Kierto vahvistaa tuottoa ja luontoa

Ihmisen valmistamien materiaalien kokonaismassa on ylittänyt kaiken elävän biomassan massan maapallolla vuodesta 2000 lähtien. Vuosien 1992 ja 2014 välillä ihmisen toiminnan seurauksena syntyneen pääoman määrä henkilöä kohden kasvoi 13 prosenttia, mutta luontopääoman määrä väheni lähes 40 prosenttia.

Luontokato on jatkunut. Sukupuutto uhkaa yli miljoonaa lajia. Yli 90 prosenttia luontokadosta tapahtuu biomassan alkutuotannon ja prosessoinnin seurauksena:

Viljelykasveja tuotetaan elintarvikkeita ja biopohjaisia materiaaleja sekä energiantuotantoa varten. Puuta korjataan ja jalostetaan energia- ja teollisuuskäyttöön.

Sitran selvitys Tackling root causes osoittaa kuitenkin, että maailmalla on jo olemassa ratkaisuja, joilla tämä kehitys voidaan pysäyttää ja jopa kääntää. Kiertotalous tarjoaa käytännöllisen lähestymistavan luonnonvarojen käytön vähentämiseen.

Kun tuotteet suunnitellaan älykkäämmin, niiden tuotanto aiheuttaa vähemmän jätettä ja tuotteet kestävät käytössä pitempään. Tämä edistää kestävää kasvua kahdella tavalla:

Materiaalituottavuus parantaa kustannustehokkuutta. Esimerkiksi vuonna 2014 jopa 52 prosenttia Tanskan teollisuuden tuotantokustannuksista koostui materiaaliostoksista (ei sisällä energiaa ja vettä).

Kiertotalous auttaa uudistamaan luontopääomaa, kun luonnolle jätetään aiempaa enemmän tilaa ja biotalouden tuotantoalueita uudistetaan. Perinteisiä menetelmiä korvataan kestävämmillä ratkaisuilla.

SELVITYS TUNNISTI neljä toimialaa, jotka käyttävät laajasti biomassoja ja jotka voivat vaikuttaa luontopääomaan maailmanlaajuisesti: maatalous ja ruoka, rakentaminen, tekstiilit ja metsäsektori.

Tehottomasti järjestetty biomassan tuotanto käyttää yhä enemmän maata. Luonto köyhtyy.

Suurimpana haasteena mutta myös mahdollisuutena erottuvat maatalous ja ruoka. Niiden aiheuttama luontokato voidaan kuitenkin kääntää elpymisen uralle vuoteen 2035 mennessä kolmen ratkaisun avulla:

Ne ovat ruokahävikin vähentäminen, uudistavien viljelyperiaatteiden käyttöönotto ja proteiinilähteiden monipuolistaminen. Kasveihin perustuvat vaihtoehdot tarvitsevat esimerkiksi vähemmän maata kuin eläinperäiset.

Todellisuudessa on epätodennäköistä, että kaikki vapautunut maa palautuisi luonnolle. Ihminen on aktiivinen ja kekseliäs olento valjastamaan alueita muuhun käyttöön. Resurssipohjaa käytetään kuitenkin aiempaa tehokkaammin.

Lisäksi kaikki biodiversiteetin parannukset eivät johdu maankäytön muutoksista. Jopa 10 prosenttia luonnon uudistumisesta voidaan saavuttaa vaikuttamalla siihen, miten tuotamme ja millaisia hoitomenetelmiä valitsemme maa- ja metsätaloudessa. Maatalouden mahdollisuuksiin kuuluvat esimerkiksi täsmäviljely, useiden kasvien viljely integroiduissa järjestelmissä ja pysyvän maapeitteen ylläpitäminen.

KIERTOTALOUDEN HYÖDYT ulottuvat Sitran selvityksen mukaan paljon pidemmälle kuin pelkkään luontopääoman uudistamiseen.

Edellä mainitut kiertotalousratkaisut johtaisivat tuntuvaan talouskasvun ja työllisyyden vahvistumiseen kaikilla neljällä sektorilla. Selvitys on mallintanut hyötyjä globaalilla tasolla. Sen meta-analyysi osoittaa, että kiertotalouden skenaarioiden toteuttaminen voisi lisätä työpaikkoja maailmanlaajuisesti 1,6 prosenttia ja bkt:ta 2 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Nämä ratkaisut riittäisivät myös EU-komission tavoitteen mukaiseen hiilidioksidin nettopoistoon (310 Mt vuodessa) maankäytöstä, maankäytön muutoksista ja metsätaloudesta vuoteen 2030 mennessä.

Samalla ne myös vähentäisivät riskejä, jotka liittyvät autoritäärisiin hallintoihin, haavoittuviin toimitusketjuihin ja epävakaisiin raaka-ainemarkkinoihin.

Sitran selvityksessä mallinnettu skenaario vähentäisi esimerkiksi typpilannoitteiden käyttöä 25 prosentilla. Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen Suomi jatkoi lannoitteiden tuontia kahden vuoden ajan. Lisäksi vuosina 2020–2022 lannoitteiden (urea) hinta nousi yli kolminkertaiseksi.

Materiaalitehokkuus, tuontiriippuvuuksien vähentäminen ja luonnon vahvistaminen ovat suuria mahdollisuuksia Suomelle. Niiden hyödyntämiseksi päättäjien tulisi edistää kiertotalouden liiketoimintamallien käyttöönottoa politiikkakannustimien, investointien ja julkisten hankintojen avulla.

Jos tähän ryhdytään, biotalouden tuottavuus paranee ja luontokato hidastuu. Tehokkaampi kiertotalous vahvistaa myös talouden resilienssiä.

Johtava asiantuntija TIM FORSLUND työskentelee Sitran kansainvälisten projektien parissa. Hän toimii myös EU:n kiertotalouden osaamiskeskuksessa ja vaikuttaa aktiivisesti maailman kiertotalous foorumissa WCEF:ssä (World Circular Economy Forum).