Artikkeli
Kooste Sitran työstä ja tuloksista tammi-huhtikuulta 2026.
Artikkelin tyyppi
Katsaus
Julkaistu
3.6.2026
(Katsaus on koottu Sitran hallintoneuvostolle ajalta 1.1.–30.4.2026)
Katsauskaudella Sitra tarjosi tehtävänsä mukaisesti ennakointitietoa Suomen tulevaisuuden vaihtoehdoista ja konkreettisia ehdotuksia talouden kestävän kasvun vauhdittamiseksi. Julkaisimme kaksi merkittävää avausta, Megatrendit-päivityksen ja uuden Kasvuatlas-raportin, päätöksentekijöiden tueksi niin politiikassa, yrityksissä kuin muissa organisaatioissa.
Megatrendit 2026 -katsaus työkaluineen luo kokonaiskuvan Suomen tulevaisuutta muovaavista maailmanlaajuisista kehityskaarista. Katsaus sai runsaasti huomiota ja kiitoksia osakseen niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Sitran Kasvuatlas 2026 tarjoaa ennätyksellisen laajan tilannekuvan Suomen kestävän kasvun lähtökodista ja eväistä: mukana on 231 toimenpide-ehdotusta 96 asiantuntijalta. Kestävä kasvu edellyttää Suomelta etenkin inhimillisen pääoman vahvistamista, väestökehityksen strategista johtamista ja luontopääoman turvaamista. Raportin pohjalta Sitra ehdottaa pitkän aikavälin vision, eräänlaisen kasvusopimuksen, laatimista luottamuksen ja investointien tueksi.
Vuosina 2026–2028 Sitra tekee 50 miljoonan euron erityispanostuksen julkisen sektorin tuottavuusloikkaan tekoälyä ja dataa hyödyntämällä. Ensimmäiset rahoitushankkeet ovat hyvässä vauhdissa ja konkretisoivat tekoälyn potentiaalia hyvinvointialueilla ja kunnissa.
Sitran kehittämä uusi Kuutio-menetelmä auttaa julkista sektoria tarttumaan yhteiskunnallisiin aiheisiin ja kehittämään niihin ratkaisuja tekoälyä ja dataa hyödyntäen. Ensimmäiset Kuutiot pureutuivat ruokaturvaan, nuoriin ja työelämään sekä kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiseen.
Kansainvälistäkin medianäkyvyyttä saanut Algoritmit ja demokratia -selvitys tarkasteli sosiaalisen median algoritmien vaikutusta nuorten aikuisten kohtaamaan poliittiseen sisältöön Suomessa, Ranskassa ja Romaniassa. Tutkimus osoittaa, että algoritmit muokkaavat maailmankuvia ja osallistumista. Sitra listasi ratkaisuja, jotka lisäävät digitaalisen keskustelun turvallisuutta ja läpinäkyvyyttä.
Sitra oli mukana valmistelemassa alkuvuonna käynnistynyttä kansallista Terveyttä luonnosta -ohjelmaa. THL:n johtaman ohjelman tavoitteena on tuoda luonnon terveyshyödyt osaksi arkea sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Sitra toimii ohjelman koollekutsujana.
Sitran ensimmäinen EU-asioiden päällikkö Ilkka Räsänen aloitti työt Brysselissä helmikuussa. Nimitys liittyy tavoitteeseen lisätä Sitran työn näkyvyyttä ja vaikuttavuutta EU:ssa. Sitran ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn tuore kysely osoittaa, että suomalaiset odottavat EU:lta etenkin kykyä suojata jäsenmaitaan, vähentää haitallisia riippuvuuksia ja toimia maailmanpolitiikan myllerryksessä (linkki 9.5. julkistettuun kyselyyn).
Tuotamme tietoa Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävistä kehityskuluista. Tunnistamme yhteiskunnallisia innovaatiotarpeita sekä uusia ratkaisuja kaipaavia kiperiä haasteita tai ilmiöitä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Vahvistamme tulevaisuusajattelua yhteiskunnassa ja autamme hyödyntämään ennakointitietoa päätöksenteossa, jossa eri vaihtoehtojen punninta myös tulevaisuuden näkökulmasta on erityisen tärkeää.
Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:
Megatrendit 2026 – kokonaiskuva Suomen tulevaisuuteen vaikuttavista kehityskuluistaVuoden aluksi julkaisimme odotetun megatrendipäivityksen. Sitran megatrendikatsaus tarjoaa niin päättäjille kuin laajemmalle yleisölle kokonaiskuvaa Suomen tulevaisuuteen voimakkaimmin vaikuttavista kehityskuluista ja työkaluja uudistumiseen. Megatrendit 2026 -selvityksen ytimessä on ajatus uudesta yhteiskuntasopimuksesta. Sitra on tuottanut vastaavanlaista kokonaiskuvaa jo 10 vuotta. Työn tavoitteena on vahvistaa edellytyksiä muutoksen tekemiseen ja ennakoinnin hyödyntämiseen päätöksenteossa.
Megatrendipäivitys on otettu erinomaisesti vastaan. Selvitystä on lukenut yli 50 000 ihmistä, englanninkielistä selvitystä yli 6 000 ihmistä ja digitaalisia megatrendikortteja on käyttänyt yli 13 000 ihmistä. Julkistustilaisuutta seurasi noin 13 000 katsojaa eri puolilla Suomea. Mediassa Sitran megatrendejä käsiteltiin yli 180 jutussa.
Asiantuntijamme pitivät alkuvuonna yli 40 puheenvuoroa megatrendeistä noin kymmenellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea ja eri sektoreilla. Puheenvuorot tavoittivat lähemmäs4 000 ihmistä.
Ensimmäistä kertaa julkaisimme selvityksen myös koneystävällisenä JSON-datasettinä, mikä helpottaa aineiston hyödyntämistä, vähentää energiankulutusta ja pitää huolta tiedon oikeellisuudesta. Settiä on ladattu yli tuhat kertaa ja sitä on hyödynnetty mm. Megatrendikoneessa, jonka avulla kuka tahansa voi peilata megatrendejä omaan organisaatioonsa.
Jotta megatrendien hyödyntäminen olisi mahdollisimman helppoa, julkaisimme megatrendikortit (niin paperisena kuin digipelinä) sekä neljä uutta työpohjaa Tulevaisuuden tekijän työkalupakkiin. Lisäksi tuotimme Tulevaisuuspodcastiin kuusi megatrendijaksoa, jossa eri asiantuntijat havainnollistavat käynnissä olevia muutoksia konkreettisin esimerkein.
Teimme töitä nuorten tulevaisuususkon ja ylisukupolvisen päätöksenteon vahvistamiseksi
Järjestimme Educa-messuilla opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa keskustelun koulun roolista nuorten tulevaisuususkon vahvistamisessa. Lisäksi olemme käyneet puhumassa aiheesta useissa tapahtumissa.Järjestimme OKM:n kanssa myös julkistustilaisuuden (25.3.): Nuorten tulevaisuususko horjuu – millaisia toimia nyt tarvitaan? Sen aiheena oli asiantuntijaryhmän loppuraportti nuorten tulevaisuususkon laskun syistä ja ratkaisuista. Yksi ryhmän jäsenistä oli Sitran ennakoinnin asiantuntija Otto Tähkäpää. Lisäksi Sitran syksyllä 2025 tekemä ennakointikatsaus nuorten tulevaisuususkosta on syöttänyt ryhmän työskentelyyn. Tilaisuus kokosi keskusteluun laajan joukon päättäjiä, nuoria ja yhteiskunnallisia vaikuttajia.
Nuorten tulevaisuususkon lisäksi työskentelimme ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden parissa. Lausuimme tulevaisuus-valiokunnalle ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden vahvistamisesta päätöksenteossa, ja valmistelimme päättäjien käyttöön tarkoitettua tietotuotetta aiheesta. Tarve tulevien sukupolvien oikeudet huomioivalle päätöksenteolle ei ole vain eettinen kysymys vaan strateginen välttämättömyys demokraattisten yhteiskuntien tulevaisuudelle.
Kevään koulutukset käynnistyivät – tietoa ja pohdintoja kestävästä talouspolitiikasta ja EU:n tulevaisuudesta
Jatkoimme pitkäjänteistä työtä päätöksenteon ennakointikyvyn vahvistamiseksi. Maaliskuussa käynnistyi 25. kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus, ja julkaisimme Kestävä talouspolitiikka murroksessa -muistion, joka peräänkuuluttaa uutta johtamista, pitkäjänteistä päätöksentekoa ja kokonaisvaltaista uudistumista.Myös Euroopan unionin johtamiskoulutuksen kuudes kurssi alkoi maaliskuussa ja julkaisimme päivityksen EU kriisien aikakaudella -muistiosta.
