Lepakot katoavat, mitä sitten

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan aiheet vetävät paljon huomiota tällä hetkellä. Eikä syyttä. Pidemmällä tähtäimellä luonto vaikuttaa inhimilliseen toimintaan enemmän kuin yksittäisten presidenttien kaudet.

Vuonna 2024 arvostetussa Science-lehdessä julkaistu tutkimus avaa luonnon merkitykseen yhden kiinnostavan näkökulman:

Tutkimuksessa tarkasteltiin Yhdysvalloissa lepakkopopulaatioiden pienentymisen vaikutuksia 27 osavaltion alueella. Syy lepakoiden katoamiseen oli vuosina 2006–2017 levinnyt tauti, joka todennäköisesti saapui Euroopasta ihmisten kenkien tai reppujen mukana.

Kun lepakoita oli vähemmän, ne eivät kyenneet enää syömään tuhohyönteisiä yhtä paljon kuin aiemmin. Maanviljelijät joutuivat lisäämään torjunta-aineiden käyttöä keskimäärin yli 30 prosenttia.

Tämän seurauksena alle 1-vuotiaiden lasten kuolleisuus kasvoi keskimäärin noin 8 prosenttia samoilla alueilla. Lepakoiden kuolemista johtuneella torjunta-aineiden käytön lisääntymisellä oli yhteys yli 1300 vauvan kuolemaan.

Luontopääoma on talouden perusta

Luonnosta voidaan puhua myös talouden kielellä. Se voidaan määritellä luontopääomaksi, joka koostuu maaperästä, mineraaleista, ilmasta, vedestä ja niissä asuvasta elämästä.

Talous ja ihmisten hyvinvointi ovat täysin riippuvaisia luontopääomasta. Tämän faktan nosti maailmanlaajuiseen keskusteluun vuonna 2021 niin sanottu Dasguptan raportti, jonka tilaaja oli Ison-Britannian valtiovarainministeriö. Luontopääoma tuottaa ihmisille valtavan määrän ekosysteemipalveluja: esimerkiksi uusiutuvia raaka-aineita, toiminnallisia hyötyjä kuten hiilensidontaa ja veden puhdistusta sekä terveyttä tukevia virkistyshyötyjä. Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus vuorostaan auttaa pitämään luonnon prosessit pyörimässä muuttuvissakin olosuhteissa.

Luontopääoma on heikentynyt maailmanlaajuisesti ja heikentyminen jatkuu. Keskeisimmät suorat luontokadon ajurit ovat hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:n mukaan maan- ja merenkäyttö, eläinten ja kasvien suora hyödyntäminen, ilmastonmuutos, saastuminen sekä vieraslajit.

Luontokadolla voi olla suoria ja jopa dramaattisia vaikutuksia ihmisten elämään, kuten lepakkoihin liittyvä esimerkki osoittaa. Laajemmin luontopääoman köyhtyminen nostaa niin sanottujen keikahduspisteiden saavuttamisen todennäköisyyksiä. Esimerkiksi suurten merivirtojen muutokset tai globaalisti tärkeiden ekosysteemien, kuten Amazonin sademetsän, romahdukset voivat johtaa arvaamattoman laajoihin vaikutuksiin – myös yhteiskuntien vakauden, turvallisuuden ja talouden kannalta.

Mitä Suomi voi tehdä?

Luontokato ja sään ääri-ilmiöt muissa maissa voivat vaikuttaa suomalaisiin yrityksiin ja kuluttajiin suoraan esimerkiksi toimitusketjujen häiriöiden ja hintojen heilahtelun kautta.

Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, ja on Suomen etu osallistua vaikuttamiseen kansainvälisillä foorumeilla. Oman maan rajojen sisällä olevaan luontopääomaan meillä on suorempi vaikutusmahdollisuus.

Suomessa luontokatoa aiheuttavia sektoreita ovat maa- ja metsätalous, rakentaminen sekä liikenne- ja energiainfrastruktuuri. Samat sektorit ovat myös suoraan riippuvaisia luonnon resursseista ja ekosysteemipalveluista. Luonnon ekologisen tilan vahvistaminen – myös talouskäytössä olevilla alueilla – vaikuttaa myönteisesti ekosysteemien resilienssiin. Tämä tuo turvaa ilmastonmuutoksen edetessä.

Luontopääoman vahvistaminen parantaa talouden toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Olennaista on muuttaa tuotantoa ja kulutusta kestävämmäksi sekä vahvistaa luontoa myös ennallistamalla ja suojelemalla.

Kasvuatlas syventyy luontopääoman ja talouskasvun suhteeseen kaikkiaan 17 katsauksessa. Niissä tarkastellaan aihetta kolmen osa-alueen kautta: 1. luontoriskit ja hyödyt 2. mittaaminen ja arviointi sekä 3. luontovaikutusten hillitsemisen keinot.

Keinoja ovat muun muassa kansantalouden ohjaus ja kannusteet, uudet toiminnan tavat esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa sekä kiertotalouden ja vihreän siirtymän ratkaisut.

TATU LEINONEN työskentelee Sitrassa asiantuntijana talouden kestävyyteen liittyvissä hankkeissa.