Pörssiyritysten hiilijalanjälki laskee, sijoittajat väistävät ilmastoriskejä

Artikkelit
15.12.2016 09:00

Maailmalla sijoitusten ilmastovaikutukset ovat nousseet entistä enemmän keskusteluun niin sijoittajien kuin päättäjienkin parissa. Pariisin ilmastokokous ja maiden tekemät sitoumukset päästöjen vähentämiseksi ovat myös lisänneet huolta sijoitusten hiiliriskeistä ja yritysten hiilijalanjäljestä. Suomessakin sekä yritykset että sijoittajat ovat jo ryhtyneet toimeen. Monet yritykset näkevät vähähiilisyyden tavoittelussa liiketoimintaetua ja panostavat hiilijalanjäljen pienentämisen ohella mahdollisimman suuren hiilikädenjäljen luomiseen. Sitra on nyt analysoinut toistamiseen pörssiyritysten hiilijalanjälkeä ja tarjoaa suomalaissijoittajille myös käytännön työkaluja omien sijoitustensa hiili-intensiteetin tarkasteluun.

Helsingin pörssiin listattujen yritysten laskennallinen hiili-intensiteetti on pienentynyt 20 prosenttia viime vuodesta. Silti sijoitus Helsingin pörssiin aiheuttaa enemmän CO2-päästöjä kuin sijoittaminen Tukholman pörssiin. Tämä selviää Sitran teettämästä tutkimuksesta, joka myös ensimmäistä kertaa vertaili Helsingin ja Tukholman pörssilistojen hiili-intensiteettiä. Muutos on merkittävä ja osoittaa sijoittajien ja yritysten tekevän aidosti työtä ilmastoriskien vähentämiseksi. Samalla päivitettiin myös sijoittajatyökalu, jonka avulla sijoittajat voivat itse arvioida omien suomalaisten sijoitustensa CO2-intensiteettiä eli sitä, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä syntyy suhteessa yhtiön markkina-arvoon ja sijoittajan omistusosuuteen.

Sitra kartoitti tänä vuonna toistamiseen Nasdaq Helsingin pörssilistan yritysten hiilijalanjäljen, jatkona viime vuonna Sitran yhdessä Nasdaq Helsingin ja Climate Leadership Councilin kanssa toteuttamalle tutkimukselle. Uusi tutkimus osoitti, että muutos on ollut merkittävä: Helsingin pörssilistan yritysten laskennallinen hiili-intensiteetti on jopa 20 % viimevuotista pienempi, kun mittarina käytetään kasvihuonekaasupäästöjä suhteessa pörssilistan yhtiöiden markkina-arvoon. Tähän ovat vaikuttaneet uusien yritysten listautumisten ja indeksin arvonnousun ohella pörssiyhtiöiden aidot päästövähennystoimenpiteet. Jos mittarina käytetään päästöjä suhteessa yhtiöiden liikevaihtoon, ovat Helsingin pörssilistan yritysten päästöt vähentyneet viime vuodesta kuusi prosenttia.

Suhteessa keskeisiin vertailuindekseihin tilanne on pysynyt lähes ennallaan: Helsingin pörssi on edelleen keskeisiä eurooppalaisia vertailuindeksejä vähähiilisempi, mutta ylittää MSCI World indeksin hiili-intensiteetin 30 prosentilla. Tukholman pörssilistaan verrattuna Helsingillä on vielä paljon kirittävää: euron sijoitus Helsingin pörssiin tuottaa noin 3,5-kertaiset päästöt verrattuna Tukholman pörssiin sijoitettuun euroon.

”Olemme iloisia, että tulosten mukaan Nasdaq Helsingin pörssilistan yritysten hiili-intensiteetti on peräti viidenneksen viimevuotista pienempi. On hienoa, että Sitra on uusinut viimevuotisen hiilijalanjälkikartoituksen, sillä se antaa tarpeellista tietoa kaikille Helsingin listayhtiöille ja sijoittajille. Toivommekin, että vertailutietojen julkaiseminen kannustaa sekä listayhtiöitä että sijoittajia kiinnittämään huomiota ilmastoriskeihin”, toteaa Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman.

Sijoitusten ilmastoriskit selvitetään entistä tarkemmin

Viime vuonna Pariisin ilmastokokous ja maiden tekemät sitoumukset päästöjen vähentämiseksi lisäsivät keskustelua sijoitusten hiiliriskeistä ja yritysten hiilijalanjäljestä. Monet yritykset näkevät vähähiilisyyden tavoittelussa liiketoimintaetua ja panostavat hiilijalanjäljen pienentämisen ohella mahdollisimman suuren hiilikädenjäljen luomiseen. Suomessakin sekä poliitikot että kansalaiset ovat vaatineet sijoittajilta lisää läpinäkyvyyttä sijoitusten vaikutuksista ilmastonmuutokseen.

