archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Taloyhtiön yhteistilat lisäävät viihtyvyyttä ja asunnon arvoa

Liitutauluteksti toivottaa talon asukkaat tervetulleiksi taloyhtiön uusittuun kerhohuoneeseen.

Kirjoittaja

Laura Häkli

asiantuntija, viestintä ja yhteistyösuhteet, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Liitutauluteksti toivottaa talon asukkaat tervetulleiksi taloyhtiön uusittuun kerhohuoneeseen. Taustalla taloyhtiön puheenjohtaja Tytti Solankallio-Vahteri.

RESURSSIVIISAS JOULUKALENTERI 9/24

Mitä jos voisi käydä ilmaiseksi kuntoilemassa tai harrastamassa oman kerrostalon alakerrassa? Eikö olisi kätevää majoittaa sukulaiset taloyhtiön vierashuoneeseen tai tehdä töitä rauhassa oman talon työtilassa? Kyllä, ajattelivat Kivipelto 2:n asukkaat. He päättivät ottaa vanhan, rappiolle joutuneen kerhohuoneen uudestaan käyttöön ja tehdä siitä talon asukkaiden tarpeita palvelevan yhteistilan.

Nyt remontti on saatu päätökseen ja kerhohuone on kuin sisustuslehdestä leikattu. Seinät on maalattu harmaalla kalkkimaalilla, ikkunoissa on yksinkertaiset tummanharmaat verhot, seinällä roikkuu tyylikäs lamppurivistö. Vaikka suuri osa huonekaluista on vanhoja tai kierrätettyjä, ne sopivat tunnelmaan, ovat monikäyttöisiä ja helposti muunneltavia. Pirtinpöytä sopii kokoustamiseen ja työntekoon, sohva muuntuu istuimesta kahdeksi vierasvuoteeksi ja rottinkiset nojatuolit melkein kutsuvat lukemaan kierrätyshyllyyn kerättyjä kirjoja ja lehtiä. Kerhohuoneen nurkasta löytyy kuntoiluvälineitä sähköisestä kuntopyörästä jumppapalloihin.

”Täällä ovat viimeksi käyneet talon eläkeläiset kuntoilemassa. Kuntopyörä vie kotona turhaan tilaa ja täällä se on tehokkaammassa käytössä, kun kaikki talon asukkaat voivat sitä polkea”, kertoo taloyhtiön puheenjohtaja Tytti Solankallio-Vahteri.

Kivipellon uutta kerhohuonetta on jo käytetty kokous- ja harrastustilana, sitä voi vapaasti varata omille vieraille vierashuoneeksi ja sitä voi käyttää tarvittaessa myös työhuoneena tai juhlatilana.

”Silloin kun talossa oli paljon lapsia, täällä järjestettiin esimerkiksi lastenjuhlia. Minun tyttäreni järjesti päiväkoti-ikäisenä täällä diskon. Olihan se helpotus, ettei koko eskariryhmä ollut meidän olohuoneessa rymyämässä”, Solankallio-Vahteri nauraa.

Suunnitelmissa on pitää kerhohuoneessa hierojan vastaanottoa silloin tällöin, järjestää perhonsidontakursseja ja syksyisin esimerkiksi siententunnistusiltoja. Asukkaat saavat ehdottaa uusia ideoita toimintaan ja varata huoneen omaan käyttöönsä milloin vain.

Kerhohuone kunnostettiin Sitran Resurssiviisas asuminen -hankkeen rahoituksella varsin pienellä budjetilla. Kaikkiaan suunnitteluun, kunnostukseen ja sisustukseen kului alle tuhat euroa. Tilan suunnitteli tila- ja sisustussuunnittelija Riina Toikko.

”Suomen lähiöt täynnä käyttämättömiä kerhohuoneita, jotka on aikanaan rakennettu mutta sittemmin unohdettu. Sitran tavoitteena on osoittaa, että taloyhtiöiden yhteistiloilla voi olla iso merkitys asuinmukavuudelle ja jopa asunnon arvolle. Lisäksi asumisen tilantarve vähenee, jos käytössä on muunneltavia ja viihtyisiä yhteistiloja”, sanoo asiantuntija Hanna-Leena Ottelin Sitrasta.

Resurssiviisaassa joulukalenterissa esitellään päivittäin yksi resurssiviisas teko, joka säästää luonnonvaroja, päästöjä ja lisää hyvinvointia. Resurssiviisaan joulukalenterin tuottaa Sitra.

Lisää Resurssiviisaasta asumisesta

Mistä on kyse?