Kierto on kasvun paikka

Kiertotalous tarkoittaa mallia, jossa pyritään irrottamaan taloudellinen toiminta luonnonvarojen jatkuvasta kulutuksen kasvusta. Periaate on tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvon säilyttäminen taloudessa mahdollisimman pitkään esimerkiksi paremman tuotesuunnittelun, uudelleenkäytön, korjaamisen, uudelleenvalmistuksen
ja kierrätyksen avulla.

Toisin kuin lineaarisessa ota–valmista–hävitä-mallissa, kiertotaloudessa jätteet ja päästöt pyritään minimoimaan jo tuotteiden ja palvelujen suunnitteluvaiheessa. Kiertotalouden avulla voidaan vähentää ilmastopäästöä, torjua luontokatoa ja vähentää resurssien ylikulutusta.

Se onkin olennainen osa vihreää siirtymää. Toisaalta kiertotalousratkaisuja on usein vaikea erotella muista siirtymän ratkaisuista, kuten energia- ja biopohjaisista. Myös vetyyn pohjaavat vaihtoehtoiset proteiinit voitaisiin periaatteessa määritellä kiertotaloudeksi, koska niiden valmistus kuluttaa vähemmän luonnonvaroja, kuten hedelmällistä maaperää.

Kiertotalouden merkitys on korostunut 2020- luvulla. Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota on heiluttanut raaka-aineiden hintoja. Kilpailu tekoälyn, avaruuden ja energian herruudesta on kärjistänyt kilpailua kriittisistä resursseista. Donald Trumpin toisella kaudella geopoliittiset jännitteet ovat lisääntyneet. Nämä kehityskulut ovat vahvistaneet EU:n tarvetta parantaa omavaraisuuttaan ja huoltovarmuuttaan. Kiertotalous tarjoaa niihin tärkeän ratkaisun.

Materiaalivirtaa sähköautojen akuista

Esimerkkejä hyvistä kiertotalousratkaisuista on jo paljon. Valmistusvaiheessa kiertotalousratkaisuja edustaa sivuvirtojen, kuten kuonien, hiilidioksidin, ja hukkalämmön hyödyntäminen teollisissa prosesseissa sekä teollisten symbioosituotteiden kehit täminen ja kaupallistaminen.

Tuotteiden käyttöikää voidaan pitkittää korjaus- ja huoltopalveluilla. Kiertotalouden liiketoimintamallien laajempi käyttö, kuten tuote palveluna, on yksi esimerkki kiertotaloudenmukaisen liiketoiminnan syntymisestä.

Monet kiertotalouden ratkaisut ovat kansantalouden resurssien käyttöä tehostavia. Kiertotalousratkaisuilla voidaan myös vähentää riippuvuuksia kolmansista maista ja pienentää riskejä ja parantaa toimitusvarmuutta.

Vahvimmin talouden kasvua tukevat kiertotalousratkaisut, jotka ovat skaalautuvia kotimaassa ja vientimarkkinoilla. Kasvu ei tällöin perustu ensisijaisesti materiaalivirtojen lisäämiseen, vaan arvonluontiin, joka syntyy innovaatioista, palvelullistamisesta ja tehokkaammasta resurssien käytöstä. Sivuvirtojen saatavuus voi rajoittaa sivuvirtojen hyödyntämiseen perustuvien liiketoimintamallien skaalautumista. Skaalautuminen on helpompaa sellaisissa kiertotaloustuotteissa, joiden raaka-aineita on helposti saatavilla isoja määriä. Esimerkiksi sähköautojen akut muodostavat tulevaisuudessa suuren materiaalivirran hyödynnettäväksi.

Kiertotalouden liiketoimintamalli voi toisaalta perustua teknologian lisensointiin tai palveluun. Esimerkiksi suomalainen Hailia on kehittänyt teknologian, jonka avulla kalajalostamoiden sivuvirrat voi hyödyntää ihmisravinnoksi. Hailia sekä valmistaa itse näitä tuotteita että myy lisenssiä jalostamoille. Kasvun näkökulmasta kriittistä on tällöin potentiaalisten asiakkaiden määrä ja näiden investointihalukkuus.

Kierrätys kiihdyttää yritysten kasvua

Kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksista ja investointitarpeista vihreässä siirtymässä ei ole esitetty yhtä tarkkoja arvioita verrattuna esimerkiksi energiasiirtymän teknologioihin ja investointitarpeisiin. Muutamia arvioita on kuitenkin saatavilla. Esimerkiksi Summa Equity arvioi, että 230 miljardin euron investoinneilla kiertotalouteen voitaisiin vähentää merkittävästi materiaalivirtoihin liittyviä päästöjä Euroopassa.