Tänä vuonna Sitran julkaisemassa selvityksessä onkin mukana myös laajempi globaali katsaus siitä, miten maailmalla sijoitusten ilmastovaikutukset ovat nousseet keskusteluun niin sijoittajien kuin päättäjienkin parissa, ja minkälaisia toimenpiteitä keskustelu on synnyttänyt. Esimerkiksi Ranskassa on säädetty laki, joka velvoittaa varainhoitajat raportoimaan sijoitustensa hiilijalanjäljen paikalliselle finanssivalvojalle. Kaliforniassa vakuutusyhtiöitä on pyydetty raportoimaan julkisesti sijoituksistaan fossiilisten polttoaineiden tuottajiin. Myös Ruotsin finanssiministeri Per Bolund on kannustanut sekä finanssimarkkinoita että kuluttajia toimimaan vastuullisesti ilmastonmuutoksen selättämiseksi, Englannin keskuspankin pääjohtaja Mark Carneyn liityttyä jo aikaisemmin ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista huolestuneiden joukkoon.

Sijoittajat seuraavat nykyään entistä enemmän sijoituskohteidensa ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Osin tämä liittyy laajempaan vastuullisuustyöhön, mutta enenevässä määrin myös riskien ja tuottojen välisen suhteen tasapainottamiseen. Myös suomalaissijoittajat arvioivat nykyisin ilmastoriskejä ja CO2-intensiteettiä portfolioissaan, sillä tämä auttaa heitä arvioimaan omistuksiaan ja niihin kohdistuvia riskejä kokonaisvaltaisemmin.

”Ilmastonmuutoksen tuomat muutokset asettavat sijoittajalle uudenlaisia riskejä ja mahdollisuuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritysten ja valtioiden tapa hallita ilmastonmuutosta vaikuttaa kirkon eläkerahaston sijoitustoiminnan tuottoon ja riskikehitykseen yli ajan. Eläkerahaston ilmastonmuutostyöskentely on osa sijoitustoiminnan riskienhallintaa”, toteaa Kirkon eläkerahaston salkunhoitaja ja vastuullisen sijoittamisen päällikkö Magdalena Lönnroth.

Myös esimerkiksi OP Varallisuudenhoito on päättänyt sulkea hiiliyhtiöitä pois aktiivisista, suorista sijoituksista. Poissulkemiset kohdistuvat kaivosyhtiöihin ja energiahiilen käyttäjiin, ja käytännössä tämä tarkoittaa, ettei OP:n aktiivisiin, suoria sijoituksia tekeviin rahastoihin voi jatkossa sisältyä tietyt kriteerit täyttävien hiiliyhtiöiden osakkeita tai korkoinstrumentteja.

”Energiantuotanto elää vahvaa murroskautta ilmastonmuutoksen ja uusien teknologioiden vuoksi. Seuraamme murrosta tarkoin sijoittajan näkökulmasta. Omistuksemme hiiliyhtiöissä on ollut viime vuosina lähes olematonta, koska olemme nähneet hiiliriskin olevan todellinen, eikä hiiliyhtiöiden liiketoiminta ole sijoituskohteena mielenkiintoinen. Tästä syystä olemme julkaisseet noin 60 poissuljettavan hiiliyhtiön listan, minkä kautta tuomme esille ilmastonmuutoksen hillinnän tarpeellisuutta ja syvennämme sitoutuneisuuttamme hiiliriskin vähentämiseen”, sanoo yksikönpäällikkö Mika Leskinen OP Varallisuudenhoidon ESG-yksiköstä. Yhtiö voi välttää listalta poissulkemisen, jos sillä on selkeä strategia hiileen perustuvan liiketoiminnan vähentämiseksi.

Yritykset siirtyvät puhtaampaan liiketoimintaan

Sijoittajat ovatkin alkaneet vaatia yrityksiltä paitsi tietoja päästöistä, myös varautumisesta ilmastonmuutokseen ja sen mukanaan tuomiin muutoksiin toimintaympäristössä. Listayhtiöt joutuvatkin entistä useammin vastaamaan kysymyksiin siitä, miten yrityksen tulevaisuuden strategia huomioi ilmastonmuutoksen ja paineet päästöjen vähentämiseen.

Suomalaisista yhtiöistä esimerkiksi Neste on panostanut voimakkaasti paitsi vastuullisuuteen, myös uuden, puhtaamman liiketoiminnan kehittämiseen perinteisen öljynjalostuksen rinnalle.

