Teknologian kehäpäätelmä

Työn tuottavuus kasvaa, kun inhimillisellä osaamisella kehitetään uusia, aiempaa tuottavampia kiinteän pääoman tuotteita. Kansantalouden tilinpidossa niihin luetaan nykyään koneiden ja laitteiden lisäksi myös aineettoman pääoman tuotteita. Tällaisia ovat muun muassa tietokoneohjelmistot, tietokannat ja tutkimus- ja kehittämispalvelut.

Viime mainittu on ryhmän merkittävin tekijä. Ideat ja reseptit uusien, aiempaa tuottavampien ideoiden tuottamiseksi syntyvät inhimillisen osaamisen avulla tutkimus- ja kehittämisprojekteissa.

Korkean osaamisen työntekijät kehittävät yritysten t&k-osastoilla sekä uusia tuotteita että parempia ominaisuuksia aiempiin tuotteisiin. Samat ihmiset tiivistävät uuden, aiempaa tuottavamman (tai haluttavamman) tuotteen valmistusprosessin reseptiksi, joka voidaan myös patentoida.

RESEPTI VOIDAAN jakaa käytännössä ilman lisäkustannuksia ympäri maailmaa sijaitseviin saman yrityksen tuotantopaikkoihin ja sitä voidaan käyttää samanaikaisesti eri paikoissa.

Myös muut aineettomat kiinteän pääoman lopputuotteet, kuten uudet tietokoneohjelmistot, voidaan kehittämisen jälkeen myydä ja monistaa melkein ilmaiseksi. Aineettomat tuotteet vapauttavat talouskasvun tuotantokustannuksista.

Monissa tuotteissa aineettomat uudet ominaisuudet kiinnittyvät fyysiseen tuotteeseen. Esimerkiksi työntekoa jouduttavan matkapuhelimen kehittäminen nostaa etenkin tuotantomaan työn tuottavuutta.

Tämä johtuu siitä, että entistä hyödyllisemmälle ja hauskemmalle matkapuhelimelle riittää kysyntää ympäri maailman. Valmistava yritys voi nostaa tunnetulla brändillään valmistetun tuotteen hintaa enemmän kuin sen valmistus- ja työpanokset kasvavat.

PAREMPIA OMINAISUUKSIA tarjoavien laitteiden käyttöönotto tehostaa työntekoa myös siinä maassa, johon se on tuotu. Uuden teknologian omaksuminen luo kysyntää inhimilliselle pääomalle eli koulutetulle työikäiselle väestölle. Tarvitaan ihmisiä, jotka kiinnostuvat uusista keksinnöistä ja oppivat nopeasti.

Osaavat työntekijät ideoivat ja kehittävät niiden avulla taas uusia tuotteita ja reseptejä. Inhimillisen pääoman ja teknologian kehityksen vuorovaikutuksessa syntyy kehä, johon Suomen on jälleen syytä pyrkiä.

Tällaisten kehien hyödyntäminen nosti Suomen 1900-luvulla köyhyydestä maailman 30 menestyneimmän maan joukkoon. Se on hieno tarina, eikä liian vaikea ymmärtää. Tuottavuuden pitkän ajan kasvu voidaan selittää työpanokseen suhteutetulla kiinteän ja inhimillisen pääoman kehityksellä.

Tutkimus vahvistaa sen, minkä maalaisjärki sanoo. Terävät päät pärjäävät paremmin kuin tylsät.

ARTO KOKKINEN työskentelee vanhempana ekonomistina Valtiontalouden tarkastusvirastossa. Hänen väitöskirjansa käsitteli Suomen pitkän ajan talouskasvua ja inhimillisen pääoman merkitystä.
PIRKKA JALASJOKI työskentelee ekonomistina Suomen Pankin ennustetoimistossa. Hänen tutkimuskohteitaan ovat julkinen talous, pitkän aikavälin talouskasvu sekä rahapolitiikka.