Miltä talouden kasvu voisi tulevaisuudessa näyttää? Kuusi ennakointiraporttia aiheesta

Rohkeat ”mitä jos”-kysymykset voivat avata uusia näkökulmia ja paljastaa taustalla olevia oletuksia, jotka ohjaavat ajatteluamme. Ne voivat myös nostaa esiin hiipiviä tai vaikeasti kuviteltavia, mutta perusteltavissa olevia muutoksia, joita ei vielä tunnisteta yhteiskunnallisessa keskustelussa.(Tästä artikkelista voit lukea lisää Mitä jos -kysymysten esittämisestä sekä muista talouden ennakoinnin lähestymistavoista.)

Sitra järjesti keväällä 2025 rahoitushaun selvityksille, joissa pohditaan Suomen talouden kasvun tulevaisuutta uusista ja yllättävistäkin näkökulmista. Saimme yhteensä 88 hakemusta, joista valitsimme rahoitettavaksi kuusi hanketta. Kukin hanke on valinnut lähtökohdakseen jonkin talouden kasvun tulevaisuuteen liittyvän Mitä jos -kysymyksen:

• Mitä jos Suomessa olisi kahdeksan miljoonaan suomalaista vuonna 2050? (MDI Public)
  
• Mitä jos Suomi joutuisi pitkäksi aikaa sotatalouteen? (Capful Oy)
  
• Mitä jos talouden digitalisaation mahdollisuudet avautuvat vasta, kun ymmärrämme talouden uudella tavalla? (ECSA Labs Oy)
  
• Mitä jos taloudesta käytävä keskustelu muuttuu tulevaisuudessa moniäänisemmäksi ja sisältää nuorten esittämiä talouskasvun narratiiveja? (Turun yliopisto)
  
• Mitä jos kasvu alkaakin regeneratiivisesta työelämästä? (VTT Oy)
  
• Mitä jos kaupungin kasvun määritelmä muutetaan? (Turun kaupunki) 

Kolme havaintoa selvitysten tuloksista

1. Kansainvälinen kehitys haastaa kasvun mahdollisuuksia 

Pelkkä maahanmuutto ei riitä vahvistamaan julkista taloutta, elleivät tuottavuus ja maahanmuuttajien työllisyys parane. Ilman näitä väestönkasvu voi heikentää sekä talouden että alueellisen kehityksen tasapainoa.  

Heikentyvä turvallisuustilanne ja kasvavat puolustusmenot kaventavat julkisen talouden liikkumavaraa ja lisäävät tarvetta priorisoinneille. Samalla taloudellisen resilienssin merkitys korostuu: rahoituskyky, maksuliikenne, valuuttavaranto ja kansainväliset suhteet nousevat keskeisiksi. 

2. Murroksen aika haastaa käsityksiämme kasvusta 

Digitalisoituvassa taloudessa kasvun ydin liittyy siihen, millaista arvoa tuotetaan ja miten se jaetaan. Kasvu tarkoittaa taloudellisen toimijuuden vahvistumista: kykyä osallistua, luoda ja hallita arvoa uusilla tavoilla. Samalla korostuvat älykkyys, koordinaatio ja uudet yhteistoiminnan muodot. 

Ekososiaalisten murrosten ajassa kasvun painopiste siirtyy määrällisestä laadulliseen. Talouden kasvu tarkoittaa elinvoiman vahvistamista ihmisten, yhteisöjen ja ekosysteemien tasolla, mikä näkyy sekä työelämän että kaupunkikehityksen uusina ratkaisuina.  

3. Nuorilla on sanottavaa ja halua vaikuttaa 

Nuorten näkemykset talouden kasvusta ovat moninaisia, mutta heitä yhdistää kriittisyys nykykehitystä kohtaan ja halu edistää inhimillisesti ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta. He uskaltavat kyseenalaistaa luonnonvarojen ylikulutuksen ja vallitsevat kasvun mallit. 

Vaikka nuorten tulevaisuususko on heikentynyt ja osallistuminen koetaan vaikeaksi, he haluavat vaikuttaa talouden tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Tulevaisuususkon heikkeneminen ei saa muodostua uudeksi sukupolvien väliseksi jakolinjaksi.  

Hankkeet ja niiden tulokset

Kahdeksan miljoonaa suomalaista vuonna 2050?