Sitran strateginen tavoiteKokonaiskuva Suomen kestävän kasvun edellytyksistä ja mahdollisuuksista on parantunut.Miksi aihe on tärkeä?Suomen taloutta vaivaa krooninen kasvuvaje. Takana on lähes 20 vuotta ilman reaalista kasvua. Talouskasvun ajurina toimiva työn tuottavuus ei ole tänä aikana käytännössä noussut. Suomen on löydettävä kestävää kasvua keinoilla, jotka asettuvat luonnon kantokyvyn rajoihin. Tämä edellyttää talouden siirtymistä seuraavaan murrosvaiheeseen, jossa materiaaleja käytetään viisaammin, entistä suurempi osa taloudesta on palveluita ja kasvava osa arvonluonnista aineetonta.Mitä Sitra tekee?Haemme ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko Suomea vahvistamalla ja tukemalla alueiden elinvoimaa ja uudistumiskykyä. Sitran tulee lisätä ymmärrystä kasvun edellytyksistä ja etsiä Suomelle kestävän kasvun mahdollisuuksia.
Ennätyksellisen laaja katsaus Suomen kestävän kasvun eväistäSitran maaliskuussa julkistama Kasvuatlas 2026 kokoaa yhteen 96 eturivin asiantuntijan näkemykset ja ideat päätöksentekijöiden harkittavaksi. Katsaus sisältää 231 toimenpidesuositusta.
Suomen kasvun tilanne herättää huolta, mutta myös toivoa. Kasvuatlaksen asiantuntijoilta nousevat kautta linjan esiin tarve keskittää katse etenkin osaamiseen, väestökehitykseen sekä luontopääomaan. Yhteinen ymmärrys ja rohkeus uudistua ovat ratkaisevassa roolissa, kun suuntaa käännetään.
Suomen talouden ongelmat ovat syviä ja rakenteellisia, joten Sitra ehdottaa hallituskaudet ja puoluerajat ylittävää kasvusopimusta. Tavoitteeksi tulee asettaa uskottava tulevaisuuden visio, joka vahvistaa luottamusta, tukee kipeästi kaivattuja investointeja ja avaa väyliä kestävään kasvuun.Jatkossa vuosittain ilmestyvä Kasvuatlas on ennen kaikkea kutsu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja yhteistyöhön. Julkaisun pohjalta Sitra järjestää keskusteluja ja tilaisuuksia eri puolilla Suomea. Kysyntää tällaiselle keskustelulle selvästi on, sillä Kasvuatlaksen julkistustilaisuus keräsi täyden salin keskeisiä sidosryhmiä.Ensimmäiseen Kasvuatlakseen sisältyvistä kasvuavauksista Sitra julkisti kolme syventävää muistiota: 1) Koulutuspolitiikan korjaussarja 2) teollisuuspolitiikan valintoihin pureutuva Paluu huipulle vaatii tarkkuutta ja 3) Soten seuraava askel.
Selvitimme, miten Suomi voi saada tekoälystä talouskasvua
Suomesta on mahdollista rakentaa maailmanluokan tekoälyn kasvualusta, mutta se vaatii tietoisia valintoja. Selvitimme Boston Consulting Groupin kanssa, millaisia vaikutuksia tekoälyn gigatehtaalla voisi olla Suomeen ja koostimme julkaisun, jossa pureudumme tekoälyn mahdollisuuksiin.
Vauhditamme puolustus- ja turvallisuusalan innovaatioita
Defence Innovation Network Finland -verkosto (Define) on Riihimäen kaupungin kehittämä puolustusalan verkosto ja toimintamalli. Sitran rahoituksen avulla verkosto laajenee kuuteen kaupunkiin. Valtakunnallinen yhteistyö tuo kasvua, työpaikkoja ja uusia mahdollisuuksia koko Suomeen.
Tuemme TKI-yhteistyötä ja kokeiluja Innokaupungeissa
Sitra avasi kaksi rahoitushakua, joilla tuetaan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä ja kokeiluja Innokaupungeissa. Tavoitteena on luoda näkymiä TKI-yhteistyön haasteista ja toimivista käytännöistä sekä kehittää ratkaisuja todellisiin yhteistyön kipukohtiin.
