Vakaa vielä tänään

Julkisen talouden kestävyys tarkoittaa kykyä säilyttää nykyiset verot, menot ja muut politiikkalinjaukset ilman maksukyvyttömyyden uhkaa. Velan suhde bruttokansantuotteeseen on noussut nopeasti Suomessa. Se ei ole kuitenkaan akuutti ongelma, sillä julkisyhteisöt voivat rahoittaa toimintaansa verrattain matalalla korkotasolla – maksamme kutakuinkin samanlaista korkoa kuin Ruotsi.

Velan taso ei aiheuta paineita, mutta velanhoitokustannukset aiheuttavat. EU komission ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteeseen suhteutetut korkomenot ovat vuonna 2025 noin 1,6 prosenttia, kun Ruotsin ovat vain 0,7 prosenttia. Korkojen ja velan määrän kasvaessa velanhoito tulee alati raskaammaksi.

Rahoituksen saatavuuteen vaikuttavat useat seikat, kuten talouden näkymät, yhteiskunnan rakenne, vakaus ja turvallisuus. Lyhyellä aikavälillä Suomen julkisen talouden kestävyys on vankalla pohjalla. Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos velkaantumista ei saada kuriin tai jos markkinat menettävät luottamuksensa valittuun politiikkaan.

JULKISTA TALOUTTA voidaan pitää velkakestävänä, jos velkasuhteen kasvu voidaan pysäyttää taloudellisesti ja poliittisesti kestävin keinoin myös taloudellisesti huonoina aikoina. Suomen alijäämäisyys johtuu osittain heikosta suhdannetilanteesta, mutta pääosin rakenteista – samat suhdanteet vaikuttavat myös Ruotsiin.

Velkasuhde voitaisiin kääntää (ainakin teoriassa) nopeasti. Päättäjät voisivat päättää, että julkista taloutta sopeutetaan esimerkiksi 1–2 prosentilla suhteessa bkt:hen. Se hidastaisi talouskasvua, mutta ei merkitsisi suurta muutosta talouden rakenteisiin tai yhteiskuntaan. Rahoittajien luottamus antaa Suomen sopeutustoimille aikaa. Luottamuksen tukeminen uskottavalla taloudenhoidolla ja uudistuksilla on nyt vielä tärkeämpää kuin aiemmin.

Keskipitkällä aikavälillä velkasuhteen odotetaan kasvavan entisestään ilman merkittäviä päätöksiä. Velkasuhteen jatkuva kasvu on ongelmallista erityisesti finanssipolitiikkaa ohjaavien sääntöjen ja pitkän aikavälin kehityksen näkökulmista. Säännöt vaativat finanssipolitiikkaa, joka kääntää velkasuhteen laskuun tulevana vuosina. Tämä vaatimus on voimakkaampi kuin aiemmin esitetty ehto velkasuhteen vakauttamisesta. Taloutta ohjaavat säännöt vaativat muutosta.

VM:N ARVION mukaan julkisen Suomen pitkän aikavälin kestävyysvaje on noin 2 prosenttia suhteessa bkt:hen. Tämä tarkoittaa sitä, että julkisen talouden rahoitusasemaa tulisi kohentaa vuoteen 2029 mennessä noin 7 miljardilla eurolla.

Korkomenojen kasvua voidaan estää kohentamalla talouden tilaa lyhyellä aikavälillä.

Ikäsidonnaisten menojen kasvua voidaan yrittää suitsia palvelujen tuotantoa tehostamalla. Niiden pitäisi kehittyä ympäröivää yhteiskuntaa nopeammin. Tämä ei kuitenkaan ole suoraviivaista. Palveluihin kohdistuvat vaatimukset muuttuvat, kun tiede etenee ja teknologia kehittyy.

Toinen vaihtoehto on palvelujen tarjonnan rajoittaminen. Se merkitsisi kuitenkin sitä, että Suomi jää jälkeen vertailumaista. Kolmas vaihtoehto on tulojen lisääminen. Kasvun pysyvä nopeuttaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa.

Suomi on lähellä teknologisen kehityksen eturintamaa, mutta tuotantovälineiden ja toimintatapojen uudistuminen tapahtuu usein pyrähdyksittäin ja välillä viipyillen. Työntekijöiden määrän kasvua rajoittaa työikäisen väestön koko.

TYÖIKÄISEN VÄESTÖN määrä kääntyi laskuun vuonna 2010, mikä on heikentänyt sekä toteutunutta talouskasvua että tulevia näkymiä. Viime vuosina on tehty useita uudistuksia, joilla pyritään nostamaan työmarkkinoille osallistumista ja pidentämään työuria. Onnistuessaan toimet kasvattavat työvoimaa ja vauhdittavat taloutta.

Työikäisen väestön määrä kääntyi uuteen kasvuun vuonna 2022, ennakoitua suuremman nettomaahanmuuton vuoksi. Nettomaahanmuuton oletetaankin tulevaisuudessa olevan suurempaa kuin aiemmin 2000-luvulla.

Työn tarjontaa lisäävät toimet ja maahanmuutto ovat kohentaneet julkisen talouden näkymiä. Maahan muuttaneiden keski-ikä on nyt kanta väestöä matalampi, mutta pitkällä aikavälillä hekin eläköityvät ja alkavat kuormittaa taloutta syntyperäisten suomalaisten tavoin.

Jos nettomaahanmuutto pysyy pitkällä aikavälillä noin 25 000 hengessä, työikäinen väestö kääntyy uudestaan laskuun 2040-luvulla. Jos nettomaahanmuutto palautuu ennalleen vuosituhannen alun lukuihin, Suomi muuttuu jälleen vähenevän
työvoiman maaksi.

Finanssineuvos SEPPO ORJASNIEMI on valtiovarainministeriön kansantalousosaston politiikkaanalyysiyksikön päällikkö.