"Nesteen ilmastosuoritus on juuri noussut parhaaseen Leadership-luokkaan sekä CDP Climate että CDP Forests -arvioinneissa. Pidämme tervetulleena sitä, että ilmastoarvioinneissa otetaan aiempaa enemmän huomioon yhtiön kyky vähentää tuotteillaan asiakkaiden päästöjä. Tämä hiilikädenjälki täydentää kuvaa toimijoiden roolista ilmastotyössä," toteaa Nesteen vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Simo Honkanen.

Myös Fortum on tehnyt paljon töitä liiketoimintansa kehittämiseksi vähähiilisempään suuntaan.

”Haluamme johtaa muutosta kohti vähäpäästöistä energiajärjestelmää ja resurssien optimaalista käyttöä – yhdessä asiakkaidemme ja yhteiskunnan kanssa. Tehtävämme on vauhdittaa muutosprosessia uudistamalla energiajärjestelmää, parantamalla resurssitehokkuutta ja tarjoamalla älykkäitä ratkaisuja. Näin tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme”, toteaa Fortumin ilmastoasioiden päällikkö Kari Kankaanpää.

Esimerkiksi Finnairilla taas päästövähennykset vähentävät suoraan myös kustannuksia.

”Lentoliikenne on energiaintensiivinen toimiala ja lentopolttoaine on Finnairin suurin kustannuserä. Polttoaineenkulutustaan ja päästöjään vähentääkseen Finnair hyödyntää uutta teknologiaa ja investoi uuteen kalustoon. Finnair on johtavia lentoyhtiöitä vastuullisuusraportoinnissa ja toimii aktiivisesti myös alan järjestöissä ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi,” kertoo Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki.

Sitra on myös kehittänyt yhteistyössä yritysten kanssa työkalupakillisen rakennuspalikoita, eli tietoa, menetelmiä ja malleja, jotka auttavat niitä laatimaan tiekartan kohti hiilineutraaliutta.

Hiilijalanjäljen arviointi on jo rutiinia sijoittajille

Raportin mukaan erikokoiset suomalaiset sijoittajat, kuten Elo, Ilmarinen, Kirkon eläkerahasto ja Varma hyödyntävät jo yritysten hiilijalanjäljen arviointia työssään. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sijoitusten ilmastopolitiikan määrittämistä, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin keskittyvien teemasalkkujen perustamista sekä osakesijoitusten hiili-intensiteetin mittaamista ja tietoista vähentämistä.

Suomalaisista eläkerahastoista esimerkiksi Elo on kartoittanut kattavasti sijoitustensa hiilijalanjälkeä sekä suorien osakesijoitusten, yrityslainasijoitusten että kiinteistösijoitusten osalta.

”Elon suoran osakesalkun hiili-intensiteetti oli 15 prosenttia pienempi kuin maailman kehittyneiden maiden osakemarkkinoita kuvaavalla MSCI World Indeksillä”, kertoo Elon salkunhoitaja ja vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Kirsi Keskitalo.

”Olemme myös tutkineet laajasti, millaisia vaikutuksia hiilidioksidihinnan merkittävällä nousulla olisi eurooppalaisten pörssiyritysten kannattavuuteen ja laajentaneet yhtiöiden ilmastovaikutusten tarkastelua kattamaan hiiliriskin lisäksi yhtiöiden positiiviseen ympäristövaikutukseen eli hiilikädenjälkeen”, Keskitalo jatkaa.

Kirkon eläkerahastokin on laskenut sijoitustensa hiilijalanjäljen ja hyödyntää sitä riskiarvioinnissa.

”Sijoitustoimintansa hiilijalanjäljen vähentämiseksi kirkon eläkerahasto on tunnistanut joukon ilmastonmuutostyökaluja. Hiilijalanjäljen laskenta on yksi työkalu, jonka avulla eläkerahasto voi seurata sijoitustoimintansa todellisia ilmastoriskejä ja mitata ilmastonmuutostyöskentelynsä tuloksia yli ajan. Kirkon eläkerahaston tavoitteena on, että kaikki varainhoitajat ja sijoitusrahastot suorittavat oman hiilijalanjälkilaskennan ja raportoivat eläkerahastolle”, kertoo Magdalena Lönnroth.

Ilmarisessakin katsotaan päästöjä pidemmälle ja etsitään tulevaisuuden tuottoja ilmastomyönteisistä sijoituksista, kertoo Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen senior-analyytikko Tiina Landau.