Sitran strateginen tavoiteVäestökehityksen ja osaamisen haasteisiin on luotu yhteiskehittämällä toteutuskelpoisia ratkaisuja.Miksi aihe on tärkeä?Inhimillinen pääoma on avaintekijä Suomen tulevalle hyvinvoinnille ja talouden kestävälle kasvulle. Ilman päättäväisiä toimia inhimillisen pääoman taso kääntyy kuitenkin Suomessa laskuun seuraavina vuosikymmeninä. Väestön määrä pienenee nykyennusteilla merkittävästi ilman maahanmuuttoa. Työikäisen väestön määrä vähenee ja koulutus- ja osaamistaso laskevat. Samaan aikaan mielenterveys- sekä muut ongelmat estävät väestön täyden potentiaalin hyödyntämisen. Kuuluminen yhteisöihin, luottamus ja osallisuus kasvattavat vahvistuessaan myös nuorten hyvinvointia ja inhimillistä pääomaa ja siten luovat perustan koko yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kestävälle talouskasvulle.Mitä Sitra tekee?Edistämme ymmärrystä inhimillisen pääoman merkityksestä ja luoda edellytyksiä pitkäjänteiselle työlle inhimillisen pääoman kasvattamiseksi Suomessa.
Tuemme kansainvälisten osaajien saamista SuomeenKansainvälisillä osaajilla on merkittävä rooli Suomen kasvun ja hyvinvoinnin rakentajina. Vahvistamme Suomen veto- ja pitovoimaa, jotta yhä useampi kansainvälinen osaaja valitsisi Suomen – ja jotta he myös jäisivät. Vauhditamme kansainvälisten osaajien maahantulon sujuvoittamista, vahvistamme kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen edellytyksiä ja tuemme kielitietoista rekrytointia ja johtamista.
Miten Suomessa ennakoidaan tulevaisuuden osaamista?
Demos Helsinki toteutti Sitralle selvityksen, joka luo kokonaiskuvan Suomen osaamisen ennakointijärjestelmästä. Selvisi, että osaamista ennakoidaan Suomessa monipuolisesti ja laadukkaasti, mutta menetelmien läpinäkyvyys ja tiedon hyödynnettävyys vaativat kehittämistä. Toimijakenttä on runsas ja verkostoimainen, ja toimijat tuottavat ja hyödyntävät tietoa omista lähtökohdistaan.
Sitran strateginen tavoiteLuontopääoman vahvistamiseen ja kestävään hyödyntämiseen on löytynyt uusia ratkaisuja, jotka vahvistavat Suomen taloutta ja hyvinvointia.Miksi aihe on tärkeä?Ilmastonmuutos ja luontokato etenevät ja kärjistävät yhteiskunnallisia, taloudellisia ja turvallisuushaasteita. Samalla Suomi ja Eurooppa kärsivät talouden kilpailukykyvajeesta ja heikkenevästä turvallisuusympäristöstä. Kestävyyssiirtymän onnistuneella toimeenpanolla on mahdollisuus ratkoa näitä ongelmia yhtaikaa: vahvistaa luontopääomaamme, lisätä investointeja ja innovaatiota sekä parantaa yhteiskunnan häiriönsietokykyä. Mitä Sitra tekee?Etsimme ratkaisuja, joiden avulla Suomi voi paitsi onnistua kestävyyssiirtymässä, myös varmistaa siitä kilpailuedun, kasvun ja resilienssin lähde.
Terveyttä luonnosta -ohjelma ennaltaehkäisee sairauksia ja voi tuoda merkittäviä taloushyötyjä
Luonnolla on tutkitusti merkittävä, myönteinen vaikutus terveyteen. Helppo pääsy luontoon muun muassa suojaa masennukselta, lievittää stressiä ja vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä. Kontakti luonnon hyviin mikrobeihin näyttää myös vahvistavan immuunijärjestelmää.
Luonnon terveyshyödyt ovat myös taloudellisesti valtavan iso asia. Vuonna 2024 julkaistun selvityksen mukaan luonto voi tarjota Suomelle jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään yleisimpien kansantautien torjunnassa.Maaliskuussa käynnistyneen, kansallisen Terveyttä luonnosta -ohjelman tavoitteena on lisätä ihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää kansansairauksia tuomalla luonnon terveyshyödyt osaksi arkea sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kymmenvuotista ohjelmaa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Valmistelussa ja toteutuksessa on mukana laaja joukko tutkimuslaitoksia, järjestöjä ja muita toimijoita. Sitra toimii ohjelman koollekutsujana.
