Kommentti
Arvioitu lukuaika 2 min

Muuttaako korona käsityksiämme luottamuksesta?

Kansalaisten muuttuva suhde instituutioihin vaikuttaa koko yhteiskunnan kehitykseen.

Kirjoittaja

Julkaistu

Luottamus hyvä, kontrolli parempi. Tämä vanha vallanpitäjien suhdetta kansalaisiin kuvastava toteamus on jälleen ajankohtainen. Ei vain autoritaarisissa maissa, vaan myös koronakriisin kurittamissa demokratioissa.

Monissa maissa pohditaan nyt kuumeisesti, kuinka paljon koronan vastaisissa toimissa voidaan luottaa kansalaisiin ilman tiukkoja määräyksiä ja kontrollia. Erot maiden välillä ovat isoja.

Korreloiko päättäjien luottamus kansalaisiin vastavuoroisesti kansalaisten luottamusta päättäjiin? Tähän on vaikeaa vastata, koska päättäjien luottamusta kansalaisiin on tutkittu yllättävän vähän.

”Vain pieni osa kansalaisista on noussut joissakin maissa vastustamaan määräyksiä ja kontrollia.”

Kansalaisten luottamusta vallanpitäjiin ja erilaisiin instituutioihin tutkitaan koko ajan. Luottamus järjestelmän toimivuuteen on jo usean vuoden ajan ollut vahvinta autoritaarisissa maissa kuten Kiina, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat ja Singapore. Perinteisissä demokratioissa luottamus on ollut heikompaa.

Autoritaaristen maiden vahva kontrolli ei tunnu vähentävän kansalaisten luottamusta järjestelmän toimivuuteen, vaan jopa päinvastoin. Huolestuttavaa on, että moni demokraattikin tuntuu ihastelevan autoritaaristen maiden koronatoimia vaatien kovempaa kontrollia. Vain pieni osa kansalaisista on noussut joissakin maissa vastustamaan määräyksiä ja kontrollia.

Tutkimus etsii pinnan alla kyteviä asennemuutoksia

Kansalaisten suhde instituutioihin ei koske vain luottamusta ja julkisia instituutioita, vaan yleisempää suhtautumista muun muassa tiedeyhteisöä, kirkkoa, mediaa ja perhettä kohtaan. Suhtautuminen edellä mainittuihin vaihtelee maittain ja aikakausittain. Koronan seurauksena esimerkiksi tiedeyhteisön rooli on korostunut. Samalla muun muassa kirkko joutuu etsimään osin uutta roolia.

Yhteiskuntien kehityksen osalta instituutioiden roolien muutosten merkitys on suuri. Erityisesti pinnan alla kyteviä asennemuutoksia koskeva tieto olisi arvokasta. Tämän vuoksi Sitrakin osallistuu tutkimushankkeeseen, jonka tarkoituksena on selvittää vastaavatko esimerkiksi nuorten ja keski-ikäisten käsitykset instituutioista vallitsevaa yleistä kuvaa ja onko luottamuksessa, legitimiteetissä ja odotuksissa eroja.

Tutkimustyöstä vastaa e2 Tutkimus ja Sitran kanssa hankkeessa ovat mukana myös Työeläkevakuuttajat Tela ja Suomen Kuntaliitto. Tutkimus tuottaa tietoa sukupolvia yhdistävistä ja erottavista tekijöistä. Hankkeessa kerätään mittava kyselyaineisto ja laadullinen haastatteluaineisto.

Sitran osalta tieto suomalaisten suhteesta instituutioihin auttaa tukemaan Kansanvallan peruskorjaus- projektin työtä mm. eduskunnan, valtioneuvoston ja puolueiden toiminnan kehittämisen tukemisessa sekä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisessa.

Mistä on kyse?