Kuva: Joanna Moorhouse

Julkaistu 14.12.2016

Hallintoneuvoston katsaus 4/2016

Kirjoittaja
Johtaja, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Katsaus hallintoneuvostolle 4/2016 – tarkastelujakso 14.10.–14.12.2016

1  Yleiskuva Sitrasta

Länsimaita ja myös Suomea ravistelevat pelot työn ja toimeentulon vähenemisestä, hallitsemattomasta maahanmuutosta ja turvallisuustilanteen heikkenemisestä. Moni pelko liitetään globalisaatioon.

Kansainvälinen yhteistyö on puolustuskannalla, oli sitten kyse poliittisen, kauppasuhteiden tai puolustusyhteistyön tiivistämisestä. Äänestäjät Yhdysvalloissa, Britanniassa ja useassa Euroopan maassa ovat valinneet eristäytymispolitiikan.

Suomelle, joka on mitä suurimmassa määrin riippuvainen kansainvälisestä yhteistyöstä ja kaupankäynnistä, eristäytyminen ei ole vaihtoehto. Sen sijaan yhteiskunnan ja yksilöiden uusiutumiskyky on elinehto. Tämän takia Sitra lähti vuoden 2016 alusta suuntaamaan kolmatta teemaansa uusiutumisen vahvistamiseen.

Uudistumiskyky-teemalla Sitra auttaa ja kannustaa suomalaisia löytämään uudistumiskykynsä tukemalla ihmisten osallisuutta ja erilaisten toimijoiden välisiä kumppanuuksia sekä julkishallinnon tietoon perustuvaa johtamista. Teemassa työtä tehdään tällä hetkellä kolmella avainalueella, jotka ovat Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus, Hyvinvoinnin palveluoperaattori sekä kesäkuussa aloittanut Valintakokeilut sote-palveluissa -avainalue.

Uudistumiskykyyn tähtää myös moni muukin Sitran tekeminen, kuten Vaikuttavuusinvestoiminen, joka mahdollistaa yksityisen pääoman kanavoimisen hankkeisiin, joilla edistetään yhteistä hyvää tavoitteellisesti ja tuottoisasti. Yksi vaikuttavuusinvestoimisen muoto on tulosperusteinen rahoitussopimus eli Social Impact Bond (SIB). Uusin SIB edistää maahanmuuttajien nopeaa työllistymistä ja kotoutumista. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman hankkeen tavoitteena on kouluttaa ja työllistää reilut 3000 maahanmuuttajaa seuraavien kolmen vuoden aikana. Kun hanke päättyy ja sen vaikuttavuus todennetaan, päämääränä on, että vähintään 2000 maahanmuuttajaa on mukana työelämässä. Tämän toteutuminen voi tarkoittaa julkiselle sektorille jopa 28 miljoonan euron säästöä – puhumattakaan muista positiivista vaikutuksista ihmisten elämään.

Edellä mainituista ja Sitran muista keskeisistä tekemisistä tarkemmin raportoituna Toimintokohtaiset katsaukset osiossa tarkastelujaksona 14.10.–14.12.2016.

2  Toimintokohtaiset katsaukset

2.1  Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teema

Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teema luo edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle tilanteessa, jossa ilmastonmuutos haastaa meidät. Näin ollen ihmisten hyvinvoinnin ja talouden kasvun tulee perustua muuhun kuin luonnonvarojen liikakäyttöön ja fossiilisiin polttoaineisiin. Teeman kaksi avainaluetta edistävät hankkeiden ja projektien kautta edellä mainittua päämäärää ja siihen perustuvaa liiketoimintaa.