Rahoituksensaaja: MDI Public 

Loppuraportti: Samuli Manu, Vera Järvenreuna, Maria McPartlin, Laura Koivisto-Khazaal ja Janne Antikainen  

Hankkeen aihealueista vastasivat: Vera Järvenreuna, Pasi Saukkonen, Eero Laesterä ja Rasmus Aro 

Miksi aihe on tärkeä talouden tulevaisuuden näkökulmasta? 

Suomen talouden tulevaisuus kytkeytyy yhä vahvemmin väestökehitykseen. Työikäisen väestön väheneminen, julkisen talouden kestävyysvaje ja hidas tuottavuuskasvu haastavat hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Tässä hankkeessa tarkastellaan vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa, jossa Suomen väestö kasvaa voimakkaasti maahanmuuton kautta. Tarkoituksena ei ole ennustaa tai tavoitella tiettyä väkilukua, vaan ymmärtää, millaisia taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia muutoksia näin suuri väestönkasvu edellyttäisi – ja millaisin ehdoin se voisi vahvistaa talouden kestävyyttä ja elinvoimaa. 

Keskeiset havainnot 

• Pelkkä väestönkasvu ei ratkaise julkisen talouden ongelmia: ilman tuottavuuden kasvua ja maahanmuuttajien parempaa työllistymistä väestönkasvu voi jopa heikentää talouden tasapainoa. 

• Suomen houkuttelevuus osaajille, opiskelijoille ja yrittäjille on kriittinen tekijä: Suomi ei valitse osaajia, vaan osaajat valitsevat Suomen 

• Väestönkasvu keskittyisi nykykehityksen mukaisesti suuriin kaupunkiseutuihin, mikä korostaa tarvetta ehkäistä alueellista eriytymistä ja segregaatiota. 

• Taloudellinen elinvoima, ekologinen kestävyys ja yhteiskuntarauha edellyttävät kokonaisvaltaista politiikkaa, joka yhdistää väestö-, maahanmuutto-, työllisyys-, ilmasto- ja talouskysymykset. 

Millaista ennakoinnin menetelmää työssä hyödynnettiin? 

Hankkeessa rakennettiin vaihtoehtoinen, tarkoituksella äärimmäinen tulevaisuuskuva (Suomi 8 miljoonaa asukasta vuonna 2050) ajattelun avaamiseksi. Työ yhdisti taloudellisia mallinnuksia ja laadullista ennakointia sekä sidosryhmiä osallistavia menetelmiä. Lopputuloksena syntyi yhteinen, myönteinen visio väkiluvultaan paljon suuremman Suomen tulevaisuudesta sekä joukko ehtoja, joiden täyttyessä voimakas väestönkasvu voisi tukea taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta. 

Tutustu aiheeseen tarkemmin

Mitä jos Suomi joutuisi pitkäksi aikaa sotatalouteen?

Rahoituksensaaja: Capful Oy 

Hanketiimi: Justus Joenaalto, Shiyu Miao, Sara Pirhonen ja Kimmo Kivinen  

Miksi aihe on tärkeä talouden tulevaisuuden näkökulmasta? 

Kun merkittävä osa kansantalouden resursseista ohjataan pitkäkestoisesti puolustukseen ja varautumiseen, kasvun, tuottavuuden ja julkisen talouden tavoitteet asettuvat uuteen järjestykseen. Mikäli Suomi joutuisi pitkäksi ajaksi sotatalouteen, tämä merkitsisi siirtymää tilanteeseen, jossa talouspolitiikkaa ohjaa ensisijaisesti sotatalouden tarpeet eikä markkinaehtoinen kasvu. Hanke tarkastelee, millaisia seurauksia tällaisella muutoksella olisi talouden rakenteille, julkiselle taloudelle ja kasvun edellytyksille pitkällä aikavälillä. 

Keskeiset havainnot 

• Pitkäkestoinen sotatalous kaventaa talouspolitiikan liikkumavaraa ja pakottaa rahoittamaan puolustusmenojen kasvua joko velkaantumalla, veroja kiristämällä tai muita menoja leikkaamalla. Kasvun tukeminen muuttuu toissijaiseksi tavoitteeksi. 

• Sotatalous korostaa valtiovetoisuutta, strategista ohjausta ja resurssien kohdentamista kriittisiin toimintoihin. Tämä muuttaa markkinoiden toimintaa, investointien suuntaa ja yritystoiminnan edellytyksiä. 

• Talouden toimivuus nojaa yhä enemmän huoltovarmuuteen, logistiikkaan, energiaan ja tuotantoketjujen hallintaan. Samalla globaalin kaupan murros pakottaa Suomen sopeutumaan uudenlaisiin riippuvuuksiin ja kumppanuuksiin. 

