Tieto lisää arvoa

Suomi elää viennistä, mutta minkä viennillä se elää? Kaikesta viennistä jää euroja kotimaahan, mutta kotimaisen arvonlisän osuus viennistä vaihtelee toimialoittain.

Ulkomaankauppaa voidaan tarkastella tästä näkökulmasta muun muassa OECD:n tietokannan pohjalta. Se sisältää tietoja eri maiden ja toimialojen viennistä sekä brutto- että arvonlisäpohjaisesti. Tietokannan tuoreimmat tiedot koskevat vuotta 2022. Kotimaisen arvonlisän osuus on tyypillisesti korkea etenkin palveluviennissä.

Näin on myös Suomessa. Koko viennin kotimaisen arvonlisän osuus on viime vuosina ollut noin 66 prosenttia. Teollisuuden viennissä arvonlisää on kertynyt noin 60 prosenttia, mutta palveluissa sen osuus on ollut lähes 80 prosenttia.

Suomen palveluviennin tärkeimmän lohkon muodostavat tietotekniikka- ja tietopalvelut. Niissä kotimaisen arvonlisän osuus viennistä on yhtä korkea kuin palveluviennissä keskimäärin.

PALVELUVIENNILLE ON myös kysyntää. Globaalisti palveluiden kauppa on viime vuosikymmeninä kasvanut huomattavasti koko maailmankauppaa nopeammin. Palveluvienti on kasvanut ripeästi etenkin korkean osaamisen tietopalveluissa. Niillä tarkoitetaan tietoliikenne- sekä tutkimus- ja tuotekehityspalveluja.

Koko globaalin tavara- ja palveluviennin arvo oli vuonna 2022 noin 30 prosenttia suurempi kuin vuonna 2013. Korkean osaamisen tietopalveluiden viennin arvo kasvoi tällä aikavälillä lähes 75 prosenttia.

Suomi on pysynyt mukana tämän sektorin kasvussa paremmin kuin monilla muilla toimialoilla. Suomen osuus koko globaalista viennistä on supistunut 2000-luvulla, mutta korkean osaamisen tietopalveluissa Suomi on säilyttänyt markkinaosuutensa lähes muuttumattomana.

Suomi on myös erikoistunut monia verrokkimaita enemmän korkean osaamisen tietopalvelujen vientiin. Viime vuosina näiden palvelujen osuus kotimaisen arvonlisän viennistä on ollut esimerkiksi Saksassa vain 11 prosenttia. Ruotsissa niiden osuus on ollut 20 prosenttia ja Suomessa vielä hitusen korkeampi.

Tanska yltää vielä korkeammalle. Siellä korkean osaamisen tietopalvelujen osuus viennistä on jo 26 prosenttia, samalla tasolla kuin Isossa-Britanniassa.

KORKEAN OSAAMISEN tietopalvelut ovat myös keskeisiä tuotantopanoksia muille toimialoille. Ne luovat pohjan teollisten tuotteiden valmistukselle tai tuovat lisäarvoa tuotteiden toimintaan ja käyttöön. Siten ne tukevat välillisesti myös jalostusteollisuuden vientiä.

Esimerkiksi Suomen elektronisten ja optisten laitteiden viennissä kotimaisesta arvonlisästä 11 prosenttia on peräisin korkean osaamisen tietopalveluista. Laivojen viennissä vastaava osuus on 8 prosenttia. Tietopalveluja vievät sekä erikoistuneet palvelualan yritykset että valmistavan teollisuuden yritykset omien tavaroidensa osana tai oheispalveluna.

Suomi on toistaiseksi pysynyt korkean osaamisen tietopalvelujen maailmankaupan kasvussa varsin hyvin mukana, mutta korkeammallekin voidaan tähdätä. Tietopalvelujen vientiä voidaan kirittää vielä parempiin saavutuksiin panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitystoimintaan.

HELI SIMOLA työskentelee vanhempana ekonomistina Suomen Pankissa. Hänen tutkimuksensa painopisteisiin kuuluvat ulkomaankauppa ja kansainväliset arvoketjut.