”Etsimme aktiivisesti sijoituskohteita, joiden liiketoiminta liittyy esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, puhtaaseen veteen tai resurssitehokkuuden parantamiseen. Meillä on jo nyt kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä sijoituskohteita 6 % suoran osakesalkkumme yritysten liiketoiminnasta, ja tavoitteenamme on kaksinkertaistaa osuus 12 %:iin vuoteen 2020 mennessä”, Landau sanoo.

Varainhoitajat ja pankitkin mukana

Myös varainhoitajat ja pankit ovat Suomessa ottaneet hiiliriskin tosissaan ja alkaneet tarkastelemaan sijoituksia ja rahoituspäätöksiä ilmastonäkökulmista. Sitran selvityksessä esimerkkeinä on käytetty Mandatum Lifen, Nordean ja OP:n toimia sijoitusten ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien osalta, mutta myös muut varainhoitajat Suomessa ovat tehneet ilmastotoimia omista lähtökohdistaan. Esimerkiksi eQ on myös reagoinut energia-alan murrokseen.

”Siirtyminen vähähiiliseen energiatalouteen avaa ovet uusille teknologisille ratkaisuille ja uusille toimijoille. eQ:ssa pyrimme tarttumaan tähän trendiin eQ CO2 -rahaston kautta, joka sijoittaa täsmätysti näihin kasvumahdollisuuksiin. Teemme yhteistyötä sellaisten toimijoiden kanssa, kuten Sitra, jotka panostavat samalla tavalla uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamiseen tämän historiallisen murroksen keskellä”, toteaa eQ Varainhoito Oy:n johtaja ja eQ CO2 -rahaston salkunhoitaja Esa Saloranta.

Selvityksen keskeiset tulokset

South Pole Group -konsulttiyhtiöllä teetetyn tutkimuksen mukaan Helsingin pörssi on edelleen vähähiilisempi kuin keskeiset eurooppalaiset vertailuindeksit DAX ja EuroStoxx 50. Helsinki jää kuitenkin 55 tonnia jälkeen MSCI Worldistä, ja häviää Tukholman pörssille yli 3,5-kertaisesti. Kun miljoonan euron sijoitus Helsingin pörssissä tuottaa 236 t CO2e-päästöjä, on vastaava luku Tukholman pörssissä 66 t CO2e.

Helsingin pörssiin listattujen 130 yhtiön yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat pienempiä kuin vertailuindekseissä: 49 % pienempiä kuin Frankfurtin DAX-indeksin yhtiöiden suorat ja epäsuorat päästöt ja 5 % pienempiä kuin euroalueen Eurostoxx 50 -indeksin yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt. Välillisten päästöjen osalta Helsingin pörssilistauksen päästöt ovat 23 % Euro Stoxx 50 -indeksiä alhaisemmat ja DAX-indeksiin verrattuna jopa 41 % alhaisemmat, ollen samalla tasolla MSCI World -indeksin kanssa. Tukholman pörssistä Helsinki jää kuitenkin kirkkaasti jälkeen: suorien ja epäsuorien päästöjen osalta eroa on Tukholman hyväksi 258 % ja välillisten päästöjen osalta 203 %.

Suora vertailu kahden pörssilistan välillä ei kuitenkaan ole välttämättä mielekästä, sillä tulokset heijastavat pitkälti pörssiin listautuneiden yhtiöiden toimialajakoa. Helsingin pörssin hiili-intensiteettiä nostavat muun muassa energia-alan ja perusteollisuuden yhtiöt, kun taas Tukholman pörssissä on merkittävästi suurempi paino luonteeltaan vähäpäästöisemmillä rahoitusalan ja kuluttajatuotesektorin yhtiöillä. Toisaalta eroa selittää myös se, että Tukholman pörssissä päästöintensiivisillä sektoreilla toimivien yritysten laskennallinen hiilijalanjälki on pääosin Helsinkiä matalampi.

Sijoittajien kannattaakin hiili-intensiteetin ohella tarkastella myös pörssiyhtiöiden ilmastotavoitteita ja -strategioita ja analysoida niitä käytännön toimia, joita yhtiöt tavoitteidensa saavuttamiseksi ovat tehneet. Selvitys painottaa, että myös sijoittajille on hyödyllistä asettaa tavoitteita oman portfolionsa muuntamiseksi vähähiilisemmäksi.

”Työkalumme auttaa sijoittajia arvioimaan suomalaisten sijoitusten hiili-intensiteettiä ja toimii kannustimena tehdä arviointia laajemmin. Todelliset hyödyt sijoitusten hiilijalanjäljen ja ilmastoriskien arvioinnista saadaan, kun vertaillaan kansainvälisesti saman toimialan yrityksiä keskenään, mikä on paljon hyödyllisempää kuin eri pörssien hiili-intensiteetin vertaaminen keskenään”, toteaa Sitran johtava asiantuntija Janne Peljo.