• Puolustusteollisuuden ja sotatalouteen kytkeytyvien tuotantoketjujen vahvistuminen voi tuoda rajattuja kasvumahdollisuuksia, mutta ne eivät korvaa laaja-alaisen talouskasvun menetyksiä. 

Millaista ennakoinnin menetelmää työssä hyödynnettiin? 

Hankkeessa hyödynnettiin skenaariopohjaista ennakointia, jossa tarkasteltiin sotataloutta vaihtoehtoisena taloudellisena järjestelmänä. Kirjallisuuskatsauksen, kansainvälisten vertailujen ja asiantuntijahaastattelujen ja -työpajan pohjalta laadittiin neljä erilaista sotatalousskenaariota, joissa Suomen puolustusmenot nousisivat vähintään viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Skenaariot eivät pyri ennustamaan todennäköisintä kehitystä, vaan avaamaan sitä, millaisin eri tavoin sotatalous voisi ilmetä ja millaisia taloudellisia valintoja ja rakenteellisia muutoksia se edellyttäisi.

 Tutustu aiheeseen tarkemmin

Ohjelmoitavan talouden kasvu

Rahoituksensaaja: ECSA Labs Oy 

Hanketiimi: Akseli Virtanen, Dick Bryan, Martin Born, Mikael Brygger, Pablo Somonte Ruano ja Pekko Koskinen  

Miksi aihe on tärkeä talouden tulevaisuuden näkökulmasta? 

Talous ei ole enää vain markkinoiden ja sääntelyn järjestelmä, vaan muuttuu digitaaliseksi, ohjelmoitavaksi mediaksi. Talousverkkojen kautta voidaan ilmaista arvoja, rakentaa suhteita ja järjestää yhteiskuntaa. Tämä muuttaa käsitystämme kasvusta: kasvun hidastuminen ja yhteiskunnalliset haasteet eivät johdu pelkästään resurssipulasta, vaan siitä, että talous toimii vanhentuneilla protokollilla, jotka eivät huomioi digitaalisen ajan mahdollisuuksia. Suomella on mahdollisuus olla eturintamassa uuden talouden kehittämisessä. 

Keskeiset havainnot 

• Talous on media: Arvot ja toimijuus määrittyvät sen kautta, mitä verkossa voidaan laskea, ohjelmoida ja ilmaista. 

• Kasvu on laskennan tulos: Talouden mittarit ja protokollat määrittävät, mitä yhteiskunta tuottaa ja palkitsee. 

• Toimijuus on niukka resurssi: Tulevaisuuden kasvu syntyy rakenteista, jotka jakavat taloudellista toimijuutta laajasti. 

• Teknologinen murros vaatii talouden murrosta: Ilman uusia protokollia data ja automaatio vahvistavat vanhaa, eivät luo uutta. 

• Kasvun avain on infrastruktuuri, ei yksittäiset hankkeet: Tarvitaan pysyvä kyvykkyys kehittää talouden rakenteita ja käyttöliittymiä. 

Raportissa esitetään kuusi ”Mitä jos” -skenaariota, jotka haastavat vakiintuneita oletuksia taloudesta, koskien mm. pienyritysten likviditeettiä, ympäristövaikutuksiin perustuvaa mittaamista, luovuutta taloudellisena resurssina sekä ohjelmoitavia organisaatioita. Skenaariot konkretisoivat, miten talouden rakenteita ja protokollia voidaan uudistaa tulevaisuuden tarpeisiin. 

Millaista ennakoinnin menetelmää työssä hyödynnettiin? 

Hankkeessa käytettiin skenaario- ja konseptointimenetelmiä, joissa talous nähtiin ohjelmoitavana mediaympäristönä. Kirjallisuuskatsaukset, asiantuntijahaastattelut ja vertailut kansainvälisiin innovaatioympäristöihin (esim. Xerox PARC) muodostivat pohjan kuudelle vaihtoehtoiselle skenaariolle. Tavoitteena ei ollut ennustaa todennäköisintä kehitystä, vaan tunnistaa uuden talouden mahdollisuuksia ja rakenteellisia edellytyksiä, joiden avulla Suomi voi kehittää pysyvän, systemaattisen kehitysympäristön – talouden “Xerox PARC”:n – tulevaisuuden kasvun rakentamiseksi. 