Toisaalta materiaalien kierrätysasteen kaksinkertaistaminen voisi konsulttiyhtiö BCG:n mukaan kasvattaa pohjoismaisten yritysten liikevaihtoa 15 prosenttia ja johtaa jopa 15 prosentin kustannussäästöihin materiaalihankinnoissa. Hannu Savolaisen tutkimusryhmän mukaan erityisesti metsä-, elektroniikka-, metalli- ja tekstiiliteollisuudessa kiertotaloustoimet voisivat kasvattaa kotimaista arvonlisää merkittävästi perusskenaarioon verrattuna.

Suomi laati maailman ensimmäisen kansallisen kiertotalouden tiekartan vuonna 2016. Suomen vahvuudet alan innovaatioiden edistämisessä perustuvat osaamispohjaan sekä yritys- ja tutkimussektorin yhteistyöhön.

Suomi on pärjännyt hyvin esimerkiksi kiertotalouteen liittyvissä ekoinnovaatioissa. Osaamista on kertynyt muun muassa materiaalitehokkuudessa, biopohjaisissa ratkaisuissa, teollisten sivuvirtojen hyödyntämisessä ja ekoteollisuuspuistotyössä sekä digitaalisessa resurssien hallinnassa.

Yrityskentän tilannekuva

Kiertotalousyritysten tilannekuvan hahmottamiseksi analysoimme noin 240 yritystä, jotka hakivat Sitran Kiertotalouden kiinnostavimmat -listoille vuosina 2016–2021 sekä Circular solutions for nature -listalle vuonna 2024.

Analyysin mukaan kiertotalouden yrityskenttä Suomessa on kaksijakoinen. Vaikka osa näille listoille hakeneista yrityksistä on pieniä ja osa varhaisvaiheen toimijoista on jo poistunut, monien yritysten liiketoiminta on joko pysynyt vakaana tai kasvanut alan ydinalueilla – kuten materiaalien kierrätyksessä, resurssitehokkuudessa sekä tuotteiden elinkaaren pidentämisessä ja uusiutuvuudessa.

Esimerkiksi kiertotalouteen pohjaava 3Step IT on kasvanut vuoden 2016 noin 240 miljoonan euron liikevaihdosta 363 miljoonan euron liikevaihtoon vuonna 2024. Tekstiilien vuokraukseen erikoistuneen kansainvälisen perheyrityksen Lindströmin liikevaihto on kasvanut 388 miljoonasta eurosta vuonna 2020 518 miljoonaan euroon vuonna 2024.

Markkinoilta löytyy lupaavia esimerkkejä myös perinteisten brändien kiertotaloustavoitteiden vahvistumisesta:

Esimerkiksi Fiskarsin kiertotaloustuotteiden ja -palveluiden osuus liikevaihdosta kasvoi vuoden 2023 noin 14 prosentista jo 26 prosenttiin seuraavana vuonna. Tavoitteena on yli 50 prosentin taso vuoteen 2030 mennessä. Orthex on asettanut tavoitteekseen kasvattaa tuotannossa käytettyjen kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuutta nykyisestä noin 16 prosentista 85 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.

Monilla vakiintuneilla teollisuusyrityksillä kiertotalous on osoittautunut kannattavaksi liiketoiminnaksi. Esimerkiksi Konecranesin tärkein kiertotaloutta edistävä toimi liittyy laitteiden kunnossapitotoimintaan, joka tuottaa noin 40 prosenttia yhtiön liikevaihdosta.

Nuoremmilla yrityksillä suurimmat haasteet liittyvät erityisesti jakamisalustojen skaalautuvuuteen ja teollisten innovaatioiden pitkäaikaiseen rahoitukseen. Monet esimerkiksi autojen ja liikkumisen jakamispalveluihin liittyvät yritykset ovat lopettaneet toimintansa.

Pieni kierrätysaste = suuri mahdollisuus

Suomen kansallisessa kiertotalousohjelmassa on asetettu tavoitteeksi materiaalien kiertotalousasteen ja resurssien tuottavuuden kaksinkertaistuminen vuoteen 2035 mennessä vuoden 2015 tasoon verrattuna.

Materiaalien kiertotalousaste mittaa kierrätetyn materiaalin suhdetta kaikkeen käytettyyn materiaaliin. Se on Suomessa selvästi EU:n keskiarvoa heikompi. Vuonna 2021 materiaalien kiertotalousaste oli Suomessa 4,4 prosenttia verrattuna EU:n keskiarvoon, joka oli tuolloin noin 12 prosenttia. Suomen matala kiertotalousaste selittyy pitkälti kaivostoiminnan jätteillä, jotka olivat vuonna 2022 noin 75 prosenttia kaikesta jätemäärästä. Kaivosten jätteitä ei vieläkään hyödynnetä paljoakaan.

