Arvioitu lukuaika 2 min

Henkilöstölähtöinen kuntatuottavuus

(Kirjoittaja: Seppo Lyyra, LATU palveluntuottaja) Tuottavuus on kuntatalouden osatekijöistä se, johon kunnan työntekijät voi omilla toimenpiteillä ja omin päätöksin vaikuttaa. LATU-hankkeessa henkilöstöperusteista tuottavuutta arvioidaan henkilöstöltä tulleiden ideoiden vaikuttavuuden avulla, työssäolopäivien muutosta vertaamalla sekä työssä innostumisen tasomittauksilla.

CIMG5296_Morguefile_2.jpg By imelenchon, morgueFile.com, Public Domain, edited by Vesa Auvinen

Julkaistu

Tuottavuus on kuntatalouden osatekijöistä se, johon kunnan työntekijät voi omilla toimenpiteillä ja omin päätöksin vaikuttaa. Kuntatuottavuus-hankkeessa  arvioitiin, että palvelujen tuottavuuden parantaminen voi tapahtua uudistamalla palveluprosesseja ja – rakenteita, edistämällä palveluihin liittyvää tuotekehitystä ja tuotteistusta sekä vahvistamalla muutosjohtajuutta (Kuntaliiton raportti saavana http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=1641).

Tuottavuuden kehittymisen seuraaminen on mahdollista käyttämällä tunnuslukuja ja liittämällä niihin laatuvaikuttavuutta kuvaavia mittareita. Julkisissa palveluissa tuottavuuden mittaaminen on kuitenkin vaikeaa ja emme voi olla varmoja siitä pystymmekö mittamaan palvelujen vaikuttavuuden kannalta oikeita asioita. Kuntatuottavuutta on helpompi arvioida sisäisen tuloksellisuuden näkökulmasta, mutta vasta vaikuttavuus ja kuntalaisille näkyvä palvelukyvyn muutos, tuovat tavoitellut vaikutukset esille. On helppo lisätä tuottavuutta, jos kunta-asiakkaiden palvelukykyä voidaan samalla laskea; nyt kuitenkin tavoitellaan niitä muutoksia ja uudistuksia, joissa kuntalaisille näkyvä palvelukyky ei laske ja samalla tuottavuutta pystytään parantamaan.

Palvelun tuottavuutta arvioitaessa mittaaminen pelkistyy yksinkertaisemmillaan jakolaskuksi, jossa palvelun määrä jaetaan palvelun suoritemäärällä, käytetyllä ajalla tai rahamäärällä. Eniten käytettyjä tuottavuusmittareita ovat euroa / tulosyksikkö ja henkilöä / tulosyksikkö. Tällöin voidaan puhua ns. suoriteperusteisesta tuottavuusarvioinnista.

Henkilöstöperusteinen tuottavuusarviointi lähtee työtekijöiden tekemän työn määrästä ja sen suuntaamisesta asiakasvaikuttavuuden kannalta mielekkäällä tavalla. Tällöin mittarina voi toimia esimerkiksi asiakasmäärä työntekijää kohti tai asiakaan odotusaika palveluun.

Tuottavuuden parantaminen sairaspoissaolopäiviä vähentämällä perustuu siihen ajatukseen, että työn mielekkyys ja työssä innostuminen (ns. engagement) parantavat työmotivaatiota ja vähentävät poissaoloja. Tuottavuusnäkökulmasta onnistuneilla henkilöstötoimenpiteillä on mahdollista vähentää sairasperusteisia poissaolopäiviä jopa 1-2 päivää vuodessa / työntekijä.

LATU-hankkeessa henkilöstöperusteista tuottavuutta arvioidaan henkilöstöltä tulleiden ideoiden vaikuttavuuden avulla, työssäolopäivien muutosta vertaamalla sekä työssä innostumisen tasomittauksilla. Tavoitteena on pysyvä 1-2 % tuottavuuskapasiteetin muutos hankekunnissa. Onnistuneilla LATU-muutoksilla voidaan työtä muuttaa työntekijöille mielekkäämmäksi ja samalla kuntalaisten kokemaa asiakaspalvelun laatua parantaa.

 

Seppo Lyyra, Lyyra-plus oy
Kuntatuottavuus asiantuntija
LATU-palvelutuottajatiimi

 

Julkaistu