Tutustu aiheeseen tarkemmin

Mitä jos talouskasvu alkaakin regeneratiivisesta työelämästä? Kohti elämää vahvistavaa työelämää ja talousajattelua

Rahoituksensaaja: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 

Hanketiimi: Maaria Nuutinen, Anu Nousiainen ja Sofi Kurki  

Miksi aihe on tärkeä talouden tulevaisuuden näkökulmasta? 

Nykyinen työelämä ja talousajattelu keskittyvät tehokkuuteen ja lyhyen aikavälin tuottavuuteen, mikä ei riitä sosiaalisiin, ekologisiin ja taloudellisiin haasteisiin vastaamiseen. Regeneratiivinen työelämä kääntää ajattelun suunnan: työn tarkoitus ei ole kuluttaa planetaarisia ja inhimillisiä resursseja, vaan vahvistaa ihmisten, yhteisöjen ja luonnon elinvoimaa. Tämä avaa uudenlaisen näkökulman talouskasvuun, jossa hyvinvointi ja taloudellinen uudistumiskyky kulkevat käsi kädessä. 

Keskeiset havainnot 

• Talouskasvu kumpuaa regeneratiivisesta työelämästä: Työ ei ole vain talouden väline, vaan elämää vahvistava järjestelmä, joka lisää hyvinvointia ja uudistumiskykyä. 

• Neljä kulmakiveä: Elämää vahvistava tarkoitus, systeeminen arvonluonti, monimuotoisuus ja hoiva innovoinnin lähteenä sekä kontekstuaalinen uudistumiskyky ohjaavat työn ja organisaatioiden uudistumista. 

• Laadullinen kasvu: Innovointi, luottamus, oppiminen ja resilienssi tukevat taloudellista tuottavuutta ja ekologista kestävyyttä. 

• Mittariston ja päätöksenteon uudistus: Talouden kielen ja mittareiden tulee tehdä näkyväksi elinvoima sekä sosiaalinen ja ekologinen arvo. 

• Siirtymä toteutuu asteittain: Muutos näkyy yhteiskunnassa, organisaatioissa ja arjessa, ja sitä voidaan edistää kokeilujen, oppimisen ja moniäänisen keskustelun avulla. 

Millaista ennakoinnin menetelmää työssä hyödynnettiin? 

Raportissa esitetään visio regeneratiivisen työelämän tulevaisuudelle, tarkastellaan sitä moninäkökulmaisesti eri rooleista käsin sekä hahmotetaan muutospolkuja vuoteen 2035 asti. 

Työ perustuu kirjallisuuskatsaukseen, asiantuntija- ja kansalaishaastatteluihin, sidosryhmätyöpajoihin ja käytännön esimerkkeihin organisaatioista, joissa elinvoimaa vahvistavia toimintatapoja on jo otettu käyttöön. Tarinallistettu visio konkretisoi, miten työelämän uudistaminen voi synnyttää laadullista kasvua, vahvistaa resilienssiä ja luoda uusia taloudellisia mahdollisuuksia pitkällä aikavälillä. 

Tutustu aiheeseen tarkemmin

800 vuotta kasvua kaupungissa – Näköaloja kasvun uudelleenmäärittelyyn 

Rahoituksensaaja: Turun kaupunki 

Hanketiimi: Timo Aro (Turun kaupunki), Inna Ampuja, Katri Einola ja Janne Marniemi (Ramboll Oy)  

Miksi aihe on tärkeä talouden tulevaisuuden näkökulmasta? 

Kaupungin kasvu ei ole enää vain taloudellista laajentumista, vaan sen on tuettava hyvinvointia, elinvoimaa ja kestävyyttä. Nykyiset kasvumittarit keskittyvät pääosin taloudelliseen pääomaan, eivätkä huomioi ihmisten, yhteisöjen ja luonnon elinvoimaa. Turun kaupungin selvitys korostaa, että kaupungin kasvu on ymmärrettävä kokonaisuutena, jossa talous, yhteisöt ja ympäristö toimivat yhdessä pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi. 

Keskeiset havainnot 

• Kasvun uusi määritelmä: Kaupunki ja sen arvonluonti vahvistavat samanaikaisesti talouden, yksilöiden, yhteisöjen ja luonnon elinvoimaa. Kasvun ytimessä on kyky johtaa tasapainoa ja uudistumista muuttuvassa toimintaympäristössä. 

• Kaksi rinnakkaista suuntaa: Nykyinen markkinatalouteen perustuva sekatalous ylläpitää arkea ja palveluita, kun taas uudistava talous hyödyntää kierto- ja jakamistaloutta sekä elinvoiman vahvistamiseen sisäänrakennettuja toimintamalleja. 