Yritykset voivat laskea luontojalanjälkensä – S-ryhmä liikkeellä ensimmäisenä suurena kaupparyhmänä maailmassa
Jyväskylän yliopisto, S-ryhmä ja Sitra ovat julkaisseet avoimen tietokannan sekä oppaan yritysten luontotyöhön. Näiden avulla yritykset voivat laskea oman luontojalanjälkensä ja ryhtyä toimiin luontovaikutusten pienentämiseksi. Ymmärrys luontojalanjäljestä auttaa yrityksiä myös luontokatoon liittyvien riskien hallinnassa.
Laskentamalli on kehitetty S-ryhmän datan pohjalta. Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan laskea yritysten luontojalanjäljen lisäksi tavallisen kuluttajan, kunnan tai minkä tahansa organisaation luontojalanjälki, jos tarvittavat aineistot ovat saatavilla.
Luontojalanjälkilaskennan kehittäminen on tärkeää, sillä luonto ja sen tarjoamat palvelut kannattelevat elämää maapallolla. Myös talous ja suomalaisten hyvinvointi ovat riippuvaisia luonnosta.
Kestävyystavoitteiden kokonaisvaikutus metsien käyttöön selvitettiin ensimmäistä kertaa
Kestävä metsätalous on olennainen osa tulevaisuuden menestyvää Suomea. Metsät ovat keskeisessä roolissa ilmasto-, luonto- ja vesistötavoitteissa, joihin Suomi on sitoutunut. Metsät ovat erittäin tärkeitä myös Suomen taloudelle. Niiden käytössä tulee varautua ilmastonmuutoksen myötä muun muassa lisääntyvään kuivuuteen ja tuholaismäärien kasvuun. Sitran teettämässä selvityksessä Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat muodostivat kokonaiskuvan siitä, mitä tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaisi käytännössä metsissä ja millaisia taloudellisia vaikutuksia valinnoilla olisi. Kyseessä oli ensimmäinen kerta Suomessa, kun ympäristötavoitteiden kokonaisuutta ja toimien talousvaikutuksia on arvioitu näin laajasti.
Sitran strateginen tavoiteJulkisen sektorin uudistumiskyky on vahvistunut ja tuottavuus kasvanut tekoälyä hyödyntämällä.Miksi aihe on tärkeä?Julkisen talouden rahoituskriisi, heikko tuottavuuskehitys ja geopoliittinen epävarmuus pakottavat meitä uudistumaan, jotta voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa ja luoda kestävää kasvua ja hyvinvointia. Käynnissä oleva teknologiamurros tarjoaa tähän ainutlaatuisen mahdollisuuden, jos Suomi ja koko EU:n digitaalinen sisämarkkina pystyvät siihen tarttumaan. Tekoälyn onnistunut soveltaminen mahdollistaa seuraavan suuren tuottavuusloikan. Tekoälyn onnistunut käyttö ja toimintatapojen uudistaminen voivat kasvattaa julkisen sektorin tuottavuutta, parantaa julkisten palvelujen kestävyyttä ja laatua sekä tuoda yrityksille kilpailuetua ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.Mitä Sitra tekee?Tuemme Suomen julkisen sektorin tuottavuuskehitystä ja pyrkimystä nousta maailman johtavaksi datan ja tekoälyn hyödyntäjäksi julkisissa palveluissa.
Sitra rahoittaa julkisen sektorin tuottavuusloikkaa
Teknologian nopea kehitys tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia merkittävään tuottavuuden kasvuun. Datan ja tekoälyn hyödyntäminen voi uudistaa toimintamalleja, säästää työaikaa ja parantaa julkisten palveluiden vaikuttavuutta.
Sitra tukee julkisen sektorin kehittymistä tuottavuuden ja teknologian edelläkävijäksi 50 miljoonan euron erityispanostuksella vuosina 2026–2028.
Avasimme loppuvuodesta 2025 haun, jossa etsitään rahoitettavaksi merkittäviä, julkisen sektorin tuottavuutta lisääviä uudistuksia. Haemme uudistuksia, jotka voivat tuoda vähintään 10 miljoonan euron tuottavuushyödyt vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi avasimme maaliskuussa rahoitushaun, joka tähtää tuottavuutta parantavien ratkaisujen levittämiseen eri organisaatioihin tai käyttökohteisiin julkisella sektorilla.
