archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Hankkeet rahaston toiminnan ytimessä

Sitrassa on parhaillaan käynnissä sisäisten toimintatapojen muutos hallinnon yleisten lakien vaatimusten mukaisiksi. Avaamme toimintaamme aiempaa enemmän, jotta tietoa tulevaisuustalon avauksista, selvityksistä ja ratkaisuista olisi saatavilla mahdollisimman helposti.

Kirjoittaja

Heidi Saario

Johtaja, Talous- ja hallintopalvelut

Julkaistu

Nyt julkaistu vuoden 2017 hankekulut -aineisto antaa mahdollisuuden sukeltaa syvemmälle toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen  hankekuluihin. Aineisto sisältää Sitran hankekulut toiminnoittain ja tiimeittäin avattuna hanketasolle asti. Hankekulut sisältävät sekä ostot että rahoituksen, mutta ei henkilöstöön liittyviä kuluja.

Sitrassa hankkeet toimivat sekä työn johtamisen välineenä, että rahankäytön seurannan työkaluna. Sitran toiminnasta tehdään hanke aina, kun sen tavoitteena on Sitran ulkoinen vaikuttavuus ja siitä aiheutuu Sitralle ulosmaksettavia kustannuksia enemmän kuin 10.000 euroa. Lisäksi Sitran omien prosessien ja toimintatapojen kehittämiseen tähtäävä toiminta, joka on kertaluonteista, tehdään myös hankemuotoon, jos siitä aiheutuvat kustannukset ovat yli 10.000 euroa. Hanketasolla määrittelemme tavoitteet, seuraamme tehtyjä hankepäätöksiä ja päätösvaltuuksia sekä toteutuneita kustannuksia. Hankkeiden avulla siis seuraamme panostusta tulevaisuustyön eri osa-alueelle. Sitran kirjanpidon tilit taas avaavat, minkä tyyppisiä kuluja työmme on aiheuttanut.

Hanke on tavoitteellinen työkokonaisuus, jonka toteuttamiseen osallistuu Sitran lisäksi muita tahoja.

Nykyisessä toimintamallissamme hankkeita toteutetaan erilaisten avainalueiden puitteissa, jotka keskittyvät esimerkiksi kiertotalouteen, elinikäiseen oppimiseen ja sote-palvelujen rahoittamiseen. Hanke on tavoitteellinen työkokonaisuus, jonka toteuttamiseen osallistuu Sitran lisäksi muita tahoja, sillä tulevaisuustyön onnistunut toteutus perustuu vahvaan yhteistyöhön. Sitran yhteistyökumppaneina toimivat niin yksityisen, julkisen kuin kolmannen sektorin toimijoita. Yhteistyö vaihtelee hyvin tiiviistä tekemisestä etäisempään rahoittajan rooliin: teemme rahasto- ja yrityssijoituksia, rahoitamme erilaisia kokeiluja ja pilotteja sekä järjestämme tilaisuuksia tai laadimme selvityksiä, jotka edellyttävät hankintoja. Hankkeiden kirjo on laaja muutaman vuoden projekteista pieniin, lyhytaikaisiin kokeiluihin. Tuloksia syntyy vuorovaikutteisella yhteistyöllä.

Hankkeissa Sitra tarttuu monimutkaisiin ja monitahoisiin ongelmiin.

Hankkeissa Sitra tarttuu monimutkaisiin ja monitahoisiin ongelmiin – systeemisiin haasteisiin, joille ei löydy muuten tekijää tai jotka eivät ratkea yksinkertaisin keinoin. Tulevaisuuden suuntien hahmottamisen lisäksi Sitra on ollut viime vuosina aloittajana, vetäjänä tai tekijänä monissa laajoissa kehityshankkeissa, joissa on rakennettu tulevaisuuden yhteiskunnan infrastruktuuria tai muutettu toimintamalleja. Näissä tulevaisuuden infrahankkeissa Sitran vahvuus on tiedon, näkemyksen ja tekemisen yhdistämisessä. Tässä työssä Sitralla on käytössä monipuolinen työkalupakki, eli tulevaisuustyön keinovalikoima. Kuten syksyllä 2017 julkaistussa 4Front Oy:n ja VTT Oy:n Talouden muutosajuri ja pelinrakentaja -vaikuttavuusarvioinnissa todetaan, systeemisen muutoksen aikaansaaminen edellyttää useiden erilaisten vaikutusmekanismien tai -keinojen hyödyntämistä – monesti yhtä aikaa. Mielekkäät mekanismit vaihtelevat tavoitteiden, tilanteen ja kohteen mukaan. Vaikuttavuusarviointi jakoi Sitran vaikutusmekanismit kuudeksi kokonaisuudeksi

  1. Sense making”, eli uuden tiedon tuottaminen ja jalostaminen, kehitystrendien ja haasteiden tunnistaminen ja ennakointi. Vuonna 2017 esimerkiksi Hyvinvoinnin seuraava erä -visiotyö sekä Tieto päätöksenteossa -hanke.
  2. Yhteiskunnallisen keskustelun käynnistäminen ja tietoisuuden levittäminen. Esimerkiksi Ratkaisu 100 -haastekilpailu, Soten valinnanvapaus -selvitykset, 100 arjen tekoa -hanke, Kovaa osaamista -selvitys, Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -näyttely Heurekassa.
  3. Törmäyttäminen (toimijoiden saaminen mukaan, vuorovaikutuksen fasilitoiminen ja “aktiivinen jalkatyö”). Esimerkiksi KulttuuriVOS-hanke, Erätauko-keskustelut, WCEF2017, Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus.
  4. Käytännön kokeilut ja pilotit uusien toimintamallien tunnistamiseksi ja testaamiseksi nopeasti. Esimerkiksi Tulevaisuuden työpaikka -bootcampit, Demokratia-hack, Soten valinnanvapaus-pilotit, Hyvinvoinnin palveluoperaattori Isaacuksen esituotantohankkeet, Kiertotalouden food hub.
  5. Uusien toimintamallien levittäminen ja vakiinnuttaminen. Esimerkiksi Vaikuttavuusinvestoimisen toimintamallin levittäminen, soten tietopakettimallin tiekartta ja käsikirja.
  6. Poliittisen ja hallinnollisen perustan rakentaminen muutoksille (päätöksentekoon vaikuttaminen). Esimerkiksi Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma, vaikuttaminen hyvinvoinnin palveluoperaattori Isaacuksen tarvitsemaan lakiin sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä.

Sitran budjetti vaihtelee vuosittain 30–40 miljoonan euron välillä. Vuonna 2017 tulevaisuustyöhön käytettiin 35 miljoonaa euroa. Suurimmat yksittäiset hankekokonaisuudet olivat hyvinvoinnin palveluoperaattori (3,4 miljoonaa euroa) sekä kiertotalous (2,5 miljoonaa euroa). Tervetuloa tutustumaan tulevaisuustalon vuoden 2017 työn tuloksiin.

Mistä on kyse?