Kasvata kykyjä ja taitoja

Perinteisessä tarkastelussa kansakunnan tuotos (bkt) tuotetaan käyttämällä kiinteitä tuotantovälineitä eli kiinteää pääomaa yhdessä työpanoksen kanssa. Perinteisen mallin työpanos eli tehdyt työtunnit eivät sisällä panostuksia työväestön kouluttamiseen.

Suomen Pankin pitkän aikavälin ennustekehikko toimii eri tavalla. Se käsittelee koulutusta investointina samassa kansantalouden tilinpidon järjestelmässä, jossa talousteorian muutkin muuttujat mitataan.

Koulutuspalvelujen tuottamiseen tarvitaan opettajien työpanos ja luokkahuoneissa käytetyt välineet ja materiaalit, kartongeista kumeihin.

Tätä kehitystä mitataan koulutuksen kulutusmenojen määrien avulla. Keskeisiä aineistoja ovat niin ikään opiskelija- ja tutkintomäärät sekä korkeimpaan tutkintoon käytetyt opiskeluvuodet.

Koulutuksen kulutusmenojen määrät jaetaan kunakin vuonna opiskelijaa kohti koulutusasteittain. Tällä tavoin voidaan seurata vuosittain opiskelijaa kohti käytettyjä koulutuspalveluja kullakin koulutusasteella. Kun opiskelija valmistuu korkeimpaan tutkintoonsa ja siirtyy työmarkkinoiden käytettäväksi, tutkinto arvotetaan niillä koulutuksen kulutusmenojen määrillä, jotka valmistunut henkilö on käyttänyt opintojensa aikana.

NÄIN ARVOTETTU tutkinto käsitellään investointina, joka kerryttää työikäisen väestön inhimillisen pääoman kantaa. Työuran lopussa henkilö tutkintoineen siirtyy työmarkkinoiden käytössä olevasta kannasta eläkkeelle.

Inhimillistä pääomaa mitataan siten samalla tavoin kuin kiinteää pääomaa. Aiempi empiirinen tutkimus on osoittanut, että näin mitatulla inhimillisellä pääomalla, bkt:lla ja kiinteällä pääomalla on voimakas riippuvuussuhde toistensa pitkän ajan kehitykseen.

Suomen inhimillisen pääoman kehitys on hidastunut 2000-luvulla. Vuoteen 2075 ulottuvat ennusteet viittaavat siihen, että väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku muuttavat inhimillisen pääoman kehityskuvaa toteutunuttakin harmaammaksi.

Jos mitään ei tehdä, inhimillinen pääoma uhkaa kääntyä laskuun 2040-luvulla. Se taas voi johtaa talouskasvun hiipumiseen, Japanin mallin mukaisesti.

Kutistuvien ikäluokkien vaikutusta voidaan korvata nuorten kouluttamisella aiempaa pidemmälle ja työperäisellä maahanmuutolla. Suomen Pankin ennusteen perusskenaariossa oletetaankin, että 25–34-vuotiaista puolet on suorittanut korkea-asteen tutkinnon vuodesta 2035 alkaen. Lisäksi nettomaahanmuuttajien määräksi oletetaan 27 000 henkeä vuodessa, mikä on selvästi vähemmän kuin vuonna 2024. Näillä eväillä inhimillinen pääoma ei kääntyisi laskuun.

OPTIMISTISESSA SKENAARIOSSA 70 prosenttia nuorista aikuisista on suorittanut korkeaasteen tutkinnon vuodesta 2040 alkaen. Nettomaahanmuutoksi oletetaan 40 000 henkeä vuodessa, Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti. Optimistisessa ennusteessa inhimillisen pääoman kasvu jatkuu ja tukee Suomen talouskasvua aina vuoteen 2075 asti.

Vankka ja kehittyvä inhimillinen pääoma kiihdyttää talouskasvua kuten kiinteä pääomakin. Inhimillisen pääoman kehitystä voidaan vahvistaa lisäpanostuksilla koulutukseen sekä kasvattamalla kannustimia kouluttautumiseen ja työntekoon.

Syntyvyyden kääntäminen kasvuun olisi tavoiteltavaa, mutta länsimaissa ei ole toistaiseksi löydetty tehokkaita perhepoliittisia keinoja ongelman ratkaisuun. Perheet päättävät syntyvyydestä, lopulta.

Siksi Suomen on syytä panostaa myös opiskeluja työperäisen maahanmuuton houkutteluun. Työn ja opiskelun takia maahan muuttaneiden lapset vaikuttavat myönteisesti myös tulevien vuosikymmenien inhimillisen pääoman ja väestöllisen huoltosuhteen kehitykseen.

Kyvyt, taidot ja muut inhimillisen pääoman arvokkaat elementit ovat pääosassa, kun tulevaisuuden kasvunäkymää kirkastetaan. Niiden avulla Suomi on ennenkin noussut.

ARTO KOKKINEN työskentelee vanhempana ekonomistina Valtiontalouden tarkastusvirastossa. Hänen väitös kirjansa käsitteli Suomen pitkän ajan talouskasvua ja inhimillisen pääoman merkitystä.
PIRKKA JALASJOKI työskentelee ekonomistina Suomen Pankin ennustetoimistossa. Hänen tutkimuskohteitaan ovat julkinen talous, pitkän aikavälin talouskasvu sekä rahapolitiikka.