Ohjelma rahoittaa jo toistakymmentä hanketta. Yhdessä niistä kehitetään tekoälyagenttia Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen puhelinpalveluun, joka voisi hoitaa ajanvarausten perumiset ja siirrot. Toisessa yritykset Cloudpermit, Solibri ja Järvenpään kunta laajentavat rakennuslupien käsittelyn digitaalista ratkaisua, ja rakentavat pohjaa sen skaalaamiseksi muihin kuntiin.Miten tekoälymurrosta johdetaan? Uusi käsikirja tukee julkisen sektorin johdon työtä
Tekoäly mahdollistaa merkittäviä muutoksia toimintatapoihin. Kyse ei ole pelkästään uuden teknologian käyttöönotosta, vaan syvemmästä toimintatapojen, organisaatiomallien ja -kulttuurin muutoksesta.
Sitran julkaisema käsikirja tukee julkisen sektorin johtoa luotsaamaan organisaatioita tekoälymurroksen aikakaudella. Se tarjoaa tietoa ja käytännön työkaluja sekä käytännönläheisiä esimerkkejä erilaisista yrityksistä ja organisaatioista.
Uudella Kuutio-menetelmällä etsitään ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin tekoälyn avulla
Kuutio on Sitran yhdessä kumppaneiden kanssa kehittämä menetelmä, jolla etsitään konkreettisia ratkaisuja muun muassa megatrendien haasteisiin.
Kuution tavoitteena on tarjota Suomen julkiselle sektorille nopea ja toimiva tapa tarttua yhteiskunnallisiin haasteisiin, tarkastella niitä datapohjaisesti ja tulevaisuusorientoituneesti sekä löytää toimivia ratkaisuja. Ensimmäiset kolme Kuutiota ovat työstäneet ruokaturvan kysymyksiä, nuorten tilannetta työelämän murroksessa ja kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä.Suomesta tekoälyn kärkimaa? Ehdotus: Hajanainen terveysdata ja alan osaaminen koottava yhteen
Tekoäly muuttaa nopeasti terveydenhuoltoa, mutta hyötyjen saaminen edellyttää Suomelta uudistumista. Sitran, sosiaali- ja terveysministeriön sekä terveysalan toimijoiden yhteistyössä laatima selvitys ehdottaa ratkaisuksi kansallisen terveystietoalueen perustamista.
Malli kokoaisi hajanaiset tietovarannot ja osaamisen yhdeksi kokonaisuudeksi, mikä mahdollistaisi nykyistä yksilöllisemmän hoidon, auttaisi hillitsemään sote-kustannuksia ja vauhdittaisi terveysalan tutkimuksen sekä yritysten kasvua.
Uudistuksen tarve on akuutti, sillä väestön ikääntyminen ja sairastavuus lisäävät palveluiden kysyntää samalla, kun resurssit ovat tiukoilla. Nopeasti kehittyvä tekoäly auttaisi esimerkiksi hyvinvointialueita kehittämään palveluitaan, parantamaan hoidon vaikuttavuutta ja hillitsemään kuluja.
Sitran strateginen tavoiteInnovatiiviset menettelytavat ovat vahvistaneet demokraattista päätöksentekokykyä ja luottamusta.Miksi aihe on tärkeä?Demokraattisen päätöksenteon liikkumavaraa kaventavat niin julkisen talouden rahoitusvaje, yhteiskunnan polarisaatio kuin geopoliittinen tilanne, joka pakottaa priorisoimaan turvallisuutta. Samalla sosiaalinen koheesio horjuu, kun polarisaatiokehitys voimistuu ja yhteiskuntaa ylläpitävä luottamus hapertuu, mikä altistaa Suomea myös ulkoisille vaikutusyrityksille.Mitä Sitra tekee?Etsimme ratkaisuja, jotka tukevat demokraattista päätöksentekoa vaikeiden yhteiskunnallisten kysymyksien käsittelyssä, vahvistavat luottamusta ja auttavat ratkomaan polarisoivia yhteiskunnallisia ristiriitoja.
Julkaisimme laajan tilannekuvan yhteiskunnallisesta turvallisuudesta
Selvityksen mukaan uudet turvallisuusuhat paljastavat kehityskohteita Suomen varautumisessa. Aihetta tarkasteltiin kolmen teeman kautta, jotka ovat: henkinen kriisinkestävyys, kestävät informaatioympäristöt ja instituutioiden rooli luottamuksen kannattelijoina.