Sitra oli mukana Marrakechin COP22 ilmastoneuvotteluissa Marokossa sekä Suomen delegaatiossa että omilla tapahtumilla. Nordic Green to Scale -raportin tulokset lanseerattiin maailmalle Marrakechissa yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston ja pohjoismaisten kumppaneidemme kanssa. Raportti herätti laajalti huomiota sekä Suomen, Ruotsin että Tanskan suurimmissa uutismedioissa kuten Dagens Nyheter- ja Politiken-lehdissä. Helsingin Sanomat nosti raportin pääuutisaiheeksi uutisetusivullaan ja lehden pääjuttupaikalla. Raportti osoitti, että päästöjä voitaisiin vähentää globaalisti neljällä gigatonnilla, jos parhaat Pohjoismaissa jo nyt käytössä olevat ratkaisut otettaisiin 2030 mennessä laajamittaisesti käyttöön muissa maissa. Määrä vastaa EU-maiden yhteenlaskettuja nykypäästöjä.

Teeman uusin avainalue Resurssiviisas kansalainen edistää kestävän kuluttamisen kysynnän ja tarjonnan kehittymistä. Kansalaisten entistä suurempi rooli päästövähennysten toteuttajina näkyi vahvasti myös Marrakechin ilmastokokouksessa. Sitran käynnistämä selvitys, jonka alustavien tulosten mukaan kansalaiset voivat vähentää hiilidioksidipäästöjään 37 prosenttia tekemällä fiksuja valintoja arjessa, herätti Marrakechissa kiinnostusta. Tulevaisuuden asuminen, liikkuminen, syöminen ja ruoantuotanto olivat aiheina myös Sitran Slush-oheistapahtumassa, joka järjestettiin yhteistyössä pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön ja MTK ry:n kanssa joulukuussa.

Lokakuun lopussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta Sternin raportin ilmestymisestä. Sitra julkaisi vuosipäivän kunniaksi professori Peter Lundin vetämän 12-henkisen nimekkään asiantuntijaryhmän muistion ilmastonmuutoksen moniulotteisista vaikutuksista. Kirjoittajien puheenvuorojen lisäksi muistio sisältää 10 konkreettista ehdotusta asioista, joihin päättäjien kannattaisi nyt keskittyä. Julkistuksen yhteydessä Sitra kysyi myös, kuinka vetelää on suomalainen ilmastojournalismi.

Kiertotalous-avainalue julkisti juuri ennen tarkastelujakson alkua maailman ensimmäisen kiertotalouden tiekartan, joka tehtiin laajassa yhteistyössä keskeisten suomalaisen yhteiskunnan edustajien kanssa. Avainalueen työ keskittyy nyt tiekartan toimeenpanoon. Toteutamme tiekarttaan listattuja avainhankkeita yhdessä suomalaisten yritysten ja hallinnon kanssa. Jotta kiertotalous juurtuisi laajalti Suomeen ja maamme pysyisi kiertotalouden kärkimaana, Sitra on päättänyt jatkaa avainalueen työtä syksyyn 2019 asti.

Tiekartta on myös herättänyt laajaa huomiota alan kansainvälisissä toimijoissa. Se on yksi maailman parhaista kiertotalouden ratkaisuista, joita esitellään Sitran järjestämässä World Circular Economy Forum 2017:ssä Helsingissä ensi kesäkuussa. Kaksipäiväinen kutsuvieraskonferenssi lanseerattiin lokakuun lopussa. Kokoamme tapahtumaan maailman eturivin kiertotalouden osaajat ja ratkaisut. Sitran partnereina on kaikkiaan 10 kansainvälistä organisaatiota mukaan lukien Pohjoismaiden ministerineuvosto, YK:n ympäristöohjelma ja Euroopan komissio.

Sitra haluaa myös innostaa suomalaisia yrityksiä laajalla rintamalla näkemään kiertotalouden mahdollisuudet ja liiketoimintapotentiaalin. Lokakuussa julkaisimme Kiertotalouden kiinnostavimmat -listan, joka kokoaa 19 kiinnostavinta kiertotalouden yritystä ja haastaa suomalaisen yrityskentän muuntumaan kiertotalouteen.

2.2  Uudistumiskyky

Sitran Uudistumiskyky-teema vahvistaa erilaisten toimijoiden uudistumiskykyä siten, että ihmiset ovat muutoksen tärkein voimavara. Kyky muuttaa omaa toimintaa on nopeasti muuttuvassa maailmassa niin yksilön, yhteisön kuin koko kansakunnan elinehto.

