Mieluummin reilu murros

Talouden tulevaisuutta määrittää tarve kestävyysmurrokselle, joka mahdollistaa hyvän elämän ympäristön kantokyvyn rajoissa. Kestävyysmurros tulee muuttamaan taloutta, kulutusta ja työllisyyttä tavoilla, jotka voivat vaikuttaa eri väestöryhmiin ja toimialoihin eri tavoin. Tämä vaatii aiempaa monipuolisempaa mallinnustyökalupakkia päätöksenteon tueksi.

Orastavalla ekologisen makrotalouden alalla kehitetään siksi uudenlaisia malleja, jotka pystyvät kuvaamaan talouden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristönvuorovaikutuksia. Ne tukevat kestävyysmurroksen ymmärtämistä ja auttavat arvioimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja ja politiikkatoimia.

Erityistä huomiota on saanut kansallisella tasolla toimiva Eurogreen-malli, jonka on kehittänyt Pisan yliopiston taloustieteen professori Simone D’Alessandro. Toistaiseksi kyseistä mallia on sovellettu Ranskalle sekä Italialle. Nyt sitä tehdään nyt myös Suomelle nimellä ”Fingreen”. Tutkimushankkeen nimi on SISU ja sitä rahoittaa Strategisen Tutkimuksen Neuvosto.

FINGREEN-MALLI YHDISTÄÄ eri menetelmiä, kuten järjestelmädynaamisuutta ja panos– tuotosmallinnusta. Se mahdollistaa monimutkaisten kytkentöjen tarkastelun selkeässä ja laskennallisesti kevyessä muodossa, useiden eri indikaattoreiden kautta. Menetelmä sopii varsinkin pitkän aikavälin siirtymäskenaarioiden vertailuun, joka arvioi rinnakkain taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia.

Fingreen-malli tarkastelee kotitalouksia eri tuloluokissa ja väestöryhmissä. Tämä tekee kulutuskäyttäytymisen erot ja politiikkatoimien vaikutukset näkyviksi tarkemmin kuin perinteisissä makromalleissa. Tämä on tärkeää, sillä kestävyysmurroksen vaikutukset ja vastuut eivät jakaudu tasaisesti.

Malli auttaa myös kuvaamaan tilanteita, joissa kulutusta tai työaikaa kohtuullistetaan ja tuotanto jää potentiaalistaan. Tämä on ajankohtaista Suomessa, sillä kyselyiden mukaan suuri osa väestöstä (80 %) haluaisi vähentää ei-välttämätöntä kulutusta ja tuotantoa ympäristösyistä (Koskimäki, 2025).

Fingreen-malli auttaa arvioimaan, miten hyvinvoinnin tavoittelu kohtuullisuuden kautta voisi vaikuttaa toimialoihin, työllisyyteen ja ympäristöön. Mallin avulla voidaan myös hahmottaa ratkaisuja, jotka voisivat tukea kohtuullistamista ilman kasvuriippuvuudesta johtuvia makrotaloudellisia haittavaikutuksia.

MAKROTALOUSMALLIT EIVÄT yleensä huomioi luontopääomien (luonnonresurssien ja ekosysteemien tuottamien palveluiden) ja talouden vuorovaikutuksia, ilmastoa lukuunottamatta. Siksi Fingreen-mallia kehitetään Suomessa ”luontotietoiseksi”, jotta sillä voidaan arvioida esimerkiksi maankäytön muutoksista aiheutuvaa luontokatoa. Malliin tullaan sisällyttämään myös ekosysteemipalvelut. Niihin kuuluvat muun muassa pölytys, hiilinielut ja virkistysarvot.

Maailmanpankki on hiljattain osoittanut tämän lähestymistavan merkityksen huomioimalla ekosysteemipalvelut omassa mallinnuksessaan. Sen ensimmäiset tulokset ovat osoittaneet, että Ugandassa eroosion ja pölytyspalvelujen heikentyminen vähensi talouskasvua, kun taas Intiassa metsien ennallistaminen lisäsi talouskasvua ja vähensi tulvariskejä.

Luonto vaikuttaa talouteen ja talous luontoon. Vaikutusten arvioiminen korostuu kestävyysmurroksessa.

Murroksen tarkastelu edellyttää malleja, jotka tuovat taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset samaan kokonaisuuteen. Fingreen-malli rakentuu tälle periaatteelle. Sillä tuetaan pitkän aikavälin siirtymäpolkuja, jotka ovat linjassa kestävän hyvinvointivaltion tavoitteiden kanssa. Kun ekologinen makrotalousmallinnus onnistuu, edellytykset oikeudenmukaisen kestävyysmurroksen toteuttamiseen paranevat Suomessa.

TEEMU KOSKIMÄKI on Itä-Suomen yliopiston postdoc-tutkija ja SISU STN -hankkeen varajohtaja. Koskimäen tutkimus keskittyy kohtuusratkaisuihin, kasvuriippuvuuteen ja ekologiseen makrotalousmallinnukseen.