Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 22.02.2018

Esimerkki: Näin kokemuspuhe vaikuttaa keskusteluun

Lue kuvitteellinen esimerkki kokemuspuheesta tilanteessa, jossa keskustellaan nuorten työllisyysmahdollisuuksien parantamisesta.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Yhteiskunnallinen koulutus, Sitra
Hannele Laaksolahti innostuu aina, kun on mahdollisuus tuoda ihmisiä yhteen oppimaan ja luomaan uutta yhteiskunnallisen kysymysten parissa. Nykyisessä työssään hän kehittää rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun kompetenssia ja sen tueksi tarvittavia työkaluja Sitran Erätauko-projektissa.

Kirjoitin Erätauko-blogissa siitä, kuinka hyvä ilmapiiri tasavertaiselle kohtaamiselle saadaan luotua antamalla ihmisille mahdollisuus puhua omista kokemuksistaan (lue kirjoitus). Alla on dialogikouluttaja, työnohjaaja ja tutkija Kai Alhasen esimerkki, joka kertoo kokemuspuheesta kuvitteellisen tilanteen kautta.

Tutustu esimerkkiin ja katso myös työkalu keskustelun vetämiseen ”Osallistujien rohkaiseminen puhumaan omista kokemuksista”.

Esimerkki: Kokemuspuhetta nuorten työllisyysmahdollisuuksien parantamisesta

Kunnan nuorisotalo, keskiviikkoilta kello 19. Tarkoituksena on keskustella nuorten työllisyysmahdollisuuksien parantamisesta paikkakunnalla. Paikalle on tullut kunnanjohtaja, kunnan nuorisotyöntekijä, 4H yhdistyksen projektityöntekijä, kahden teini-ikäisen pojan yksinhuoltajaisä ja kaksi 17-vuotiasta tyttöä. Keskustelua vetää Erätaukoon perehtynyt läheisen peruskoulun rehtori. Paikalle oli odotettu enemmän osallistujia, ja kunnanjohtaja näyttää silminnähden pettyneeltä ryhmän pienuuteen. Erätauko-vetäjä tietää, että pienelläkin joukolla voidaan käydä hedelmällistä keskustelua paikkakunnan tärkeistä kysymyksiä. Pitää vain saada osallistujat aitoon dialogiin keskenään.

Valmistautuessaan keskusteluun Erätauko-vetäjä pyrkii välttämään, että tilanteessa EI kävisi seuraavalla tavalla.

Kunnanjohtaja: Onpa täällä tosi vähän ihmisiä. No aloitan nyt joka tapauksessa näyttämällä teille muutama dian siitä, miten meidän kunnan strategiassa on huomioitu nuorten työllistymismahdollisuudet.

4H yhdistyksen työntekijä: Tosi hyvä! Minä voin puolestani esitellä tätä meidän yhdistyksen uutta projektia, joka on juuri suunnattu nuorten työelämävalmiuksien vahvistamiseen. Se perustuu ihan uudenlaisiin coaching-menetelmiin. Nuorille opetetaan audio-visuaalisen cv:n tekoa, pitchausta ja työnhakua somessa.

Kunnan nuorisotyöntekijä: Musta meidän pitää kysyä myös, millaisia ideoita teillä nuorilla on työllistymisen suhteen. Kertokaa nyt!

Tiina 17v: En mä tiiä, en oo miettiny.

Suleima 17v: Kukaan mun kaveri ei oo saanu täällä edes kesätöitä. Pitää varmaan muuttaa muualle.

Kahden pojan isä: Luulin että täällä kerrotaan, mistä mun pojat voi saada duunia. Kumpikaan ei ole päässyt koulun jälkeen opiskelemaan. Kuka ottaa vastuun siitä, että niistä ei tule niitä syrjäytyneitä, joista lehdissä kirjoitetaan?

 

Tällaisen keskustelun sijaan Erätauko-vetäjä rohkaisee osallistujia käymään dialogia heidän omista kokemuksistaan. Hän uskoo, että kokemuksista puhuminen auttaa dialogin osallistujia ymmärtämään paremmin käsiteltävää asiaa, toisia ihmisiä ja myös itseään. Niinpä vetäjä saattaa toimia vaikka tällä tavoin.

Erätauko-vetäjä: Kiva nähdä teidät täällä! Ollaan oikein hyvän kokoinen porukka pohtimaan yhdessä nuorten työllistymiseen liittyviä asioita täällä meidän paikkakunnalla. Sanon tässä aluksi jotain keskustelun pelisäännöistä, sitten esittäydytään ja aletaan keskustella.

