Tulevaisuus

Mihin suuntaan suomalaista yhteiskuntaa pitäisi kehittää? Millä periaatteilla rakennetaan kestävää hyvinvointia ja yhteiskuntaa? Onko korkeatasoista hyvinvointia sekä taloudellista ja ekologista kestävyyttä ylipäänsä mahdollista yhdistää? Pitkälle kehittyneiden yhteiskuntien nykyiset toimintamallit ja rakenteet eivät ole kestävällä pohjalla.  Olemme historiallisessa murroksessa, jossa 1900-luvun nopean kehityksen mahdollistaneet tuotantorakenteet, kulutus- ja elintavat, sekä yhteiskunnalliset rakenteet ovat murtumassa.

Suurin haaste tulevaisuuden kannalta on kestävyys. Se liittyy niin yksilön hyvinvointiin, talouteen, ekologiseen ympäristöön kuin yhteiskuntien yhteisölliseen ulottuvuuteen. Mikäli haluamme talouden edelleen kasvavan, on meidän kyettävä ajattelemaan uudelleen sen ekologiset, sosiaaliset ja poliittiset reunaehdot. Jos haluamme myös elää hyvää elämää, on meidän päivitettävä hyvinvointikäsitystämme ja tunnistettava siihen liittyvät uudet haasteet. Tämä vaatii uutta yhteiskunnallista visiota ja toimintamalleja.

Kestävän hyvinvoinnin rakennuspuut

Tarvitsemme tulevaisuutta varten aiempaa laajemman käsityksen hyvinvointiin ja hyvään elämään vaikuttavista tekijöistä. Yhteiskunnan vaurastuminen on ratkaissut monia materiaalisesta niukkuudesta johtuneita hyvinvointiongelmia, mutta niiden tilalle on syntynyt uusia henkiseen hyvinvointiin liittyviä ongelmia. Niiden taustalla on mm. yhteiskunnan nopea murros, arjen hallinnan ongelmat, kiire ja stressi, sekä työelämän ja ihmissuhteiden muutokset. Emme vielä ole täysin oppineet elämään ja toimivaan viisaasti nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää hyvinvoinnin tekijöiden nykyistä parempaa ja kokonaisvaltaisempaa ymmärtämistä. Tällaisen tiedon avulla voidaan rakentaa ihmisille entistä parempia elinympäristöjä sekä tuottaa aiempaa parempia tuotteita ja palveluita. Korkeatasoinen hyvinvointiosaaminen voi siis olla myös taloudellisen lisäarvon ja kilpailukyvyn perusta.

Myös yritysten ja muiden taloustoimijoiden tulisi uudistaa ajattelutapojaan ja toimintamallejaan. Perinteinen hierarkkiseen suunnitteluun perustunut hallintamalli ei enää toimi kovin hyvin aiempaa epävarmemmassa ja kompleksisemmassa maailmassa, jossa tulevaisuuden ennustaminen on hyvin vaikeaa. Yritysten on myös otettava kestävän kehityksen reunaehdot strategiansa pohjaksi. Arvoa luodaan yhä useammin avoimissa verkostoissa usean eri sidosryhmän kanssa tiiviissä yhteistyössä. Tarvitaan  aiempaa kokeilevampaa, pitkäjänteisempää ja systeemisempää toimintamallia. Kilpailua käydään yhä enemmän ekosysteemien kuin yksittäisten yritysten tasolla.

Kestävä hyvinvointi on mahdollista, jos ihmisten elinympäristöissä toteutuu samanaikaisesti ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja arjen hyvinvoinnin kestävyys. Ekologinen kestävyys asettaa reunaehdot koko ihmiskunnan säilymiselle, sosiaalinen kestävyys puolestaan talouden toiminnalle ja arjen hyvinvoinnille. Jatkossa talouden ja ihmisten elintapojen tulee mukautua luonnon asettamiin reunaehtoihin. Tämä edellyttää laaja-alaista kulttuurin muutosta, jonka edistämisessä tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja ja kannustimia. Pelkkä informaation jakaminen ei riitä. Kestävä asumis- ja liikennesuunnittelu, aineettoman liiketoiminnan edistäminen, sekä yksilön hyvinvointitarpeisiin liittyvien kannustimien käyttö kestävien elintapojen edistämisessä ovat esimerkkejä tarvittavista toimintamalleista.

Muutos on mahdollinen

Muutos kohti kestävää hyvinvointia ja yhteiskuntaa ei ole helppo. Päätöksentekijöiden on samanaikaisesti sovitettava yhteen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen kaikki keskeiset ulottuvuudet. Perinteiset ajattelumallit, lyhytjänteinen päätöksentekokulttuuri, sekä vahvat vakiintuneet intressit vaikeuttavat uudistusten tekemistä yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Näiden vaikeuksien ylittäminen vaatii uudenlaista hallintamallia myös politiikan tekijöiltä. Uudessa toimintaympäristössä hallinnon tulisi toimia kokeilujen ja toiminnan mahdollistajana sekä uusien innovaatioiden kehitysalustana aidossa vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa.

Suomella on kaikki mahdollisuudet kehittää uutta kestävän hyvinvoinnin visiota ja olla sen toteuttamisen edelläkävijä maailmassa. Rauhallinen hyvinvointiyhteiskunta, vahva sosiaalinen pääoma, korkeatasoinen elämänlaatu, luottamus instituutioihin ja muihin ihmisiin, sekä monella mittarilla hyväksi todettu kilpailukyky ovat asioita, jotka antavat Suomelle hyvät lähtökohdat kestävän yhteiskunnan kehittämiseen. Luonnonvarat, puhdas ympäristö, vesi, tila ja hiljaisuus ovat erinomaista pääomaa, jos ne osataan hyödyntää viisaasti. Maailmanluokan hyvinvointiosaaminen, ympäristöystävälliset teknologiat, sekä ennakkoluuloton ja uudistumiskykyinen julkinen sektori voisivat olla menestyksen avaimia tulevaisuuden Suomessa.

Olemme keränneet suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta koskevia näkemyksiämme keskustelupaperiin ”Towards a Sustainable Well-being Society". Se on ”elävä dokumentti”, jota Sitra päivittää kestävää hyvinvointia ja yhteiskuntaa koskevan ajattelun kehittyessä yhdessä sidosryhmiemme kanssa. Sitran pyrkii luonnollisesti omassa toiminnassaan, teema- ja avainalueillaan, vastaamaan kestävän hyvinvoinnin haasteisiin.

Kuva: Timo Kirkkala (cc by-nc-sa)