Julkaisimme myös suosituksia sekä skenaariotyökaluja yhteiskunnallisille toimijoille. Lisäksi avasimme rahoitushaun henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseksi. Materiaalit pohjautuvat Sitran, sisäministeriön ja Helsingin yliopiston Yhteiskunnallisen turvallisuuden tulevaisuusfoorumin työhön.
Algoritmit ja demokratia -selvitys valottaa somen toimintalogiikkaa
Maaliskuun alussa julkaisimme kansainvälisen Algoritmit ja demokratia -selvityksen, jossa tarkastellaan sitä, millaista poliittista sisältöä sosiaalisen median algoritmit tarjoilevat nuorille aikuisille Suomessa, Ranskassa ja Romaniassa ja millaisia tunteita se heissä herättää. Selvityksessä ehdotetaan myös ratkaisuja, joilla digitaalinen julkinen keskusteluareena voidaan tehdä turvallisemmaksi. Selvitys tehtiin yhteistyössä kansainvälisen Behavioural Insights Team -tutkimuslaitoksen ja suomalaisen Bondatan kanssa.
Selvityksen teema, sosiaalisen median vaikutus demokraattiseen osallistumiseen, nousi isoksi puheenaiheeksi Suomessa ja myös kansainvälisesti. Kotimaisessa mediassa selvityksen löydöksiä on käsitelty yli 45 jutussa ja keskusteluohjelmassa. Kansainvälisessä mediassa selvityksen tuloksista on uutisoitu yli 15 kertaa. Pidimme selvityksen tuloksista myös webinaarin, johon osallistui yli 80 asiantuntijaa Suomesta ja muualta Euroopasta.
Kokosimme tietoa ja oppeja demokratiainnovatioiden käytöstä
Kansalaisten osallistamisen ja kuulemisen työkalut ja menetelmät. auttavat ratkomaan vaikeita yhteiskunnallisia kysymyksiä sekä vahvistavat kansalaisten luottamusta päätöksiin ja päätöksentekoon. Kokosimme tietoa ja oppeja rakentavan keskustelun Voxit-alustasta ja puntaroivista kansalaispaneeleista. Sitra on rahoittanut molempien menetelmien käyttöä hallinnon eri tasoilla.
Järjestimme laajan kansalaiskeskustelun tekoälystä
Suomalaiset pääsivät ensimmäistä kertaa jakamaan näkemyksiään tekoälyn käytöstä julkisissa palveluissa. Suhtautuminen tekoälyn käyttöön on käytännönläheistä, kertoo Sitran ja teknologiayhtiö Reaktorin järjestämä Voxit-alustan verkkokeskustelu, johon osallistui lähes 6 500 suomalaista.
Keskustelun pohjalta on laadittu ensimmäistä kertaa maailmassa kansalaiskeskusteluun pohjautuva säännöstö, jota voidaan käyttää kielimallien ohjaamiseen esimerkiksi julkisissa digitaalisissa palveluissa.
Sitran strateginen tavoiteSitra on haluttu kumppani EU:ssa ja kansainvälisesti.Mitä Sitra tekee?Sitran kansainväliseen toimintaan kuuluvat tällä hetkellä mm. maailman johtava kiertotalouden tapahtuma World Circular Economy Forum WCEF, EU:n kiertotalouden osaamiskeskus EU CERC sekä terveysdatan hyödyntämiseen ja arjen kestävien valintojen edistämiseen liittyvät projektit TEHDAS2, OIVA ja DSSC EU:ssa ja VALO Pohjoismaissa. Kansainvälistä työtä teemme jatkossa pääosin kansainvälisellä rahoituksella.
Sitran ensimmäinen EU-asioiden päällikkö aloitti Brysselissä
Monet Suomen kannalta keskeiset päätökset valmistellaan ja tehdään Brysselissä, ja Sitra haluaa olla mukana siellä, missä Euroopan unionin suuntaa linjataan. Helmikuussa Sitran ensimmäinen EU-asioiden päällikkö Ilkka Räsänen aloitti työnsä. Toimiminen suoraan Brysselissä tukee Sitran strategista tavoitetta olla luotettava ja haluttu kumppani EU:ssa ja kansainvälisesti. Käytännössä se tarkoittaa verkostojen laajentamista, kumppanuuksien vahvistamista EU:n rahoitusohjelmia varten sekä tehokkaampaa EU-vaikuttamista. Tänä vuonna Sitra järjestää Brysselissä useita sidostyhmätapahtumia yhdessä kumppanien kanssa.
