sotkamossa. Tuotetut akkuteollisuuden kemikaalit vähentävät suoraan EU:n riippuvuutta Kiinasta.

Suurin osa kaivosten perusmetallituotannosta jatkojalostetaan Suomessa. Lisäksi Suomessa jalostetaan monia tuontirikasteita moninkertainen määrä kotimaisten kaivosten tuotantoon verrattuna.

KAIVOSTEN VAIKUTUKSET kohdistuvat myös ympäristöön ja ihmisiin. Kaivosalan yritysten mahdollisuudet ja kyky vähentää toiminnan haittoja ovat merkittävästi lisääntyneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Tämä on seurausta ympäristövaikutusten hallinnan teknologioiden ja osaamisen kehittymisestä sekä alaan kohdistuvasta yhteiskunnallisesta paineesta.

Kaivostoimintaan liittyviä erimielisyyksiä pyritään Suomessa pääsääntöisesti ratkomaan aktiivisesti. Lisäksi Suomessa on luotu hyvät rakenteet vastuullisten toimintamallien toteuttamiseksi ja kehittämiseksi yrityksissä.

Malmiesiintymien sijainti määrittää kuitenkin kaivostoiminnan sijainnin. Muut maankäyttömuodot ja niille aiheutuvat vaikutukset korostuvat kaivoksista käytävässä keskustelussa. Geologian määrittämän sijainnin myötä korostuu sidosryhmätyön, kompensaation ja paikallisten sopimusten merkitys pyrittäessä rakentavaan vuorovaikutukseen, paikallisten hyötyjen kasvattamiseen ja esimerkiksi jätealueiden ja infrastruktuurin sijoitteluun.

Yhtä tärkeää on käydä keskustelua raaka-aineiden merkityksestä energiasiirtymässä sekä Euroopan ja Suomen vastuusta raaka-aineiden tuotannossa. Luontoarvojen ja taloudellisen toiminnan ristiriidoista ei päästä kokonaan eroon, mutta aidolla vuoropuhelulla niitä voidaan loiventaa.

MARI KIVINEN ja HARRI KAIKKONEN ovat Geologian tutkimuskeskuksen mineraalitalouden ratkaisut -yksikön asiantuntijoita. HANNU LAHTINEN on Raaka-aineiden saatavuus -vastuualueen johtaja.