Ympäristökriisit ovat vakausuhka

Rahoitusmarkkinoilla esiintyy toisinaan kriisejä, joissa suuret tappiot heikentävät rahoitusalan yritysten toimintakykyä. Kaikki kotitaloudet ja yhteisöt tarvitsevat rahoituspalveluita, joten finanssikriisien makrotaloudelliset seuraukset ovat valtavia.

Ilmastonmuutos ja luontokato aiheuttavat pankeille etenkin fyysisiä riskejä ja siirtymäriskejä. Molemmat lisäävät luottotappioiden uhkaa.

Fyysiset riskit aiheutuvat luontokadon ja ilmastonmuutoksen aiheuttamista tuhoista. Pahimmillaan vahingot tekevät esimerkiksi asuntolainojen vakuuksista arvottomia. Yritysten toimitiloihin iskevät tuhot vievät velallisilta liiketoiminnan.

Suomen tapauksessa suurin riski liittynee sisävesitulviin, jotka yleistyvät talvisateiden lisääntyessä. Kesän hellejaksojen yleistyminen lisää puolestaan metsäpaloja ja lämpeneminen edistää tuhohyönteisten leviämistä.

Vakuutusyhtiöiden kyky hinnoitella vahinkovakuutuksia heikkenee, jos vanhassa maailmassa kerätty data ei enää kuvaa uutta todellisuutta. Vakuutukset kallistuvat ja niiden saaminen vaikeutuu.

Siirtymäriskit aiheutuvat tarpeista muuttaa toimintaa kestävämpään suuntaan. Velallisen ympäristölle haitallinen toiminta voidaan kieltää lailla tai siitä johtuva mainehaitta voi tehdä liiketoimintamallista elinkelvottoman. Myös ympäristöverot ja päästöoikeuksien kallistuminen aiheuttavat siirtymäriskejä, samoin monet suojelutarpeet. Fossiilisten polttoaineiden varaan toimintansa laskenut yritys ei ehkä selviydy lainojensa koroista ja kuoletuksista.

RISKIEN VÄHÄTTELY poliittisessa päätöksenteossa pienentää siirtymäriskejä lyhyellä aikavälillä mutta pahentaa niitä pitkällä aikavälillä.

Suomalaispankkien energiateollisuudelle myöntämien lainojen kannasta alle puolet kohdistuu eniten päästöjä tuottaville yrityksille, joten näiden luottojen siirtymäriski lienee vain kohtuullinen.

Sekä fyysiset tuhot että siirtymä voivat aiheuttaa myös korkojen ja valuuttakurssien vaihtelua. Ilmastonmuutos todennäköisesti painaa korkotasoa alaspäin heikentämällä tulo-odotuksia ja kannustamalla säästämään fyysisten tuhojen varalle. Voimakas siirtymä pois fossiilisista polttoaineista aiheuttaisi devalvoitumispaineita öljynviejämaiden valuutoille. Samalla markkinavolatiliteetti ja sen aiheuttama riski voivat muuttua ennakoimattomasti.

ILMASTONMUUTOS TEKEE pankkikriiseistä todennäköisempiä varsinkin heikosti pääomitetuissa ja haavoittuvissa pankkijärjestelmissä. Riski ei ole pankkikohtainen, vaan se koskee koko rahoitusjärjestelmää. Pankkien vakavaraisuus on lisääntyvien riskien maailmassa erityisen tärkeä asia.

Freystätter ym. löysivät vain melko harvoja Suomessa tehtyjä analyysejä ilmastonmuutoksen vaikutuksista rahoitusalaan, joskin tätä nykyä aihetta tutkitaan monissa suomalaisissa yliopistoissa.

EU-maissa kansallisilla makrovakausviranomaisilla on valtuudet asettaa pankeille tiettyjä lisäpääomavaatimuksia. Suomessa Finanssi valvonnan johtokunta voi annetuissa rajoissa muuttaa vaatimuksia melko vapaasti.

EU-lainsäädännön mahdollistamista vaatimuksista järjestelmäriskipuskuri soveltuu ilmastonmuutokselta suojautumiseen parhaiten, ja vaatimuksen perusteesta riippuen ohjannee pankkeja myös rajaamaan riskejään.

KARLO KAUKO toimii neuvonantajana Suomen Pankin rahoitusvakaus- ja tilasto osastolla sekä raha- ja pankkiteorian dosenttina Aalto-yliopistossa. Hän on osallistunut Suomen Pankin analyyseihin mm. ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutuksista.