Arvioitu lukuaika 6 min

Euroopasta reilun datatalouden suunnannäyttäjä – IHAN-projektin opit viitoittavat tietä

Sitra kehitti reilun datatalouden mallia IHAN-projektissaan vuosina 2018–2021. Projektissa luotiin perustuksia reilulle datataloudelle, jossa menestyvät digitaaliset palvelut pohjautuvat luottamukseen ja tuottavat arvoa kaikille. Projekti päättyi, mutta kehitystyö jatkuu yhtenä Sitran strategisena kärkenä.

Kuva: Topias Dean, Sitra

Kirjoittaja

Heli Parikka

Asiantuntija, IHAN- Ihmislähtöinen datatalous, Sitra

Julkaistu

Mistä työssä oli kyse?

Sitra käynnisti vuonna 2018 IHAN®-projektin, joka oli jatkoa aiemmille ihmislähtöistä sähköistä asiointia ja digitalisaatiota vauhdittaville hankkeille. Projektin tavoitteena oli rakentaa reilun datatalouden perustukset. Lähtökohta ihmislähtöisessä datataloudessa on, että ihmisten tulee pystyä luottamaan käyttämiinsä digitaalisiin palveluihin sekä ymmärtämään ehtoja, joilla yksilöiden dataa käytetään. Datan hyödyntämisen on oltava reilua ja läpinäkyvää.

Projektin alkaessa yleinen huomio oli tekoälyssä ja sen sääntelyssä. Datatalous oli käsitteenä suhteellisen uusi ja määrittelemätön. Sitran näkemys oli, että datatalouden merkitys nousee tulevaisuudessa, kun data on keskeinen raaka-aine uusien palveluiden ja tuotteiden tuotannossa. Tämän vuoksi nähtiin, että datan käytölle tarvitaan eettiset ja ihmislähtöiset, yhteisesti sovitut säännöt sekä tekniset puitteet datan reilulle jakamiselle.

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi vuonna 2019 nosti Euroopan unionin agendalle datatalouden periaatteet. Myös vuonna 2020 julkaistu EU:n datastrategia ja sitä seuranneet lainsäädäntöaloitteet ovat olleet merkittäviä virstanpylväitä eurooppalaisen datatalouden kehittymisessä, myös ihmislähtöisyyden näkökulmasta.

Miten työ eteni?

Hanke jaettiin osa-alueisiin, joilla haluttiin vaikuttaa eri kohderyhmiin – kansalaisiin, päättäjiin ja yrityksiin. Koska datataloudella on suuri vaikutus ihmisten arkeen, yksilönäkökulman korostaminen koettiin erityisen tärkeäksi alusta saakka.

Reilu ja vastuullinen datan hyödyntäminen ja jakaminen yhteisillä pelisäännöillä vahvistaa yritysten kilpailuetua, mutta vaatii laajaa osaamista ja ymmärrystä sekä datapohjaisesta liiketoiminnasta että ekosysteemeissä toimimisesta. Projektissa selvitettiin datatalouteen liittyviä kapeikkoja, minkä pohjalta kehitettiin työkaluja, luotiin kehittämisyhteisöjä kestävän datavetoisen liiketoiminnan rakentamisen ympärille sekä panostettiin osaamisen ja kyvykkyyksien kehittämiseen.

Reilu digitaalinen siirtymä on Euroopan tärkein kestävän kasvun ja kilpailukyvyn mahdollistaja. Suomi ja EU voivat toimia datatalouden suunnannäyttäjinä, mutta ilman päätöksentekijöiden ymmärrystä lainsäädäntö tai tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ei tue yritysten toimia riittävällä tavalla. Päättäjien ja viranomaisten, kuten ministeriöiden ja EU:n komission kanssa tehty yhteistyö on ollut tärkeää uuden talouden ja politiikan osa-alueen huomioinnissa.

Työtä on tehty ajatteluun ja asenteisiin vaikuttamalla, käytännön pilottien ja kokeilujen kautta sekä kotimaisissa että ulkomaisissa verkostoissa toimimalla ja verkostoja rakentamalla.

Mitä saatiin aikaan?

Hankkeessa luotiin uutta, eurooppalaista datatalouden mallia, jossa yhdistyvät ihmiskeskeisyys, luottamus, yhteisöllisyys ja kestävän kasvun periaatteet. Osa-alueiden keskeiset tuotokset liittyvät teknisiin kokeiluihin, dataan pohjautuvien liiketoimintamallien edistämiseen, kansalaisille suunnattuihin digiarkea avaaviin toimiin ja päätöksentekoon vaikuttamiseen.

Tekniset kokeilut

Teknisiin kysymyksiin keskittyvässä osa-alueessa rakennettiin yhteiset pelisäännöt ja työkaluja nykyistä vastuullisempiin ja kestävämpiin digitaalisiin palveluihin. Yhtenä keskeisenä tehtävänä oli laatia vaatimusmäärittelydokumentti IHAN-toimintamallin käyttöönottoon ja hyödyntämiseen. Vaatimusmäärittely sisälsi yleiset arkkitehtuurin periaatteet, joilla voitaisiin toteuttaa reilun datatalouden mukaisia palveluita.
Keskeisimpiä projektissa tuotettuja työkaluja ovat IHAN-vaatimusmäärittely (IHAN Blueprint) ja esistandardi (CEN Workshop Agreement: Elements of fair and functioning data economy: identity, consent and logging).
Vaatimusmäärittelytyön pohjalta toteutettiin teknisiä pilotteja ja rakennettiin kokeilualusta, jolla organisaatiot voivat tuottaa reilun datatalouden mukaisia sovelluksia.

Osa-alueen keskeisiä tuotoksia:

Liiketoimintamallit

Liiketoimintamallien osalta keskityttiin rakentamaan yhteiset pelisäännöt sekä työkaluja nykyistä vastuullisempaan ja kestävämpään datan hyödyntämiseen. Keskeisiä projektissa tuotettuja yrityksille suunnattuja työkaluja ovat Reilun datatalouden sääntökirja sekä reilun datatalouden kypsyysmalli. Kypsyysmalli ja siihen sisältyvä kriteeristö auttavat yrityksiä muutosmatkalla kohti kestävää datapohjaista liiketoimintaa.

Yrityksiä osallistettiin eri tavoin työhön. IHAN-yritysohjelman pilotti oli pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu ohjelma, jonka tarkoituksena oli auttaa yrityksiä luomaan uutta liiketoimintaa datan avulla ja lisätä yritysten valmiuksia sopeutua kriisin jälkeiseen aikaan yhteistyössä kumppanien kanssa. Yritysohjelman hallinta ja jatkokehittäminen siirtyy työ- ja elinkeinoministeriölle projektin päättymisen jälkeen.

Data osaksi yritysvastuuta -työpajasarjassa määritettiin kestävää datan käyttöä yritysvastuun näkökulmasta, tunnistettiin parhaita käytäntöjä sekä tuotettiin suosituksia kestävään ja vastuulliseen datan käyttöön. Työn tuloksia on hyödynnetty kypsyysmallin rakentamisessa ja aihe pysyy Sitran yhteistyökumppanin FIBS ry:n agendalla myös jatkossa ja on huomioitu esimerkiksi kansallisen vastuullisuusraportointikilpailun yhtenä teemana.

Osa-alueen keskeisiä selvityksiä ja julkaisuja:

Osa-alueessa luodut konseptit ja työkalut:

Kansalaiset ja digiarki

Osa-alueessa selvitettiin yksilöiden kokemaa luottamusta ja toiveita suhteessa digiarkeen. Digitaalisten palveluiden käyttäjille rakennettiin verkkotesti, joka auttaa ymmärtämään omaa verkkokäyttäytymistä ja antaa tukea sen parempaan haltuun ottoon.

Lisäksi toteutettiin digijälkiselvitys, jossa tarkasteltiin yksilöstä kerätyn datan kulkua verkossa vapaaehtoisten testihenkilöiden avulla. Selvityksessä tutkittiin, mihin henkilöiden dataa kulkee, kun testihenkilöt vierailevat verkkosivuilla tai käyttävät kirjautuneina digitaalisia palveluja. Sen avulla haluttiin tehdä näkyväksi, kuinka laajaa meistä kaikista kerätyn datan käyttö on.

Osa-alueessa tuotettua tietoa ja työkaluja digiarkeen:

Päättäjävaikuttaminen

Osa-alueessa tuotettiin lukuisia datatalouteen liittyviä raportteja ja selvityksiä kotimaisen ja EU-tason päätöksenteon tueksi. Lisäksi laadittiin kannanottoja ja lausuntoja kansallisiin sekä EU-tason strategioihin, aloitteisiin ja lainsäädäntöhankkeisiin.

