Nuorten perustaidot heikkenevät, aikuisilla yhä hyvät

Nuorten perustaitojen eli luku- ja laskutaidon kehitystä seurataan kansallisten ja kansainvälisten arviointien, kuten PISA-tutkimuksen, avulla. Aikuisväestön osaamisen kehityksestä kertovat puolestaan kansainväliset aikuisten osaamistutkimukset sekä puolustusvoimien P1-kokeen tulokset.

Nuorten oppimistulosarviointien perusteella suomalaisten osaaminen nousi 1960-luvulta 1990-luvulle ja oli pitkään hyvin korkealla tasolla sekä laajassa kansainvälisessä vertailussa että suhteessa perinteisiin verrokkimaihin.

Nousu taittui vuosituhannen vaihteessa: 2000-luvulla suomalaisnuorten lukutaidon ja matemaattisen osaamisen taso ovat laskeneet merkittävästi ja pitkäkestoisesti niin kansallisissa kuin kansainvälisissä arvioinneissa. Osaamisen laskun ja sitä edeltäneen hyvin korkean osaamisen syyt tunnetaan hyvin puutteellisesti.

Vuonna 2022 lukutaidon ja matemaattisen osaamisen taso oli 15-vuotiailla suomalaisilla sama kuin vastaavassa sosioekonomisessa asemassa olevilla nuorilla OECD-maissa keskimäärin. Sekä kantaväestön että maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen oli hieman heikompaa kuin samoilla ryhmillä esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa.

AIKUISTEN LUKUTAITOA ja matemaattista lukutaitoa on selvitetty osaamistutkimuksin (IALS 1998, PIAAC 2012 ja 2023). Kaikki edellä viitatut tutkimukset osoittavat, että 1990-luvun alussa tai puolivälissä peruskoulunsa päättäneet ikäluokat ovat olleet osaamiseltaan poikkeuksellisen hyviä. Tältä osin aikuisten ja nuorten osaamistutkimukset antavat pitkälti yhdenmukaisen kuvan oppimistulosten pitkäaikaisen nousun päättymisestä kyseisiin ikäluokkiin.

Vuoden 2023 PIAAC-tuloksissa suomalaisaikuisten luku- ja laskutaito olivat OECD-maiden korkeimmat. Suurta epävarmuutta tulosten tulkintaan tuo se, että PIAAC-tutkimus viittaisi myös nuorten osaamisen nousseen huomattavasti 2010-luvulla, kun taas lukuisat huomattavasti suuremman otoksen ja paremman vastausasteen tutkimukset kertovat nuorten osaamisen merkittävästä laskusta.

PIAAC:n tulos tulisi tässä vaiheessa tulkita muista tietolähteistä poikkeavaksi havainnoksi, jonka poikkeavuutta selittänevät muut tekijät, kuten vastausasteen putoaminen 34 prosenttiin.

TYÖIKÄISTEN KESKIMÄÄRÄISTÄ osaamistasoa on nostanut se, että työikäisestä väestöstä ovat poistumassa vanhemmat ja matalammin koulutetut ikäluokat, joiden osaaminen oli aiemmissa arvioinneissa nuorempia ikäluokkia heikompaa.

Nuorten osaamistason lasku ilmenee myös siten, että työikäisten ikäryhmien osaamistasoerot ovat kaventuneet. 20–24-vuotiaiden ja 45–49-vuotiaiden osaaminen oli vuonna 2023 samalla tasolla. Vielä vuonna 1998 nuorten osaamisetumatka 45–49-vuotiaisiin vastasi kolmen vuoden oppimista.

Näiden tulosten tulkinnassa on huomioitava, että aikuisten osaamistutkimukset kattavat perustaidot eivätkä tavoita kaikkea osaamista. Aikuisväestössä perusasteen varassa olevien ja ammatillisesti koulutettujen perustaidot ovat hyvin samantasoisia, siinä missä ylioppilaiden osaaminen on samantasoista ammattikorkea- ja yliopistokoulutettujen kanssa. Erityisesti ammatillisesti eriytynyt osaaminen jää tutkimusten ulkopuolelle ja havaitaan ensisijaisesti suoritetusta tutkinnosta.

Erikoistuneempien taitojen merkityksestä kertoo se, että koulutustaso ja koulutusala sekä arvioitu luku- ja laskutaito selittävät PIAAC-tutkimuksessa merkittävästi yksilöiden välisiä palkkaeroja.

ALEKSI KALENIUS toimii neuvottelevana virkamiehenä opetus- ja kulttuuriministeriössä kansliapäällikön esikunnassa. Kalenius on väitellyt aikuisten osaamistutkimuksista ja vastannut ministeriön Sivistyskatsausten valmistelusta.