• Pelilaudat rinnakkain: Nykyiset ja uudet toimintatavat voidaan nähdä rinnakkaisina “pelilautoina”, joiden yhdistäminen mahdollistaa sekä arjen sujuvuuden että kokeilun ja uudistumisen. 

• Evoluutio, ei hyppäys: Kasvun uuden määritelmän käyttöönotto on asteittaista ja vaatii tietoista valintaa, oppimista ja asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten osallistumista. 

• Kohti houkuttelevampaa uutta: Muutos tapahtuu, kun uusi tapa toimia on helpompi ja houkuttelevampi kuin vanha. 

Millaista ennakoinnin menetelmää työssä hyödynnettiin? 

Hanke hyödynsi vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja konseptointia, joissa tarkasteltiin kaupunkien kasvua eri suuntiin: keskitetty vs. jaettu johtajuus, yksiulotteinen vs. moniulotteinen kasvukäsitys. Menetelmä auttoi tunnistamaan, miten nykyisen järjestelmän käytännöt voidaan yhdistää uuden kasvun edellyttämiin kokeiluihin ja oppimiseen, jotta kaupunki voi rakentaa pitkäjänteisesti elinvoimaa vahvistavaa kasvua. 

Tutustu aiheeseen tarkemmin

Entä jos käykin hyvin? – Nuorten aikuisten näkemyksiä Suomen talouden toivotuista tulevaisuuksista

Rahoituksensaaja: Turun yliopisto 

Hanketiimi: Anniina Salomäki, Kaisa-Maria Suomalainen ja Hanna Heino  

Miksi aihe on tärkeä talouden tulevaisuuden näkökulmasta? 

Nykyinen talouskeskustelu Suomessa on usein uhkakeskeistä ja kapea-alaista, ja nuorten osallistuminen on vähäistä. Tämä heikentää tulevaisuususkoa ja kokemusta omasta toimijuudesta, mikä voi vaikuttaa pitkäkestoisesti yksilöihin ja koko yhteiskuntaan. Selvitys korostaa, että nuorten näkemykset ja ideat ovat keskeisiä talouden tulevaisuuden rakentamisessa – erityisesti kestävän, oikeudenmukaisen ja hyvinvointia tukevan talouden näkökulmasta. 

Keskeiset havainnot 

• Nuorten näkemykset avaavat vaihtoehtoisia tulevaisuuksia: Nuoret hahmottavat talouden tulevaisuutta laajemmin kuin pelkkänä kasvuna BKT:ssä, huomioiden hyvinvoinnin, kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden. 

• Neljä tulevaisuuskuvaa: 1) Luovuusloikka: Talouskasvu kiihdyttää teknologian ja luovuuden avulla. 2) Kohti uutta jälleenrakennusta: Hyvinvointia rakennetaan niukemmista aineellisista lähtökohdista ilmastonmuutokseen sopeutuen. 3) Z-sukupolven vastaisku: Työn merkitys muuttuu ja arki mahdollistaa itsensä toteuttamisen. 4) Ylisukupolvisen hyvinvoinnin vaalijat: Eriarvoistumisen pysäyttäminen ja kestävä kehitys uuden sukupolven johdolla. 

• Nuorten yhteiset piirteet: Tyytymättömyys nykyiseen talouskehitykseen, rohkeus esittää vaihtoehtoja ja halu puhua inhimillisesti ja ekologisesti kestävästä tulevaisuudesta. 

• Toimijuuden vahvistaminen: Nuoret haluavat osallistua talouskeskusteluun ja vaikuttaa päätöksiin; heidän näkemyksensä tulee saada enemmän näkyvyyttä julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Tältä pohjalta esitetään kuusi konkreettista ehdotusta nuorten osallistamisen ja talousvallan laajentamisen tueksi. 

Millaista ennakoinnin menetelmää työssä hyödynnettiin? 

Raportti perustuu nuorten aikuisten (18–29-vuotiaiden) kirjoittamiin tulevaisuustarinoihin ja niiden analysointiin narratiivien ja kriittisen kerrosanalyysin avulla. Näiden pohjalta hahmotettiin neljä vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa Suomen taloudesta vuonna 2040. Menetelmä mahdollisti nuorten näkökulmien tuomisen esiin ja tulevaisuusajattelun rikastamisen moniääniseksi ja toiveikkaaksi. 

Tutustu aiheeseen tarkemmin