Minne tehot katosivat

Vain 60 prosenttia Suomen yrityskentästä on pystynyt kasvattamaan kokonaistuottavuuttaan kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Pienemmän lohkon tuottavuus on kehittynyt niin heikosti, että se on kumonnut koko yrityssektorin kasvun.

Tämä ilmiö on aiheuttanut sen, ettei Suomen elintaso (bkt/asukas) ole kasvanut finanssikriisin jälkeen. Yritysten bruttoarvonlisäys per asukas oli viisi prosenttia pienempi vuonna 2024 kuin vuonna 2008. Kokonaistuottavuuden kasvu romahti.

Yleisesti ajatellaan, että talouskasvu syntyy tuotannontekijöiden määriä lisäämällä. Syötetään siis kansantalouteen lisää työtä ja pääomia. Tällä tavalla kasvua voi kuitenkin kiihdyttää vain tilapäisesti. Tuotantopanosten kasvulle on rajansa.

Ideat siitä, mitä tuotteita valmistetaan ja miten, ovat erilaisia. Niiden määrälle ei ole käsitteellistä ylärajaa. Mitä enemmän ja mitä parempia ideoita keksitään, sitä enemmän tai arvokkaampaa tuotantoa saadaan aikaan. Ideoihin perustuva kasvu voi jatkua periaatteessa ikuisesti.

Ideoiden kasvuvaikutusta mitataan kokonaistuottavuuden avulla. Se esittää tuotannossa syntyvän arvonlisäyksen määrän tuotantopanoksia kohden.

TÄMÄ ON ensimmäinen kerta, kun yrityssektorin kokonaistuottavuus jämähtää Suomessa – jos tarkastelusta suljetaan pois sotien ja syvien talouskriisien tapaiset poikkeukselliset ilmiöt.

1990-luvun laman jälkeen kokonaistuottavuus kasvoi 2,5 prosentin vauhtia vuosina 1996–2008. Suuren taantuman aikana 2009–2014 se supistui, eikä ole sen jälkeen kasvanut. Oheinen kuvio paljastaa syyn.

Se esittää tuottavuuden keskimääräisen kasvun toimialojen summana vuosina 2015–2024. Kuvaaja on piirretty asettamalla ensin toimialat vaikutuksen mukaiseen suuruusjärjestykseen ja laskemalla ne sekä toimialojen osuudet bruttoarvonlisäyksestä peräkkäin yhteen. Vaikutus kokonaistuottavuuteen on merkitty pystyakselille ja osuus bruttoarvonlisäyksestä vaaka-akselille.

Kokonaistuottavuutta kasvatti eniten korkean teknologian teollisuus: 0,17 prosenttiyksikköä. Sen osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 0,13 (kuvaajan ensimmäinen piste), kun kaikkien alojen summa oli 1,0. Korkeaa teknologiaa ovat lääkkeet, kemikaalit, elektroniikka, koneet ja laitteet sekä kulkuneuvot.

Toiseksi eniten tuottavuutta paransivat informaatio- ja viestintäpalvelut 0,09 prosenttiyksiköllä ja 0,12 pisteen osuudella. Kuvaajan toinen piste esittää tämän laskettuna yhteen korkean teknologian teollisuuden kontribuution kanssa. Kolmas piste kuvaa ammatillisten, tieteellisten ja teknisten palvelujen vaikutusta.

Muut toimialat on otettu mukaan samalla tavalla yksi kerrallaan. Kuvaaja nousee, kunnes vastaan tulee ensimmäinen toimiala, jonka kontribuutio on negatiivinen. Se on hallinto ja tukipalvelut.

VIIMEISINÄ TULEVAT eniten kokonaistuottavuutta syövyttäneet toimialat: muu kuin korkean teknologian teollisuus, rakentaminen sekä kuljetus ja varastointi. Kuvaaja päättyy pisteeseen, jossa kaikkien alojen kontribuutiot on laskettu yhteen: -0,03 prosenttia.

Kaikkien kasvualojen menestyminen perustuu korkeasti koulutettuun työvoimaan, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä digitalisaation hyödyntämiseen. Valtaosa parhaista kasvuyrityksistämme toimii näillä aloilla.

Taantuvat toimialat heikentävät kokonaisuutta yllättävän paljon. Niiden aiheuttaman ongelman merkitys on jäänyt liian vähäiselle huomiolle talouspoliittisessa keskustelussa.

KESTÄVÄ TALOUSKASVU VOI perustua vain kokonaistuottavuuden kehitykselle. Se kasvaa innovaatioista: uusista korkeamman arvonlisän tuotteista tai tunnettujen tuotteiden tehokkaammista valmistusmenetelmistä.

Julkinen valta voi siksi edistää parhaiten kasvua varmistamalla koulutetun työvoiman riittävän saatavuuden, tukemalla tutkimusta ja kehittämistä, edistämällä digitalisaatiota ja tekoälyn hyödyntämistä sekä karsimalla niitä yritystukia, jotka hidastavat tuotantopanosten siirtymistä kasvaville aloille. Tästä ei tulisi tinkiä edes julkisten menojen säästöpaineiden edessä.

MATTI POHJOLA on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen emeritusprofessori. Kirjoitus perustuu Sitran vuonna 2025 julkaisemaan muistioon Miksi Suomen talous ei kasva?