Keskeisiä datataloutta edistäviä sidosryhmäfoorumeita olivat kansainväliselle päättäjäyleisölle suunnattu, sääntelyyn ja lainsäädännön kysymyksiin keskittyvä Smart Policies for Data sekä datatalouden käytännön kysymyksiin ja toimiin keskittyvä Datatalouden tilannehuone kansallisille toimijoille.

Osa-alueen keskeisiä päättäjille suunnattuja kannanottoja:

EU-tason projektit

Sitra koordinoi projektin päättyessä myös EU-tasoisia hankkeita, joista keväällä 2021 alkaneen TEHDAS-yhteistoimintahankkeen (Joint Action for the European Health Data Space) pyrkimyksenä on luoda Eurooppaan yhteiset periaatteet ja hallintomalli terveysdatan hyötykäyttöön. Hankkeen tuotoksia käytetään muun muassa Euroopan komission lainsäädäntöehdotusten taustalla ja jäsenmaiden kansallisten lainsäädäntöjen yhdenmukaistamiseen ja konkreettisten ratkaisujen rakentamiseen.

Toisen yhteiseurooppalaisen Gaia-X-hankkeen tavoitteena on rakentaa eurooppalaisiin arvoihin perustuvia standardeja, pelisääntöjä ja infrastruktuuria avoimesti dataa jakavalle dataekosysteemille. Sitra valmisteli hankkeen kansallista koordinaatiota keväällä 2021 ja on vastuussa Suomen Hubin koordinoinnista vuoteen 2024 saakka.

Keitä oli mukana?

Reilu datatalous -projektin pääyhteistyökumppanit ovat kansallisella tasolla olleet työ- ja elinkeinoministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö, järjestöistä MyData Global ja FIBS ry. Akateemisen yhteistyön osalta keskeisiä kumppaneita ovat olleet Turun yliopisto, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Aalto-yliopisto.

Kansainvälisen yhteistyön osalta keskeisiä kumppaneita ovat olleet Lisbon Council, a New Governance ja Data Sovereignty now -yhteenliittymä. Sitra on tehnyt tiivistä yhteistyötä myös Euroopan komission ja parlamentin edustajien kanssa.

IHAN-kokeilualusta rakennettiin yhteistyössä Digital Livingin, Nixun, HiQ:n ja Vastuu Groupin kanssa. Sääntökirjatyössä keskeinen kumppani on ollut 1001 Lakes. Lisäksi lukuisat muut yksittäiset yritykset ovat osallistuneet työpajoihin ja ohjelmiin ja auttaneet projektin suuntaamisessa sekä avustaneet työkalujen kehitystyössä.

Mikä on työn merkitys tulevaisuudessa?

Suomi on ollut ihmislähtöisen ja reilun datatalouden edelläkävijä. Reilun datatalouden tueksi kehitettyjen työkalujen ja uusien toimintatapojen jalkauttaminen vaatii työtä, jota Sitrassa jatketaan keväällä 2021 lanseeratun Reilun datatalouden teeman puitteissa.

Sitran työ on aurannut tietä datan aiempaa reilummalle käytölle ja uusien mahdollisuuksien tunnistamiselle. Kolme vuotta projektin alkamisesta datatalous on otettu laajasti EU:n agendalle, ja EU:n digitaaliset vuosikymmentavoitteet painottavat ihmislähtöisyyttä. Rakennettujen verkostojen avulla työ jatkuu ja laajenee entisestään lähitulevaisuudessa. Suomi voi näyttää mallia jatkossakin uudenlaisten dataekosysteemien muodostamisen keinoista ja hyödyistä ja vaikuttaa sitä kautta eurooppalaisen datatalouden kehittymiseen kohtia aiempaa moniarvoisempaa datataloutta.

AIHEET

Reilu datatalous

IHAN®-projektissa rakennetaan perustuksia reilulle datataloudelle, jossa menestyvät digitaaliset palvelut pohjautuvat luottamukseen ja tuottavat arvoa kaikille.

Kirjoittaja

Heli Parikka

Asiantuntija, IHAN- Ihmislähtöinen datatalous, Sitra

Julkaistu

Lue lisää

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?