Viivyttely on vaarallista

Sternin uusi raportti korostaa kiireellistä tarvetta muuttaa talouden tuotanto- ja kulutustapoja ilmastonmuutoksen ja luontokadon kiihtyessä. Raportin mukaan muutostoimet ovat seuraavan vuosisadan kasvutarina ja polku kohti kestävää ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Toimien viivyttäminen taas olisi vaarallista ja voisi aiheuttaa yhteiskunnallista epävakautta, konflikteja, ruokaturvan heikkenemistä, terveysongelmia ja merkittäviä taloudellisia menetyksiä.

Ilmastonmuutos ja luontokato tapahtuvat rinnakkain ja kytkeytyvät toisiinsa ja siksi niitä ei ole mielekästä tarkastella erillisinä ilmiöinä. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon taloudelliset riskit syntyvät useiden kanavien kautta. Niitä ovat muun muassa ekosysteemipalvelujen heikentyminen, fyysiset vaikutukset, siirtymäriskit, makro- ja mikrotaloudelliset vaikutukset sekä rahoitusjärjestelmän vakauteen kohdistuvat riskit. Globaalien arvoketjujen kautta Suomeen vaikuttavat myös muualla maailmassa tapahtuvat muutokset.

ARVIOIDEN MUKAAN ekosysteemien muutokset voivat vähentää Euroopan unionin bkt:ta 3–5 prosenttia suhteessa perusuraan vuoteen 2030 mennessä ja globaalisti jopa 7–15 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Luontoon liittyvät häiriöt näkyvät jo hintashokkeina keskeisissä tuotteissa, ja EU:n taloudesta kaksi kolmasosaa on riippuvaista ekosysteemipalveluista. Euroopassa äärisäät ovat jo aiheuttaneet satojen miljardien eurojen tappiot.

Tarkkoja arvioita luontoriskien suuruudesta Suomelle ei ole tehty. Valtaosa ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen liittyvistä osa-alueista on kuitenkin kehittynyt epätoivottuun suuntaan viime vuosikymmenenä, ja globaalit uhat lisäävät riskejä myös kotimaassa.

Ilmastonmuutos ja luontokato lisäävät riskiä keikahduspisteiden ylittymiselle, mikä voi johtaa peruuttamattomiin muutoksiin. Tällaisia olisivat esimerkiksi Atlantin merivirran (AMOC) pysähtyminen ja Länsi-Antarktiksen jääpeitteen sulaminen.

AMOCin romahtaminen horjuttaisi Suomen ruokaturvaa ja aiheuttaisi ankaria talvia Luoteis-Euroopassa. Uusimpien mallinnusten mukaan riski ei ole enää marginaalinen: todennäköisyys AMOCin romahtamiselle vuoteen 2100 mennessä voi olla nopeillakin päästövähennyksillä 25 prosenttia ja korkeilla päästöillä peräti 70 prosenttia. Nykyiset ilmastomallit ja kansalliset suunnitelmat eivät yleensä huomioi näitä riskejä.

MYÖS JULKISEEN TALOUTEEN on odotettavissa merkittäviä vaikutuksia. Velkakestävyysanalyysit ovat keskeisiä taloudellisen vakauden arvioinnissa, mutta ne eivät yleensä huomioi ilmastonmuutoksen ja luontokadon makrotaloudellisia vaikutuksia, mikä johtaa riskien aliarviointiin.

Suomessa valtiovarainministeriö on arvioinut ilmaston lämpenemisen alustavia vaikutuksia velkakestävyyteen IMF:n välineillä. Arviointi ei kata vihreän siirtymän vaikutuksia. Tulokset osoittavat, että velkasuhde nousee merkittävästi, jos Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteissa epäonnistustaan. Arviointi korostaa nopeiden toimien ja sopeutumisen tarvetta.

SAARA TAMMINEN on taloustieteen tohtori, joka on erikoistunut kansainvälisen talouden ja ilmasto- ja luontotoimien tutkimukseen, sekä taloudelliseen mallinnukseen. Hän työskentelee tällä hetkellä valtioneuvoston kanslian strategiaosastolla. SARA HELLEMAA työskentelee ekonomistina valtiovarainministeriössä ja keskittyy ilmasto- ja luontopolitiikan kysymyksiin. Hän on kiinnostunut kestävän talouden ratkaisuista.