Syksyn 2016 aikana teeman päätavoitteita on kirkastettu ja tiivistetty. Tällä hetkellä tavoitteet on muotoiltu näin: 1) uudistumiskyvyn on oltava yhteiskunnan ja yksilön pysyvä ominaisuus, ei väliaikainen projekti tai hanke 2) tiedon tuottaminen siitä, miten yhteiskuntamme toimii, mihin olemme menossa ja mitä kannattaa muuttaa, 3) ainutlaatuisten tietovarantojemme hyödyntäminen, 4) edellytysten luominen ketterästi maailman ja yhteiskunnan muutoksiin reagoiville palvelujen ekosysteemeille sekä uudenlaisille toiminta- ja ajattelutavoille, 5) kansalaisten uudistumiskyvyn ja halun parantaminen niin, että jokaisella on kyky tehdä valintoja ja esimerkiksi itse päättää tietojensa käytöstä ja kyky vaikuttaa elämänsä, työnsä ja yhteiskunnan suuntaan.

Hyvinvoinnin palveluoperaattori -avainalueella on käynnistetty kaksi uutta esituotantohanketta, joilla pohjustetaan palveluoperaattorin käynnistämistä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hankkeessa kehitetään 360 asteen näkymää jalostettuun potilastietoon. Tilastokeskuksen hankkeessa pilotoidaan tietoturvallista etäkäyttöjärjestelmää. Sen avulla tutkijalle voidaan antaa pääsy useiden eri viranomaisten aineistoihin siten, että yksilön suora tunnistaminen on estetty.

Ihminen edelle – Valintakokeilut sote-palveluissa -avainalueen työn painopiste on ollut syksyn 2016 aikana valinnanvapauskokeilun (ns. palveluseteli-kokeilu) tuotteen sisällön sekä hinnoittelu- ja rahoitusmallien määrittelyssä.  STM julkaisi kokeiluun valittavat kunnat (Hämeenlinna, Jyväskylä, Keski-Uudenmaan sote, Tampere sekä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä) 17.10.2016. Ensi vuoden alussa käynnistyvissä kokeiluissa pilotoidaan laajaa valinnanvapautta pääosin perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa STM:n ohjauksella ja rahoituksella.

Sitra julkaisi samassa yhteydessä STM:n ja kuntien kanssa työstetyn ehdotuksen kuntakokeilujen ehdoista ja periaatteista. Tavoitteena on ollut helpottaa kuntien omien sääntökirjojen sisällön määrittelyä. Marras-joulukuussa Sitra tuki kokeiluun valittavia kuntia kapitaatiohinnan laskennassa ja laskentaperiaatteiden yhtenäistämisessä sekä kokeilun alun käynnistämisessä useissa eri työpajoissa.

(Kapitaatiohinta tarkoittaa järjestäjän palveluntuottajalle maksamaa korvausta, joka perustuu palveluntuottajan hoitovastuulla olevan väestön määrään ja ikään.)

Ensi vuoden alusta lähtien STM ottaa aktiivisen roolin valinnanvapauskokeilujen vetovastuusta, läpiviennistä ja kokeilun arvioinnista THL:n tuella. Samalla avainalueen työ keskittyy yhä enemmän sote- palveluntuottajakentän aktivoimiseen, uusien palvelukonseptien ja yhteistyömallien kehittämiseen sekä asiakaskokemuksen kartoittamiseen ja uusien työkalujen kehittämiseen.

Tavoitteena on edistää toiminta- ja ajattelutavan muutosta kohti vaikuttavampia ja asiakaslähtöisempiä, aitoon asiakastarpeeseen perustuvia palveluita. Käytännössä tavoitteisiin pyritään esimerkiksi edistämällä erilaisten sote-palveluntuottajien, isojen ja pienien, verkottumista ja kumppanuuksia sekä kehittämällä tuottajista riippumatonta asiakasohjausta, jotta palvelujen käyttäjillä olisi nykyistä paremmat edellytykset tehdä valintoja palveluntuottajien välillä. Samalla edistetään myös asiakkaan mahdollisuuksia kartoittaa hänelle itselleen saatavilla olevia palveluita.   

