sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Suomessa on kaksi merkittävää toimialariippumatonta kansallista strategiaa: innovaatio- ja tietoyhteiskuntastrategia. Tietoyhteiskuntastrategiassa painottui hyvä elämä ja innovaatiostrategiassa taas systeemisen muutoksen tarve. Miten yhdistämme nämä kansalliseksi ponnistukseksi?
Tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa erityisesti tieto- ja viestintäteknologioiden (tivi) soveltamisesta tulee suuri tuottavuushyöty. Tivi-valmiudet ovat uuden yhteiskunnan kansalaistaitoja. Ihmisen olemisen idea on itsensä ilmaisu, ja tivi-teknologiat ovat sitä varten. Meidän on opittava digi-tv- ja umts-farsseista. Teknologia ei ole kuin väline, ja sen kehittämisen syyksi tarvitaan tarve.
Kun lähdemme kehittämään palveluita hyvän elämän lähtökohdista, markkinat ovat globaalit. Suomen kannalta mielenkiintoista on, että ’hyvän elämän’ alalla on yli 6,6 miljardia henkilöasiakasta ja satoja miljoonia yritys- ja julkisten organisaatioiden asiakasta. Lisäksi suomalaisella teollisuudella on hyvät jakelukanavat (esim. Nokia, kone- ja metalliteollisuus) tai jakelukanavana on vaivaton Internet (digitaaliset tuotteet).
Suomi on liian pieni yksikkö globaalissa innovaatiokentässä. Tarvitsemme laajan, kansainvälisen innovaatioverkoston. Tämä edellyttää älyllistä ristipölytystä, jossa yksilöiden on helppo liikkua verkoston osasta toiseen ja palata takaisin Suomeen tuoden mukanaan uudenlaista erityisosaamista innovaatiotoiminnan tueksi.
Korkeatasoisen globaalin tieto- ja taitoverkoston kehittäminen edellyttää myös avointen innovaatiomallien ja -alustojen aktiivista kehittämistä. Avoimen innovaatiotoiminnan osalta Suomen on mahdollista nousta edelläkävijän asemaan maailmassa. Esimerkiksi avoimet oppimisympäristöt voisivat olla hyvän koulutusjärjestelmämme kansainvälisiä myyntituotteita.
Ihmiskeskeisessä innovaatioympäristössä lähdetään aidosti ihmisten tarpeista. Keskeistä tässä ajattelussa on ihmisen roolin muutos kuluttajatyyppisestä teollisen aikakauden roolista tietoyhteiskunnan aktiiviseksi toimijaksi eli subjektiksi. Niin julkiset kuin yksityisen sektorinkin palvelut suunnitellaan hyvän elämän lähtökohdista, välttäen sektorispesifisiä ainoastaan hallintoa automatisoivia ratkaisuja.
Tavoitteena on uusi ihmislähtöisempi ja kestävää kehitystä edistävä maailma ja avoin palvelumarkkina, joka perustuu globaaleihin teknologioihin. Tämä mahdollistaa kansanväliset palveluiden vientimarkkinat suomalaisessa ympäristössä tehdyille kasvuyrityksille. Ihmislähtöisen teknologian innovaatioiden luomisessa tarvitaan vankkaa tietämystä ja ymmärrystä mm. erilaisten ihmisten tarpeista, teknologian käyttötavoista, osaamista sekä ymmärrystä ihmisten kyvystä oppia hallitsemaan ja käyttämään teknologisia sovelluksia. Arjen elämää helpottavissa palveluissa riittää töitä sadoille uusille Väisälöille.
Ossi Kuittinen
Kehitysjohtaja
Sitra