Henkilökierto-op...
Uutiset 0Henkilökierto vahvistaa kiertoon osallistuvien organisaatioiden sekä viime kädessä valtionhallinnon osaamispääomaa. Henkilökierron myötä...
Kohti uutta johtamista. Toteutusvoimaa uudistumiseen.
Päättynyt aihe
Sitran toteutti vuosina 2010-2012 Julkishallinnon johtamisohjelman.
Taloudellisen tilanteen, väestörakenteen muutosten ja kansalaisten monimuotoistuvien tarpeiden takia joudumme hakemaan täysin uusia ratkaisuja julkishallinnon toiminnan tehostamiseksi. Tämä haastaa johtamisen. Etsimme yhdessä kuntien ja valtionhallinnon kanssa kehityspolkuja uudelle johtamiselle. Organisaatiot, niiden tehtävät ja perimät ovat erilaisia, joten ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa uuden johtajuuden mallia.
Sitran Julkinen johtajuus -barometrin mukaan suurimmiksi haasteiksi julkishallinnon johtamisessa nähdään tuottavuuden kehittäminen ja niukkuuden johtaminen. Myös ikääntyminen, kannustinjärjestelmät ja työhyvinvoinnista huolehtiminen nousevat keskeisinä haasteina esille.
Uudistuva julkishallinto tarvitsee uudistuvaa johtamista. Tarkastelemme johtamista ihmisen, työyhteisön ja johdon näkökulmasta kaikilla julkishallinnon tasoilla. Keskiössä ovat sekä johtamisjärjestelmät että yksittäisen ihmisen toimintaedellytykset organisaation osana. Tavoitteena on edistää systeemisiä muutoksia järjestelmätasolla nykyisistä vahvuuksista kiinni pitäen. Tässä muutoksessa tarvitaan pätevän, ammattitaitoisen ja hyvin kouluttautuneen julkisen sektorin henkilöstön osaamista ja kehittämispotentiaalia kokonaisuudessaan.
Työntekijälähtöinen innovaatiojohtaminen
Julkisen sektorin palvelujen kehittämisessä keskeisiä ongelmia ovat olleet uusien ideoiden riittämätön toimeenpano ja tehtyjen innovaatioiden hidas leviäminen. Julkisen palvelusektorin uudistumista voidaan tukea työntekijälähtöisen innovaatioiden johtamisen mallilla, henkilöstön kehittämismahdollisuuksia lisäämällä ja tehtäväkierrolla. Esimerkiksi innovaatiojohtamisen ja työhyvinvoinnin yhdistävä työntekijälähtöisen innovaatiojohtamisen näkökulma on lupaava uusi lähestymistapa.
Työelämän laadulla tuottavuutta (LATU)
Työelämän laadulla tuottavuutta -hankkeen (LATU) tavoitteena on parantaa henkilöstölähtöisesti työelämän laatua ja yhteisön johtamista, lisätä työn tuottavuutta ja säästää henkilöstökuluja. Hanke toteutetaan vuosina 2011-2013 yhdessä Lieksan kaupungin, Hollolan, Punkalaitumen, Maskun ja Siikajoen kuntien kanssa. Aidon muutoksen aikaansaaminen kuntaorganisaatioissa edellyttää sellaisten rakenteiden ja toimintamallien luomista, jotka mahdollistavat uudistumisen. Keskeinen onnistumisen edellytys hankkeessa on, että kuntiin saadaan luotua työelämälähtöinen kehittämismalli, jossa hyvällä johtamisella ja esimiestyöllä mahdollistetaan työntekijöille riittävät valmiudet uudistumiseen ja oman työnsä tavoitteelliseen kehittämiseen.
Tehtäväkierron toteuttaminen osana strategiaa johtaa parhaimmillaan oivalluksiin, miten toimintatapoja voidaan uudistaa. Tehtäväkiertokokemuksen jälkeen on entistä helpompi hahmottaa laajempia kokonaisuuksia ja nähdä oma työ suhteessa kokonaisuuteen. Työntekijä oppii uusia asioita ja miten samoja asioita voi tehdä toisin. Verkostoituminen tukee matkaa kohti yhtenäisempää toimintatapakulttuuria.