(…)

Nyt kun pelisäännöt ja osallistujat ovat tulleet tutuiksi, niin lähdetään liikkeelle. Voisin itse asiassa sanoa jotain omista ajatuksistani ja mielikuvistani liittyen nuorten työllistymiseen täällä. Meillä koulussa aina joka kevät päättää opintonsa useampiakin nuoria, joiden tulevaisuus huolestuttaa minua. Koulun rehtorina minua itse asiassa ahdistaa se, että emme pysty tarjoamaan mitään kouriintuntuvaa neuvoa ja tukea niille nuorille, jotka eivät pääse opiskelemaan. Vielä muutama vuosi sitten paikallislehdessäkin oli ilmoituksia edes kesätyöpaikoista. Nyt niitä ei ole enää pitkään ollut. Ollaan juteltu tästä Janne sinunkin ja muiden nuorisotyöntekijöiden kanssa, emmekä ole vielä keksineet mitään uutta ratkaisua. Siksi tuntuu hyvältä olla nyt pohtimassa tätä asiaa tällä porukalla. Millä tavoin te muut koette tämän nuorten työllisyystilanteen? Miten se liittyy teidän elämäänne?

Kahden pojan isä: Mulle tämä on ihan arkipäivää, joka päivä. Pojat ei päässy kumpikaan opiskelemaan, eikä töitä ole tarjolla. Nyt ne on vain kotona ja pelaa.

Erätauko-vetäjä: Kerro vähän lisää siitä, millä tavoin tämä vaikuttaa sinun elämääsi.

Kahden pojan isä: Oon tosi kireänä kotona pojille kun pelkään, että ne ei koskaan pääse työelämään ja vihainen siitä, että kunta ei tee mitään.

Erätauko-vetäjä: Hyvä kun tuot tämän esiin. Tänään meillä on mahdollisuus pohtia tilannetta tarkemmin yhdessä. Millaisia ajatuksia, huomioita ja tuntemuksia teillä muilla on?

Suleima: Mä oon miettynyt, että monet nuoret on täällä sillai apaattisia. Ei oikeen oo mitään sellaista paikkaa mistä vois kysyä asioista ja saada apua. Mä ite pääsin opiskelee ja mulla on siksi asiat hyvin. Mut toivoisin että kaikille löytyis jotain järkevää tekemistä.

Kunnan nuorisotyöntekijä: Teitä kuunnellessa tunnen itseni vähän epäonnistuneeksi. Olemme täällä nuorisotalolla yrittäneet tarjota nuorille työnhakuvalmennusta, mutta niihin on osallistunut vain harvoja nuoria. Miksi on näin?

Tiina: Mä ainakin tuntisin itseni ihan luuseriksi, jos menisin sellaiseen.

Erätauko-vetäjä: Millä tavoin luuseriksi?

Tiina: No sellaiseksi, joka ei osaa ite edes tollaisia perusjuttuja kuin työnhaku. Lisäksi ahdistais tulla mukaan, jos ei tunne sieltä ketään.

4H työntekijä: Tämä on kiinnostava kuulla. Juuri tuohon me voitaisiin miettiä jotain uusia ideoita yhdessä nuorisotalon työntekijöiden kanssa. Olen uusi täällä paikkakunnalla enkä oikein tiedä, missä nuoret luontaisesti tapaavat toisiansa. Osaatteko kertoa, missä porukat liikkuu?

Kahden pojan isä: Mun pojat ei juuri käy missään.

Suleima: Me ollaan välillä tossa huoltsikalla kahvilla.

Tiina: Joo, siellä on ihan mahtava se kahvion äijä! Saadaan santsata teetä ilmatteeksi.

Erätauko-vetäjä: Kaija, kun sinä kunnanjohtajan olet kuunnellut tätä keskustelua, mitä sinun mielessäsi liikkuu.

Kunnanjohtaja: Olen aika yllättynyt. En ole tullut ajatelleeksi, että meidän kunnan nuoret eivät koe meidän järjestämiä työnhakuvalmennuksia sellaisiksi, että niihin olisi helppo tulla mukaan. Tämä koko kysymys nuorten työllistymisestä huolestuttaa minuakin. Työpaikkoja ei ole kovin paljoa, ja monet työpaikat menevät suhteiden avulla. Kun kuuntelen tuota sinun poikiesi tilannetta ja suuttumustasi meitä kunnan työntekijöitä kohtaan, niin tunnen piston sydämessäni ja ihan oikeasta syystä. Emme ole tehneet riittävästi nuorten auttamiseksi. Samoin olen miettinyt sitä, että missä meidän kunnat nuoret oikeastaan on, kun en heitä juurikaan näe missään. Tuo oli kiinnostavaa kuulla, että huoltsikalla käy porukkaa. Mäkin tiedän sen kahvion vanhan herrasmiehen. Mutta mulle ei kyllä ole vielä ilmaisia santsikuppeja irronnut! Kyllä tässä ihan todella paljon haluaa kuulla lisää siitä, miten te nuoret tämän meidän kunnan tilanteen koette ja samalla tietysti haluan kuulla, mitä ajatuksia teillä nuorisotyön ammattilaisilla on.

Erätauko-vetäjä: Tästä on hyvä jatkaa. Kuka haluaa sanoa jotain seuraavaksi?

Suosittelemme

Näillä eteenpäin.

Työkaluja dialogiin

Näillä mestariksi.

Käytännön oppeja dialogista

Näin homma toimii.

Mistä on kyse?