Kiertotaloutta on edistetty niin EU-tasolla kuin kansallisen sääntelyn avulla. Keskeisiä välineitä ovat EU:n akkuasetus, ESPR-kehysasetus (Ecodesign for Sustainable Products Regulation) ja Critical Raw Materials Act, jotka kohdistuvat tuotteiden kestävyyteen, kierrätettyjen raaka-aineiden käyttöön ja kriittisten materiaalien saatavuuteen.

Vuonna 2025 EU:n sääntelyä täydentävät päivitetty pakkaus- ja pakkausjäteasetus sekä jätepuitedirektiivin päivitys, joka laajentaa ohjausta elintarvikejätteeseen ja tekstiilien tuottajavastuuseen. Kehitystä on tarkoitus jatkaa Clean Industrial Deal -kokonaisuuteen sisältyvällä kiertotalousasetuksella vuonna 2026. Suomessa taas on valmisteilla kansallinen kiertotalouslaki. Sen keskeisenä tavoitteena on vauhdittaa siirtymistä kiertotalouteen ja korvata nykyinen jätelaki uudenaikaisemmalla, tuotteiden koko elinkaaren huomioon ottavalla säädöksellä.

Satakunnassa suurimmat hankkeet

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ylläpitämän vihreiden investointien dataikkunan mukaan kiertotalouteen liittyviä investointeja on Suomessa noin 1,6 miljardin euron arvosta suunnittelu-, päätös- ja käynnistysvaiheessa, kun esiselvitysvaiheen hankkeet rajataan tarkastelun ulkopuolelle. Myös hankkeet, joiden käynnistymisvuosi on ennen vuotta 2025 on jätetty pois.

Suurin yksittäinen hanke on Poriin suunnitteilla oleva vanadiinin tuotantolaitos, jossa vanadiinia tuotettaisiin terästeollisuuden kuonasta patentoidulla liuotusmenetelmällä. Tehtaan tuotanto kattaisi yli puolet EU:n vanadiinitarpeesta, mikä on merkittävää, sillä vanadiinin maailmanlaajuinen tuotanto on tällä hetkellä vahvasti keskittynyt Kiinaan. Vanadiini on keskeinen raaka-aine muun muassa teräksen lujuusominaisuuksien parantamisessa sekä akkuteknologioissa. Suomen valtio on myöntänyt hankkeelle 50 miljoonan euron avustuksen, mutta hanke odottaa edelleen rahoituksen varmistumista.

EK:n dataikkunassa kiertotalousinvestoinnit painottuvat erityisesti kierrätettyihin raaka-aineisiin perustuvaan liiketoimintaan, mutta tämä ei anna kokonaiskuvaa kiertotalouden investointipotentiaalista. Esimerkiksi hukkalämmön talteenotto on luokiteltu erikseen, ja siihen liittyviä investointeja on noin 400 miljoonan euron edestä. Myös biokaasuhankkeet muodostavat merkittävän kokonaisuuden. Niiden arvo on noin miljardi euroa.

BCG:n mukaan kiertotalous on yksi Suomen kestävän kasvun keskeisistä keihäänkärjistä. Erityisen suuren potentiaalin tarjoavat akkuarvoketjut, biopohjaiset kemikaalit sekä puurakentaminen.

Akkujen kierrätyksessä Suomi on jo ottanut konkreettisia askelia: Fortum avasi vuonna 2023 Harjavallassa Euroopan suurimman suljetun kierron hydrometallurgisen akkujen kierrätyslaitoksen. Metso on puolestaan kehittänyt teknologioita akkujen mustan massan kierrätykseen, mahdollistaen nikkelin, koboltin ja litiumin talteenoton ja uudelleenkäytön.

Biokemikaalit Kotkassa, häkä Torniossa

Biopohjaisten kemikaalien osalta investointitoimintaa on käynnissä. Kemira ja amerikkalainen IFF rakentavat Kotkaan suuren biopohjaisten kemikaalien tuotantolaitoksen, jossa kasvipohjaisista sokereista valmistetaan biopolymeerejä teollisiin sovelluksiin.

Lisäksi kaikilla kolmella suurella metsäyhtiöllä – UPM:llä, Stora Ensolla ja Metsä Groupilla – on biopohjaisiin kemikaaleihin liittyvää liiketoimintaa. Kenttää täydentävät myös kasvavat startupyritykset, kuten Origin by Ocean, joka kehittää leväpohjaista biorefinointiteknologiaa.