Voimaantuminen tukee uudistuvaa organisaatiota. Työntekijä on voimaantunut, kun hän hallitsee työtehtävänsä ja suoriutuu niistä ilman jatkuvaa haitallista kuormitusta. Voimaantumisen tasoa voi nostaa panostamalla työn ja työolosuhteiden kehittämiseen, itsensä johtamiseen, työhyvinvointiin, työyhteisön kehittämiseen ja johtamiseen. Sen vaikutukset näkyvät innovatiivisuudessa, motivaatiossa ja tuottavuudessa. Johtajan vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä koko organisaation toimintakyvyn kannalta.
Julkisten hankintojen toteuttaminen arvolähtöisesti eli hankkimalla vaikuttavuutta eikä suoritteita varmistetaan, että palvelun tuottajalla on riittävästi tilaa kehittää palveluaan myös sopimuskauden aikana. Tämä on mm. Koukkuniemi 2020 -hankkeen tavoitteena. Asiakaslähtöisyyden kehittämiseen on olemassa hyviä työkaluja esimerkiksi palvelumuotoilun alueelta. Asiakkaan ymmärtäminen on erittäin tärkeää monimuotoistuvassa yhteiskunnasamme: tasavertaisuus tänään merkitsee jotain aivan muuta kuin aikaisemmin eikä samaa palvelua voi samanlaisena kaikille enää tarjota.
Monituottajamallin kehittäminen varmistaa palvelun tuottamisen monipuolisuuden. Samalla kun ihmiset löytävät itselleen yhä sopivampia palveluita, monimuotoisuus toimii kimmokkeena innovaatioille. Tältä monipuoliselta kentältä ovat myös yhteiskunnalliset yritykset löytänet itselleen uuden tärkeän roolin. Vaikka kyse ei ole uudesta toimintamallista, yhteiskunnalliset yritykset sopivat erityisen hyvin tämän hetken haasteisiin, osana monituottajakenttää. Samalla ovat myös uudenlaiset verkostojohtamisen johtamismallit tarpeen. Johtamismalleihin paneudutaan mm. Museoviraston kehittämishankkeessa.
Uuden sukupolven organisaatiota ja johtamista
Maassamme valmistellaan kuntarakenne-, kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksia kiivaalla tahdilla. Kuntien toimintaympäristö on nyt ja tulevina vuosina entistä monimutkaisempi ja nopeasti muuttuva, mikä vaatii joustavuutta, nopeaa reagointikykyä ja toimivaa johtajuutta.
Tavoitteena on auttaa julkishallintoa johtamisen haasteissa: luoda ja pilotoida julkishallintoon sopivia uusia johtamis- ja toimintamalleja. Toimimme avoimesti ja osallistuvasti mm. Uusi johtajuus -sivuston ja erilaisten työpajojen avulla. Suurin osa työstä koostuu erilaisista kokeiluhankkeista kunnissa ja valtionhallinnossa.
Olemme hakeneet aktiivisesti yhteistyökumppaneita, jotka ovat valmiita toimimaan muutoksen eturintamassa ohjelman tavoitteiden mukaan. Koska samansuuntaista kehittämistyötä tapahtuu myös muualla, toivomme dialogia myös ulkopuolisten hankkeiden kanssa.
Keskustelu on käynnissä mm. www.uusijohtajuus.fi-sivustolla ja Facebookissa.
Osallistumme Johtamisen kehittämisverkoston toimintaan.
Julkishallinnon johtamisohjelman (2010-2012) tiimi koostui seuraavista henkilöistä:
Antti Kivelä, johtaja
Mervi Porevuo, johtava asiantuntija
Jonna Stenman, johtava asiantuntija
Kimmo Haahkola, johtava asiantuntija
Sari Heinonen, johtava asiantuntija
Pia Mero, asiantuntija
Marja Pirttivaara, johtava asiantuntija
Kirsti Kaustara, assistentti
Kirsi Suomalainen, viestinnän asiantuntija
Lisätietoa ohjelmasta voi sen päätyttyä kysyä Sitran viestinnän päivystysnumerosta puh. 040 548 0794.
Kommentit