Järkiruoka on hyvää, terveellistä ja kestävää. Elintarvike- ja ravitsemusohjelma (ERA) 2005-2008 vauhditti järkiruuan nostetta esimerkiksi tutkimuksella, koulutuksella ja alan toimijoiden yhteishankkeilla.
Yhteistyö alkutuotannon, teollisuuden, tutkimuksen ja kaupan kesken on vahvuus, jolla voi kompensoida kotimarkkinoidemme pienuutta. Pohjoiset olosuhteet ja luonto voidaan kääntää eduksi.
Keskustelu terveellisestä kouluruokailusta käy edelleen vilkkaana. Voileipä tai hedelmä on parempi koululaisen välipalaksi kuin suklaapatukka. Makuja voi oppia.
Suomessa on erikoisosaamista terveysvaikutteisten tuotteiden kehittämisestä marjoista maitohappobakteereihin. ERA-ohjelmassa kaupallistamiseen ja vientiin rohkaistiin Keliakiaklusterin viennin kehittämisellä, marjaklusterin tuotteesta innovaatioksi -työllä ja Venäjä-klusterin logistiikkaratkaisuilla.
Terveellisenkin ruoan tulee olla hyvää ja maistuvaa. Ruokakeskustelussa on edetty puhumaan ruokainnovaatioiden ja kevyttuotteiden lisäksi kokonaisuudesta: hyvästä mausta, terveellisyydestä, ruoan eettisyydestä ja hinnasta.
Elintarvike- ja ravitsemusohjelman lanseeraama puhe järkiruoasta valloittaakin tilaa alueelta, joka kattaa niin tavallisen perusruoan, herkuttelun kuin funktionaaliset elintarvikkeet. Se ottaa huomioon myös tavat ja tottumukset.
Menestyäkseen elintarvikeala tarvitsee verkottumista ja yhteistyötä koko toimintaketjussa: tuottajista teollisuuden ja tutkimuksen kautta kauppiaisiin saakka. Erityisesti Suomessa kannattaa panostaa ravitsemusosaamisen sekä erityistuotteiden kansainväliseen markkinointiin ja myyntiin.
Elintarvikealaa tuleekin kannustaa innovaatioiden ja korkean lisäarvon tuotteiden viimeistelyyn vientimarkkinoille. Elintarvikeala – muiden prosessiteollisuuden alojen tapaan – kaipaisi ylipäätään vahvaa panostamista kaupallistamisosaamiseen.
Viimeisten vuosien aikana elintarvikealan maailmanmarkkinatilanne on muuttunut ja ruoan hinta on noussut. Ilmastonmuutoksen tiedetään vaikuttavan tulevaisuuden elintarviketuotantoon ja globaaleihin markkinoihin. Ihmisten määrä lisääntyy, mutta ruoan tuotantoala vähenee.
Ruokamuutos 2030 -skenaariohanke luotasi tulevaisuutta ilmastonmuutoksen ja poliittisen toimintaympäristön kannalta, ja tuotti neljä skenaariota.
Lue raportti Ruokamuutos 2030 (PDF) ja Riitta Nieminen-Sundellin blogaus raportista.
Vaikka ohjelman tavoittelema alan oma strategisen huippuosaamisen keskittymä jäi saamatta, alan yhteinen kehitystyö jatkuu. Ohjelman oppeja käytetään hyödyksi muun muassa kolme vuotta (2008-2011) kestävässä Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmassa.
Ohjelman rakentaman elintarvikealan mentorointikonseptin toteuttaminen siirtyi Tekesin Sapuska-ohjelmalle ja se jatkuu vuoden 2012 loppuun. Useita kymmeniä alan pk-yrityksiä on mentoroitu vuoden 2010 loppuun mennessä.
Ohjelman perustama keliakiaklusteri on jatkanut vientiponnistuksiaan OSKE-ohjelman hankkeena 2009 alkaen Foodwestin vetovastuulla.
Esimerkkejä Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERAn merkittävimmistä hankkeista
Terveyteen vaikuttavat ruokailutottumukset syntyvät lapsuudessa. Järkipalaa-hankkeessa keskityttiin koululaisiin, joille kehitettiin muun muassa makukoulua ja terveellisiä välipaloja tarjoava välipala-automaatti.
Keliakiaklusteri aloitti yhteismarkkinoinnin Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa. Yhteisvientiyritys Fintorus Oy:n vientitoiminta Venäjälle alkoi onnistuneesti vuoden 2008 alussa.
Marjaklusteri on puolestaan tuottanut tietoa marjojen ravitsemus- ja terveysvaikutuksista. Tieto auttaa marjaosaamisen tuotteistamisessa kansainvälisille markkinoille.
Mentorointia, pääomasijoituksia ja valistamista
Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelmassa (ERA) tehtiin työtä terveellisen ravinnon eli järkiruoan kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi alan yhteisen strategian mukaisesti. Ohjelma kokosi toimijoita yhteen ja loi foorumeita monipuoliseen keskusteluun sekä toteutti kehityshankkeita.
Elintarvike- ja ravitsemusohjelmalla oli kolme päätavoitetta: kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen, pk-sektorin kehittäminen ja terveyttä edistävien konseptien kehittäminen.
Alalle uudenlaisella mentoritoiminnalla pk-yritykset saivat tukea liiketoimintansa kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Miniklustereita yhteisten kansainvälistymisponnistusten eteen perustettiin marja-raaka-aineen, Venäjän kaupan ja keliakiaosaamisen ympärille. Elintarvikealan toimintaympäristön muutoksia ennakoitiin skenaariohankkeella.
Pääomasijoitukset ovat Sitran perinteinen keino kehittää liiketoimintaa. Ohjelma teki pääomasijoituksia kolmeen yritykseen, joista Kyrönmaan Juustomestarit Oy on erikoistunut terveysvaikutteisiin rypsiöljystä valmistettuihin juustotuotteisiin, Fintorus Oy Venäjän vientiin ja Efficas Inc. muun muassa bioaktiivisten komponenttien lisensointiin.
Elintarvike- ja ravitsemusohjelman tiimi koostui seuraavista henkilöistä:
Ohjelmatiimi työskentelee Sitrassa vain ohjelman ajan.
Lisätietoa ohjelmasta voi sen päätyttyä kysyä Sitran viestinnän päivystysnumerosta puh. 040 548 0794.
Ulkoisista lähteistä
Kommentit