Nyt toista kertaa peräkkäin tehdyn tutkimuksen mukaan sijoittamalla Nasdaq Helsingin pörssi-indeksiin miljoona euroa, sijoittaja rahoittaa suoria ja epäsuoria hiilidioksidipäästöjä 236 tonnia (CO2e). Jos mukaan lasketaan myös toimitusketjun ja tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt, on rahoitettujen päästöjen osuus miljoonan euron salkulle 716 tonnia hiilidioksidipäästöjä (CO2e).

Peljo muistuttaa, että tämä analyysi perustuu menneisyyden päästödataan tiettynä ajanhetkenä. Tärkeää olisi miettiä, miltä yritysten päästöprofiili näyttää tulevaisuudessa sekä mitä strategioita ja tavoitteita yritykset ovat asettaneet CO2-päästöjensä vähentämiseksi. Laajemmin tämä liittyy yhtiöiden tulevaisuuden näkymiin: Jos siirrymme kohti vähäpäästöisempää maailmaa, kuten Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet edellyttävät, verrokkeihinsa nähden vähäpäästöisemmät yhtiöt selviävät todennäköisesti päästöintensiivisiä yhtiöitä paremmin.

Tätä on selvityksessä pyritty valottamaan eteenpäin katsovan analyysin avulla. Se hyödyntää Oekom Research:n kehittämää Carbon Risk Rating -arviointia, jossa hyödynnetään laajaa ilmastonmuutokseen ja sen riskeihin sekä päästöjen raportointiin ja päästövähennystavoitteisiin liittyvää indikaattorilistaa. Huomionarvoista onkin, että Helsingin pörssiin listatut yhtiöt saavat keskimäärin paremmat arviot kuin Tukholman pörssin yhtiöt, ja etenkin päästöiltään suurimpien yhtiöiden arviot ovat pääosin hyvällä tasolla.

Helsingin pörssissä on muutenkin tehty hyvää työtä päästöjen raportoinnin kanssa. Helsingin pörssilistan yritykset ovat ahkerampia raportoimaan ilmastopäästöistään kuin Tukholman pörssin yritykset. Esimerkiksi kaikki yhdeksän suurinta päästäjää Helsingissä raportoivat päästönsä CDP:lle. Vaikka Helsingin pörssiin listatuista yhtiöistä vain 33 % raportoi päästönsä, pörssin markkina-arvosta 93 % yhtiöistä raportoi päästötietoja, Tukholmassa vastaavasti 25 % ja 74 %. Päästötietojen raportoinnissa siis suuret yritykset ovat selkeästi pienempiä listayhtiöitä aktiivisempia.

Mitä raportti käsittelee?

Raportti avaa Helsingin pörssiin listautuneiden yritysten yhteenlaskettuja kasvihuonekaasupäästöjä sekä analysoi, millä yrityksillä ja sektoreilla on suurimmat CO2-päästöt peilattuna yhtiön arvoon ja liikevaihtoon. Analyysi perustuu yhtiöiden vuonna 2015 raportoimiin päästötietoihin. Raportoitujen päästötietojen puuttuessa South Pole Group on mallintanut päästöt yrityksen toimialaan ja yrityskohtaisiin muuttujiin perustuen.

Raportin ohella päivitimme myös sijoittajatyökalun, jonka avulla sijoittajat voivat itse arvioida salkkunsa hiilijalanjälkeä verrattuna Helsingin pörssin yleisindeksiin. Tämä madaltaa myös kynnystä ulkomaisten sijoitusten ilmastoriskien arvioimiseen.

Lataa raportti.

Lataa sijoittajatyökalu. Käyttöohje löytyy raportin liitteenä. Huomioithan, että työkalu toimii vain, kun hyväksyt makrojen toiminnan tiedostoa avatessasi.

Mitä ovat suorat, epäsuorat ja välilliset päästöt?

Suorat päästöt (Scope 1) = toiminnasta suoraan aiheutuvat päästöt (direct emissions from own operations)

Epäsuorat päästöt (Scope 2) = energian ja sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt (all emissions that stem from buying electricity and heat and are apportioned according to the company’s consumption)

Välilliset päästöt (Scope 3) = myytyjen tuotteiden loppukäytöstä sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta aiheutuvat päästöt (other indirect emissions up- and downstream, such as those from a company’s supply chain or product usage)


Aiheita

2017 Sitra | käyttöehdot