Näkymätön liima ja voiteluaine

Inhimillinen pääoma on aivot ja lihakset. Sosiaalinen pääoma on näkymätöntä ja kollektiivista inhimillistä pääomaa: se mikä jää ihmisten väliin, pelin henki ja säännöt.

Sosiaalinen pääoma voi olla selkeää ja muodollista, kuten kirjoitettu laki ja sen soveltaminen, tai epätarkkaa ja epämääräistä, kuten yhteisön jäsenten keskinäinen luottamus. Sosiaalinen pääoma muodostaa yhteisön toimintatavat, jotka tuottavat korkeaa ja kasvavaa hyvinvointia mahdollisimman monille.

Joskus on vaikea nähdä, kuinka keskeisiä sosiaalisen pääoman elementit ovat.

Jos meillä ei olisi yksityisen omaisuuden suojaa ja sitä voimassa pitäviä mekanismia kuten poliisia, oikeuslaitosta ja armeijaa, ei meillä olisi myöskään pohjaa modernille taloudelle. Eläisimme vahvimman oikeuden anarkiassa.

Parhaimmillaan sosiaalinen pääoma on yhteisöä koossa pitävä näkymätön liima, joka on samalla riittävän joustava salliakseen yhteisön jatkuvan kehittymisen ja uudistumisen. Kyse on jaetusta arvopohjasta, keskinäisestä luottamuksesta ja vuorovaikutuksen mekanismeista.

SUOMEN SOSIAALISEN pääoman taso on kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen korkea, vaikka meilläkin sitä nakertaa yhdenvertaisuusperiaatteen mureneminen ja monilla tasoilla lisääntynyt vastakkainasettelu. Suomen tapauksessa sosiaalinen pääoma muodostuu kolmesta pääpilarista:

1. Luottamus on voiteluaine. Yhteiskunnallisessa kanssakäymisessä luottamus on mekanismi, joka nopeuttaa vuorovaikutustilanteita, yksinkertaistaa sopimista ja vähentää jälkipuintia kuten oikeudenkäyntejä. Kun tilanteet ovat ennustettavia ja rehellisiä, yhteisön rattaat pyörivät pienellä kitkalla.
2. Instituutioiden tasapuolisuus. Keskeinen osa sosiaalisesta pääomasta on sitoutunut ja toteutuu yhteiskunnallisten instituutioiden kautta. Ne voivat olla valtion viraston kaltaisia helposti tunnistettavia laitoksia mutta myös vakiintunut tapa vaihtaa kaveriporukan kuulumiset. Suomi rakentuu välittömälle – joskin usein vähäiselle ja varautuneelle – vuorovaikutukselle ja yhdenvertaisuudelle. Kunnioitamme meritokratiaa ja nautimme vähäisestä korruptiosta.
3. Turvallisuutta luovaan tuhoon. Luova tuho, yritysten välinen jatkuva kilvoittelu, on tuskallinen prosessi. Yritysten kuuluukin tätä tuskaa kantaa, mutta työntekijöiden tuska on eri asia. Pohjoismainen yhteiskuntamalli lievittää kipuja vahvan sosiaalisen turvaverkon avulla. Tukea tarjoavat myös opetuksen, koulutuksen ja työmarkkinoiden aktiiviset toimet.

KUN VUOROVAIKUTUS toimii, asiat sujuvat mukavasti. Kitkaa on kohtuullisen vähän. Kun sitten joku välillä kompastuu, turvaverkko pehmentää törmäyksen välittömiä seurauksia ja nopeuttaa jaloilleen nousemista.

Luovan tuhon maailmassa on äärimmäisen tärkeää, että ihmiset suhtautuvat tulevaisuuteen myönteisesti, näkevät uusia mahdollisuuksia ja uskaltavat tarttua niihin – epäonnistumisia ja riskejä pelkäämättä.

Suomessa puhutaan usein näkymättömästä yhteiskuntasopimuksesta, joka on osa sosiaalista pääomaamme. Viime vuosien keskustelut viittaavat siihen, että tämä sopimus kaipaa päivitystä. Kun meillä on kohtuullisen laajasti jaettu visio siitä, mikä Suomi on ja miksi se haluaa tulla, tulevaisuuteen on helpompi suhtautua luottavaisesti tai jopa optimistisesti.

PETRI ROUVINEN on Sitran Ratkaisut-toiminnon vanhempi neuvonantaja, joka työskentelee tutkimuksen neuvonantajana myös Etlassa. Rouvinen keskittyy tutkimuksessaan erityisesti elinkeino- ja kilpailupolitiikkaan liittyviin kasvun ja kilpailukyvyn teemoihin.