Sitran kansainvälisen toiminnan merkittävä avaus oli maaliskuussa julkaistu kansainvälinen Algoritmit ja demokratia –selvitys (ks. Demokratia ja luottamus -haaste).
Kehitämme eurooppalaista sääntelyteknologiaa
Viime syksynä valmisteltu Digitaalinen Eurooppa -ohjelman OIVA-hanke (Open Innovation for Verified Automation) sai EU:lta myönteisen rahoituspäätöksen alkuvuodesta. OIVA vahvistaa Sitran asemaa eurooppalaisen sääntelyteknologian kehittäjänä ja on keskeinen avaus Sitran uudessa strategiassa. Sitran koordinoima hanke rakentaa eurooppalaista digitaalista infrastruktuuria, kuten EU-sääntelyyn koulutettua EurLexGPT-tekoälymallia. Se myös tehostaa sääntelyn noudattamista yksityisellä sektorilla ja keventää julkisen sektorin hallinnollista taakkaa. Sääntelyä tehostetaan kolmella osa-alueella: käytettyjen ajoneuvojen kierrätyksessä, rakennetussa ympäristössä ja talousraportoinnissa.Suosittelimme toimia EU:n tulevaan kiertotalousasetukseen
Euroopan riippuvuus tuontiraaka-aineista on muuttunut strategiseksi heikkoudeksi. Siirtyminen kiertotalouteen on pysähtynyt EU:ssa nykyisistä politiikkatoimista huolimatta. EU:n tulevalla kiertotalousasetuksella (Circular Economy Act) on keskeinen rooli näiden haasteiden ratkaisemisessa. Nopeampi siirtyminen kiertotalouteen edellyttää älykästä sääntelyä.
Julkaisimme maaliskuussa muistion ja kuusi suositusta kiertotalousasetuksen sisältöä koskevista ratkaisuista ja sitä täydentävistä toimista. Sitra on laatinut tämän muistion EU:n tulevan kiertotalousasetuksen tueksi. Muistio tarjoaa tulevaisuuteen suuntautuvia näkemyksiä ja käytännön suosituksia kestävämmän ja kilpailukykyisemmän Euroopan luomiseksi.
Kokosimme eurooppalaisia kiertotalousraportteja, työkaluja ja esimerkkejä
Sitran johtama Euroopan kiertotalouden osaamiskeskus (EU CERC) järjesti vertaistyöpajoja ja vierailuja lukuisten maiden kanssa, mukaan lukien Argentiina, Etelä-Afrikka, Kenia, Sambia ja Vietnam. Julkaisimme EU:n kiertotalouskeskuksen materiaalipankissa aineistoja eurooppalaisista kiertotaloutta edistävistä raporteista, työkaluista ja esimerkeistä.
Sitran koordinoimat hankkeet edistävät eurooppalaisen terveystietoalueen valmistelua
TEHDAS2-hankkeen toinen julkinen kuuleminen keräsi yli 750 vastausta 16 Euroopan maasta. Määrä kertoo, että sidosryhmät seuraavat eurooppalaisen terveystietoalueen (European Health Data Space) valmistelua yhä tiiviimmin. Palautteen pohjalta viimeisteltävät 11 asiakirjaa etenevät projektin johtoryhmän ja Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanovirasto HaDEAn arvioitavaksi maaliskuussa ja ne julkaistaan kevään aikana.
VALO-hankkeessa on syvennetty pohjoismaista yhteistyötä lainsäädäntöön ja metadataan liittyen sekä terveystietoihin pääsystä vastaavien elinten (Health Data Access Bodies) toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi. Yhteistyö vahvistaa Pohjoismaiden vaikutusvaltaa eurooppalaisen terveystietoalueen toimeenpanon valmistelussa.
Sitra on mukana yhtenäistämässä EU:n data‑avaruuksien käytäntöjä
Sitra on osallistunut partnerina EU:n Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman rahoittamaan Data Spaces Support Centre (DSSC) ‑hankkeeseen. Maaliskuussa päättyvässä hankkeessa on määritelty yhteiset periaatteet ja vaatimukset Euroopan data‑avaruuksien kehittämiseen sekä perustettu niitä palveleva digitaalinen tukikeskus. Sitran Reilun datatalouden sääntökirja päivitettiin hankeyhteistyössä, mikä tukee suomalaisten toimijoiden valmiuksia hyödyntää data‑avaruuksia.
Johtaja, Viestintä