Vanha ei rakasta enää riskiä

Hyvä, kun väestö ikääntyy. Elinikä on tärkeä hyvinvoinnin mittari. Väestörakenteen muutoksesta seuraa kuitenkin taloudellisia vaikutuksia, joita on tärkeää ymmärtää, jotta kielteisiä seurauksia voidaan padota ja myönteisiä seurauksia tukea.

Väestön vanheneminen on megatrendi. Se vaikuttaa kaikkeen ja kaikkiin. Suomen väestörakenne on muuttunut voimakkaasti, kun suuret ikäluokat ovat saavuttaneet eläkeiän.

Vuodesta 2010 vuoteen 2024 vanhushuoltosuhde eli vanhusväestön suhde työikäiseen väestöön on noussut 27 prosentista 38 prosenttiin. Vauhti on ollut länsimaiden nopeinta. Vain Japani on yltänyt samaan. Tällä vuosikymmenellä väestön ikääntymiskehitys on hidastunut, mutta ei pysähtynyt.

Väestön ikääntyminen vaikuttaa kansantalouteen monien mekanismien kautta. Suorimman vaikutuksen aiheuttaa työikäisen väestön pienentyminen. Se hidastaa talouskasvua, koska työtä tekeviä käsipareja on aiempaa vähemmän.

TOINEN SUORA vaikutus osuu julkisen talouden alijäämiin. Ikäsidonnaiset menot kasvavat terveydenhuollon, vanhushoivan sekä tulonsiirtojen (kuten eläkkeet) takia. Kun julkisen sektorin tulojen kasvu ei pysy ikäsidonnaisten menojen kasvun tahdissa, seurauksena on velkaantuminen.

Suomessa veroastetta ei olla korotettu merkittävästi tällä vuosituhannella. Julkiset menot ovat kuitenkin paisuneet, minkä seurauksena Suomen julkinen velka on kasvanut huomattavasti nopeammin kuin verrokkimaissamme. Hitaan talouskasvun oloissa tämä on tarkoittanut julkisen velkasuhteen kasvua vuoden 2000 noin 45 prosentista vuoden 2024 noin 88 prosenttiin.

Julkisen velan kasvu johtaa yleensä veronkiristyksiin tai menojen leikkauksiin tulevaisuudessa. Niillä on suuri vaikutus yritysten ja kuluttajien päätöksiin.

Lisäksi ikä korreloi negatiivisesti riskinottohalun kanssa. Kun vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa, yritykset tekevät vähemmän uusia markkina-avauksia ja investoivat vähemmän. Myös sijoituspäätökset muuttuvat riskiä kaihtavammiksi.

RESURSSIEN TEHOKAS kohdentuminen edistää tuottavuuskasvua.

Ikääntynyt työväestö vaihtaa kuitenkin harvemmin työpaikkaa, jolloin työmarkkinoiden tuottavuutta kohentava dynamiikka kärsii. Väestön riskinottohalu vaikuttaa lähes kaikkeen inhimilliseen toimintaan. Riskiä kaihtava yhteiskunta voi olla hyvinkin erilainen riskiä rakastavaan verrattuna.

Ikääntyminen vaikuttaa tuottavuuskasvuun myös toimiala- ja sektorikohtaisen kompositiomuutoksen kautta. Ikääntyminen lisää palvelujen käyttöä, mihin tulisi itsessään suhtautua neutraalisti. Julkisen sektorin palvelualojen kasvu johtaa kuitenkin helposti kokonaistuottavuuden alentumiseen. Matalampaa arvonlisää tuottavan toiminnan osuus kasvaa kansantaloudessa. Entistä suurempi julkinen sektori syrjäyttää yksityisen sektorin toimeliaisuutta. Sekin todennäköisesti hidastaa tuottavuuden ja
talouden kasvua.

Tuoreessa tutkimusartikkelissa on arvioitu Suomen ikääntymiskehityksen vaikutuksia elintason, tuottavuuden ja julkisen velkasuhteen muutokseen. Tulosten mukaan Suomen elintaso olisi liki 20 prosenttia ja tuottavuus 10 prosenttia korkeampi, mikäli väestö olisi ikääntynyt samaa tahtia kuin verrokkimaissa. Vertailu perustuu useiden maiden yhdistelmään, joka jäljittelee Suomen kaltaista kehitystä.

Julkinen velka oli ollut vuonna 2019 suurin piirtein Ruotsin tasolla eli noin 25 prosenttiyksikköä matalammalla. Kun otetaan huomioon Suomen julkisen talouden kehitys viime vuosina, kuluvan vuoden ero olisi vieläkin suurempi.

NOPEITA RATKAISUJA on vaikea löytää ikääntymisen vaikutusten patoamiseen. Syntyvyyteen vaikuttaminen on vaikeaa ja hidasta. Työperäisen maahanmuuton lisääminen lienee nopein ja tehokkain ratkaisu väestörakenteen suoristamiseksi, kansantalouden näkökulmasta.

Maahanmuuton pitää kuitenkin olla poliittisesti kestävää ja yhteiskunnallisesti hyväksyttyä, muuten se saattaa kääntyä itseään vastaan. Siksi sosiaaliturvan, verotuksen ja maahantulon ehtojen tulisi olla sellaisia, jotka tukevat mahdollisimman korkeaa maahanmuuttajien työllisyysastetta.

Ikääntyvä väestö on hieno saavutus ja suuri haaste. Ilman työperäistä maahanmuuttoa Suomi ei tule menestymään tulevaisuudessa.

MAURI KOTAMÄKI on Finnveran pääekonomisti. Aiemmin Kotamäki on työskennellyt vastaavissa tehtävissä muun muassa Keskuskauppakamarissa, Telassa ja valtiovarainministeriössä. Hän on toiminut myös Suomen hallituksen selvityshenkilönä.