Vaikutusten arviointi vaatii kunnon työkalut

Puhdas, vihreä siirtymä nähdään seuraavan vuosisadan kasvutarinana ja mahdollisena polkuna sekä kestävämpään että oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan. Toisaalta ilmastonmuutoksen ja luontokadon talousvaikutusten arvioidaan kasvavan vuosi vuodelta, jos kansainvälisissä hillintätoimissa ei onnistuta.

Näköpiirissä on siis yhtä aikaa isoja mahdollisuuksia ja riskejä esimerkiksi julkisen talouden vakauteen ja julkiseen velkaan, rahoitusvakauteen, yrityksiin sekä kotitalouksiin. Näitä vaikutuksia tulisi ennakoida sekä arvioida politiikkatoimien ja
niiden priorisoinnin tueksi.

Laskelmat auttavat näkemään, mitkä muutokset ovat merkittäviä ja mitkä vähäisempiä. Esimerkiksi Gagliardin alustavat laskelmat arvioivat julkistaloudellisten riskien olevan mahdollisesti hyvinkin merkittäviä Suomelle seuraavien kymmenen vuoden aikana, mikä loisi lisäpaineita julkisen talouden tasapainottamiseen.

ARVIOINNEISSA TULEE huomioida useita vaikutuksia ja vaikutuskanavia samanaikaisesti. Esimerkiksi EU:n uusi budjettidirektiivi velvoittaa jäsenmaita ilmastoriskien huomioimiseen julkisen talouden kestävyysarvioinneissa mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi EU- ja kansallinen sääntely vaatii politiikkatoimille laajoja yhteiskunnallisia vaikutusarviointeja.

Arvioinnit eivät onnistu ilman joustavaa, avointa laskentaa ja skenaariotyötä. Mikään yksittäinen arviointityökalu ei pysty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin tyydyttävästi vaan tarvitaan monipuolinen työkalupakki.

Kansainvälisellä tasolla valtiovarainministeriöiden ilmastokoalitio on selvittänyt parhaita käytänteitä ilmastonmuutoksen ja vihreän siirtymän taloudellisten vaikutusten arvioinneissa ja niiden menetelmissä, osaamisessa, johtamisessa ja hallinnassa. Oheinen kuva havainnollistaa eri tyyppisiin ilmastotaloudellisiin kysymyksiin vastaavia mallikategorioita ja niihin sisältyviä työvälineitä.

Luontokadosta nousevien riskien ja liiketoimintamahdollisuuksien sekä luontotoimien tehokkuuden arviointi vaatii lisäksi omanlaisiaan työkaluja, jotka kattavat ekosysteemipalveluiden yhteyksiä talousjärjestelmään. Niitä varten tarvitaan usein myös uusia tilastotietoja, kuten ekosysteemitilinpitoa tai alueellisen tason tietoja, koska luontovaikutukset ovat tyypillisesti alueellisia.

SUOMESSA ON TEHTY arvokasta työtä ilmastoskenaarioiden taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi, mutta menetelmien laajentaminen ja kehittäminen on tunnistettu haasteeksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Työn resursseihin, pysyvyyteen ja osaajapohjaan tulisi panostaa, sillä arviointimallien kehittäminen ja ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä.

Erityisesti tulisi vahvistaa julkisen sektorin työkalupakkia ja kyvykkyyksiä: arviointityökaluihin ja analyyseihin liittyvää osaamista, taitoa viestiä tuloksista ja kykyä integroida analyysit päätöksentekoprosesseihin. Esimerkiksi Tanskassa valtiovarainministeriöllä on osaamista ja käyttöoikeudet uuteen GreenReform ilmasto talousmalliin, jota tutkimusorganisaatiot ylläpitävät ja kehittävät.

SAARA TAMMINEN on taloustieteen tohtori, joka on erikoistunut kansainvälisen talouden ja ilmasto- ja luontotoimien tutkimukseen, sekä taloudelliseen mallinnukseen. Hän työskentelee tällä hetkellä valtioneuvoston kanslian strategiaosastolla. SARA HELLEMAA työskentelee ekonomistina valtiovarainministeriössä ja keskittyy ilmasto- ja luontopolitiikan kysymyksiin. Hän on kiinnostunut kestävän talouden ratkaisuista.