Kuva: Topias Dean/Sitra

Julkaistu 13.03.2019

Kiertotalouden tiekartan jatko-osa tarjoaa hyvinvoinnin rahoitukselle uuden perustan

Suomen kiertotalouden kansallisen tiekartan päivitys tarjoaa mahdollisuuden suomalaisille toimijoille kestävän talouden peliin, takaamaan niin hyvää elämää, ympäristön puhtautta kuin kilpailukykyäkin.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä, Sitra
Viestinnän asiantuntija, jonka työhön kuuluu vuorovaikutus suomalaisten medioiden kanssa ja Kiertotalous-avainalueen viestintä.

”Suomi tarvitsee pikaisesti talouteen sellaisen kriittisen siirron, joka vie kohti tehokkaampaa ja fiksumpaa taloutta. Siten voimme turvata yhteiskuntamme hyvinvoinnin rahoituksen tulevaisuudessa. Kiertotalouden tulisi näkyä tulevan hallituksen ohjelmassa keskeisenä teemana”, sanoo Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar.

”Siirtyminen öljyn jälkeiseen aikakauteen ei ole helppoa, mutta nykyinen lineaarinen talousmalli on epäonnistunut niin yhteiskunnan kuin ympäristön näkökulmasta. Hyvinvointimme ei saa olla riippuvainen luonnonvarojen ylikulutuksesta”, jatkaa Kiertotalous -avainalueen projektijohtaja Kari Herlevi.

Sitran johdolla vuonna 2016 laadittiin Suomen kansallinen kiertotalouden tiekartta, ensimmäisenä maailmassa. Kuten siinäkin, nyt julkaistussa päivityksessä on kuvaukset niistä kiertotalouden keskeisistä toimenpiteistä, joiden edistämiseen suomalaiset toimijat ovat jo sitoutuneet. Toimenpiteitä on niin valtionhallinnossa, kunnissa ja kaupungeissa, yrityselämässä kuin suomalaisten arjessakin. Uusia toimenpiteitä on vajaat kolmekymmentä. Lisäksi tiekartta esittelee tarvittavia toimenpiteitä, joiden toteuttamista mikään taho ei vielä ole ottanut vastuulleen.

Kiertotalouteen pääsemme, mikäli seuraavat neljä tiekartassa esiteltyä, koko yhteiskuntamme läpileikkaavaa strategista tavoitetta täyttyvät:

  • Kilpailukyvyn ja elinvoiman perustan uudistaminen niin, että kiertotalouden ratkaisut nostetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvustrategian keskiöön.
  • Suomi siirtyy vähähiiliseen energiaan ja nostaa kunnianhimon tasoa ilmasto- ja energiapolitiikassa.
  • Luonnonvaroihin suhtaudutaan niukkuutena, koska päästäksemme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin suomalainen kulutus ja tuotanto eivät voi enää perustua luonnonvarojen rajattomaan käyttöön. Sitran ja European Climate Foundationin kesäkuussa 2018 julkaisema selvitys osoitti, että vähähiilisen energian lisäksi tarvitsemme keskeisten materiaalien kiertotalouden Pariisin tavoitteiden täyttämiseksi.
  • Arjen päätöksistä tulee käyttövoima muutokselle. Hiilijalanjälkemme puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2010 tasosta vaatii meiltä uudenlaista suhtautumista omistamiseen, niin kulttuurisesti, verotuksellisesti kuin tulonjaonkin kannalta.

Tiekartan päivityksen perusta on aiempaan tapaan tehty yhteistyössä lukuisten, yhteiskunnan eri sektoreita edustavien tahojen kanssa. Lisäksi tiekartan luonnos on ollut kommentoitavana Otakantaa.fi-palvelussa syksyllä 2018. Tavoitteiden työstämiseen on osallistunut myös Sitran kokoama kiertotalouden ohjausryhmä, jonka puheenjohtajia ovat ministeri Kimmo Tiilikainen sekä hallitusammattilainen Kirsi Sormunen.

Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita.

Sitran Kiertotalous-avainalue on kirittänyt Suomea kohti kestävämpää taloutta keväästä 2015 lähtien. Sen jälkeen muun muassa Suomen hallitus on luonut oman kiertotalouden toimenpideohjelmansa ja Sitra perusti Suomen 100-vuotisjuhlavuonna vuosittain järjestettävän alan kansainvälisen huipputapahtuman World Circular Economy Forumin.

Sitran kansallinen sekä kansainvälinen työ sai tunnustusta alkuvuonna 2018, kun Sitra palkittiin maailman parhaana kiertotalouden julkisena toimijana Maailman talousfoorumissa Davosissa. Suomen ja Sitran työlle kansainvälisen kiertotalouden edistämiseksi on vankka tuki: Sitran teettämän tuoreen gallupin mukaan 83 prosenttia suomalaisista on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että Suomen pitäisi toimia kiertotalouden edistämiseksi, vaikka muut maat eivät niin toimisi.

Sitra on edistänyt kiertotalouden juurtumista käytäntöön kymmenissä rahoittamissaan hankkeissa. Muun muassa suomalainen koulutusjärjestelmä on ottamassa käyttöön opetuksessa kiertotalouden näkökulmat ja Kemi-Tornion kiertotalouden osaamiskeskus levittää raskaan teollisuuden kiertotalouden toimintatapaa koko maahan. Sitra on myös ollut mukana kokeilemassa liikkumisen uusia alueellisia palveluja ja alueellisten, kestävien ruokajärjestelmien syntyä Suomeen.

Tiekartan verkkosivut: www.sitra.fi/kiertotaloudentiekartta

Ota yhteyttä
Projektijohtaja, Kiertotalous, Sitra

+358 (294) 618 287

kari.herlevi@sitra.fi

Mistä on kyse?