Puurakentamisen kasvua tukevat rakentamisen vähähiilisyyteen ohjaavat politiikkatoimet, mutta haasteina ovat edelleen korkeammat kustannukset ja rajallinen kokemus suurista puukohteista. Vihreän siirtymän näkökulmasta tulee myös varmistaa, että puu tuotetaan kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti. Kestävästi tuotetun puun tarjontaan liittyy epävarmuuksia (ks. esimerkiksi Lintunen, J. et al. 2026).

Viime vuosina Suomessa on toteutettu useita merkittäviä puurakentamiskohteita, kuten Espooseen valmistunut 13-kerroksinen CLT-rakenteinen opiskelija asuntokohde sekä Stora Enson uusi pääkonttori Helsingissä. Puurakentamisella on huomattavaa vientipotentiaalia erityisesti Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Tulevaisuudessa kiertotaloudessa korostuvat yhä enemmän teolliset symbioosit, joissa materiaali- ja energiavirrat kytkeytyvät toisiinsa. Esimerkkinä tästä on Outokummun ja Norsk e-Fuelin suunnitelma synteettisen lentopolttoaineen tuotantolaitoksesta Tornioon, jossa terästuotannon sivuvirtana syntyvää häkää hyödynnettäisiin polttoaineen raaka-aineena.

Sopeutuminen on suuri kasvumarkkina

Ilmastonmuutokseen ja kestävyyskriisiin sopeutuminen on sekä välttämättömyys että mahdollisuus. Sopeutumista tarvitaan talouden ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseen.

Sopeutumistoimet voidaan nähdä välttämättöminä investointeina, joilla varmistetaan taloudellisen toiminnan jatkuvuus. Niiden avulla voidaan myös hillitä ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen kustannusten kasvua.

Samalla sopeutuminen avaa uusia liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia. Talousjärjestö World Economic Forumin raportissa sopeutuminen ja resilienssi tunnistetaan yhdeksi vihreän talouden osa-alueeksi, jonka globaalin markkina-arvon ennustetaan kohoavan 1100 miljardista dollarista vuonna 2024 noin 1600 miljardiin dollariin vuonna 2030. Vuosittainen kasvu on kuusi prosenttia.

Raportissa sopeutuminen- ja resilienssi -teemaan kuuluvat jäähdytysteknologiat, ilmastokestävät maatalouden tuotantopanokset, ilmastokestävät rakennusmateriaalit, rakennetut tulvantorjuntarakenteet ja viemäröintiratkaisut, hätäapu, kaupunki- ja teollisuusjätteiden käsittely, ilmastoennusteet ja riskinarviointi, sekä datakeskusten hajautetut energiaratkaisut.

Suomalaisilla yrityksillä on vahvaa osaamista sopeutumisen ratkaisuissa. Esimerkiksi Vaisala tarjoaa mittaus- ja seurantateknologioita, joilla seurataan ilmaa, säätä ja vesistöjä. Sen ratkaisut tukevat infrastruktuurin suunnittelua ja riskienhallintaa globaalisti.

Suomi laati ensimmäisenä Euroopassa kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman vuonna 2005. Korkeatasoinen ilmasto-, sää- ja hydrologinen tutkimus tarjoavat vahvan perustan sopeutumisosaamiselle. Erityisiä vahvuuksia ovat vesihuollon ja tulvariskien hallinta, ilmastokestävän rakennetun ympäristön ja yhdyskuntasuunnittelun ratkaisut sekä luontopohjaiset sopeutumistoimet.

Veteen liittyvät kysymykset ovat olleet pitkään myös keskeinen osa Suomen kehitysyhteistyötä. Mutta kattavaa analyysiä siitä, millaisen vientipotentiaalin ilmastonmuutokseen sopeutumisen teknologiat ja palvelut tarjoavat Suomelle, ei ole tehty tai ei ole julkisesti saatavilla. Tämä tulisi korjata välittömästi. Kun tilannekuva tiedetään, toiminta voidaan suunnata sinne, missä suurimmat mahdollisuudet näkyvät.

Kiertotalous lisää omavaraisuuttamme ja parantaa talouden iskunsietokykyä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on välttämätöntä suojautuaksemme kasvavilta ilmastoriskeiltä – ilmasto tulee kuumenemaan vielä vuosikymmeniä siinäkin tapauksessa, että onnistuisimme nollaamaan päästömme nyt. Kiertotalous ja ilmastonmuutoksen sopeutuminen ovat järkevää riskienhallintaa, mutta tarjoavat myös isoja kasvumahdollisuuksia. Niihin tulisi nyt tarttua.

OUTI HAANPERÄ on ekonomisti, joka työskentelee Sitrassa kestävyyskysymysten ja energiamurroksen parissa.