Arvioitu lukuaika 1 min

Olisiko jo aika rakentaa Suomeenkin kansanvaltainen aluehallinto?

Kuvaaja: Daniel Schildt

Julkaistu

Suomessa uudistettiin valtion aluehallintoa vuoden 2010 alussa. Lääneistä, TE-keskuksista ja muutamista muista viranomaisista koottiin AVIt ja ELYt. Uudistuksen tavoitteena oli tehostaa ja kansanvaltaistaa aluehallintoa.

Valtion aluehallinnon ”vastinkumppaneina” toimivat maakuntien liitot. Niiden tehtäviin kuuluvat alueen kehittäminen ja tulevaisuuden suunnittelu. Näkyviä asiakirjoja tästä työstä ovat esimerkiksi maakuntaohjelma ja -kaava.

Maakunnan liitto on kuntayhtymä, jonka päätöksentekijöiksi kukin kunta valitsee edustajiaan kokonsa mukaan. Samanlaisia kuntien yhteenliittymiä ovat muun muassa sairaanhoitopiirit, koulutuskuntayhtymät ja erilaiset kuntien yhteistoiminta-alueet.

Valtion aluehallintouudistuksen päämääränä oli siis kansanvaltaistaa aluehallintoamme. Uuden hallituksen ohjelmassa kuntapohjaisesta aluehallinnosta ei ole juuri mitään mainintoja, vaikka kuntien osalta ennakoidaan räväkkää rakennemuutosta.

Kuntarakenne toki vaikuttaa kuntien yhteenliittymiin. Siinä suhteessa järjestys on oikea. Muutaman kunnan ei välttämättä kannata ylläpitää kuntayhtymää, vaan on haettava isompia alueita. Kuitenkin kuntatason ja valtion väliin jää aina tehtäviä, jotka on järkevintä hoitaa useamman kunnan kesken, aluetasolla.

Keskustelematon kipukohta alueellisessa hallinnossa on demokratia. Monien kuntien rahoista jo kaksi kolmannesta menee erilaisille ylikunnallisille elimille, joihin ei kuitenkaan valita päättäjiä suorilla vaaleilla. Miten näitä elimiä pystytään ohjaamaan koko seudun etua ajatellen? Lähivuosina meidän on väistämättä pohdittava, miten parannamme kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia aluetasolla.

Suomesta puuttuvat aluepoliitikot. Suorilla vaaleilla valtansa saaneet päättäjät pystyisivät ottamaan vastuuta koko alueesta yksittäisen kunnan sijaan. Samalla voitaisiin erilaisia kuntayhtymiä ynnä muita koota saman sateenvarjon alle.

Eurooppalaisittainkin aluehallintomme on omituinen poikkeus. Pikku valtioita lukuun ottamatta alueitaan kehittävät suoraan kansalta valtansa keränneet päättäjät. Joko Suomenkin olisi aika seurata Albanian esimerkkiä ja rakentaa myös aluetasolle kansanvaltainen hallintomalli?

Kirjoittaja Asko Peltola työskentelee maakuntajohtajana Etelä-Pohjanmaan liitossa.

Julkaistu