blogit
Arvioitu lukuaika 3 min

Suomalaiset, rapsutetaan toistemme selkiä!

Teknologia, tuotteet tai yritykset eivät tee kauppaa. Ihmiset tekevät. Terveysalan startupeilla on opittavaa amerikkalaisesta verkostoitumisesta.

Kirjoittaja

Julkaistu

Teknologia, tuotteet tai yritykset eivät tee kauppaa. Ihmiset tekevät. Terveysalan startupeilla on opittavaa amerikkalaisesta verkostoitumisesta.

Ollessani mukana monen suomalaisen terveysteknologiayhtiön, siis kyseisiä yhtiöitä edustavien IHMISTEN kanssa USA:ssa syyskuussa Health 2.0 konferenssimatkalla, mietin jälleen mikä on verkostoitumisen merkitys liiketoiminnassa.

Matka tarjosi monelle ensimmäisen mahdollisuuden päästä tunnustelemaan maailman johtavan teknologian, sijoitustoiminnan ja start-up -yritysten keskittymän, Piilaakson, pulssia. Kellotaajuus eli tässä tapauksessa asioiden etenemisnopeus “laaksossa” on aivan eri luokkaa kuin maailman laidalla Suomessa. Tämä ei mielestäni johdu siitä, että ihmiset olisivat niin erilaisia tai yritykset niin erityislaatuisia, vaan kohtaamisista.

Laaksossa muutaman kymmenen mailin säteellä on kaikki ja kaikki ovat kiinnostuneita toistensa tekemisestä. Jokaisella isossakin korporaatiossa työskentelevällä on vähintään yksi, yleensä useita ideoita hautumassa oman yrityksen perustamiseksi, ja näitä ideoita jaetaan ja palautetta haetaan mielellään – myös ventovierailta.

Yllättävä kohtaaminen ventovieraan kanssa Starbucksissa voi johtaa läpimurtoon omassa tai hänen liiketoiminnassaan. Oman tarinan kertominen ja toisen tarinan kuuleminen voi tuottaa kontaktien jakamisen, ja nämä kontaktit tuottavat edelleen seuraavat kontaktit, kunnes verkosto on laajentunut siihen pisteeseen, että syntyy “se oikea” kohtaaminen. Suomalaisilla on paljon opittavaa tästä toistensa selän rapsuttamisen kulttuurista ja verkostoitumisesta.

Kuinkahan moni suomalainen näki matkalla meille tuttua kateutta tai pienten yhtiöiden keskinäistä, veristä kilpailua? Tätä on surkuhupaisaa nähdä 5 000 000 ihmisen markkina-alueella. Täytyy poistua laatikosta nähdäkseen kuinka ahdas laatikko on. Yhteistyössä on voimaa ja usein annettu tulee takaisin.  

Oli mukava huomata, miten kotimaisten yritysten esitykset paranivat matkan aikana kun palautetta tuli erilaisilta paneeleilta. Harmittelin kuitenkin, että näissä esityksissä usein 80 % yleisöstä oli muita suomalaisia. Toki verkosto laajeni myös erittäin mielenkiintoisten suomalaisten kanssa mitenkään tätä väheksymättä. Joskus kotimaisen verkoston rakentamiseksi kannattaa matkustaa toiselle puolelle maailmaa.

Tutustuin lähes 15 vuotta sitten taloyhtiömme pihalla vanhempaan työttömään naiseen, joka myös oli ulkoiluttamassa koiraansa. Tämä satunnainen kohtaaminen vei minut myöhemmin töihin lääketieteellisen teknologian pariin Sydneyyn, Australiaan. Siellä tapasin myös kauniin, nykyisen vaimoni.

Se myös aloitti katkeamattoman sarjan matkoja niin työn kuin vapaa-ajan merkeissä ympäri maailmaa. Nykyään matkapäiviä kertyy jo yli puolet vuodesta ja määrä edelleen lisääntyy. Onneksi minulla on kotona ja myös hotellivuoteessani aina Beddit-monitori, joka seuraa stressiäni ja jet lagin vaikutuksia, joihin voin reagoida polttamatta itseäni loppuun.

Olen usein miettinyt, kumpikohan on antanut minulle enemmän eväitä liiketoimintaan ja elämään; yliopistot, joissa olen opiskellut vai satunnaiset kohtaamiset IHMISTEN kanssa kaikilla näillä matkoilla.