Kolmantena avainalueen hankkeena voidaan mainita digitaalinen työkalu, hoitovajeanalyysi (Care Gap), jota palvelun järjestäjä ja tuottaja voivat käyttää terveyserojen kaventamiseen, terveyshyödyn maksimoimiseen ja resurssien parempaan kohdentamiseen. Ihminen itse saa yksilöllisen analyysin omasta terveydentilastaan omien terveystietojensa perusteella sekä suositukset jatkotoimenpiteistä. Halutessaan hän voi jakaa tiedot hoitohenkilöstön kanssa. Työkalu mahdollistaa sen, että potilaan arvot ja valinnat tulevat olemaan osa hoitopäätöksiä, mikä on hyvin radikaali ajattelutavan muutos hoitopäätöksissä.

Sosiaali-ja terveydenhuollon rahoitus -avainalueen työtä on jatkettu kohti kansallista raportointi-ja ohjausmallia kesäkuisen päätöksen jälkeen (sosiaali- ja terveysministeriö päätti, että Sitran työstämät palvelupaketit tulevat olemaan koko sosiaali-ja terveydenhuollon ohjaus- ja raportointivälineenä kansallisesti vuodesta 2019 alkaen). Työskentelyn kärkenä ovat edelleen olleet palvelupaketit, jotka ovat sosiaali- ja terveydenhuollon raportoinnin ja ohjauksen työväline ja niiden myötä sote-palveluihin pystytään saamaan sekä laadun että kustannusten osalta kansallinen läpinäkyvyys ja vertailtavuus. Avainalueen asiantuntjiat ovat olleet ja ovat edelleen myös mukana jäseninä useissa sote-uudistuksen kansallisissa projektityöryhmissä.

Palvelupakettien toimivuutta ja yhteismitallisuutta kokeiltiin laajoilla (51 kunnan alueella) piloteilla syksy 2015- kevät 2016. Työ jatkuu nyt palvelupakettien käyttöönoton valmistelulla jota lähdetään tekemään maakunnissa keväällä 2017. Käyttöönottoa valmistellaan Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen maakunnissa kaikkien palvelupakettien osalta. Lisäksi Etelä-Karjalassa testataan lääke-ja matkapalvelupaketteja, joiden kautta saadaan ensimmäistä kertaa myös Kelan tiedot, kustannuksineen, yhdistettyä jatkuvaan tiedon tuotantoon. Pohjois-Karjalassa testataan laatu- ja vaikuttavuusmittareita palvelupaketeittain. Palvelupakettityön puheenjohtajuus siirtyy vuoden 2017 alusta sosiaali- ja terveysministeriöön Sitran jatkaessa vielä työn koordinointia ja kehittämistä.  Vuoden 2018 alusta koko maan sotetiedot ”koe-raportoidaan” palvelupaketeilla.

Oulun yliopiston maantieteen laitoksen kanssa yhdessä tehty palveluverkkoselvitys on herättänyt paljon sekä kansallista että alueellista huomiota. Yhteistyössä yliopiston kanssa Sitra on selvityttänyt karttojen avulla sosiaali- ja terveyspalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta, ottaen arvioissa huomioon myös digitalisaation ja logistiikan kehittymisen. Syksyn 2016 aikana painopistettä karttatyössä on laitettu maakunnalliseen tarkasteluun, jotta tietopohjaa voidaan hyödyntää maakunnallisessa valmistelutyössä. Tämä työ jatkuu vielä vuoteen 2017.

2.3  Uusi työelämä ja kestävä talous

Sitran uusin, vuoden 2014 alussa käynnistynyt teema edistää työelämän uudistumista ja kestävää taloutta. Teeman työ on tällä hetkellä organisoitu kahteen avainalueeseen, jotka ovat Työelämän taitekohdat ja Vaikuttavuusinvestoiminen.

Työelämän ja työn markkinoiden kehittäminen on välttämätöntä, sillä sitä kautta voidaan lisätä taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia ja korjata julkisen talouden tilaa. Vastaavasti yksityisen ja julkisen sektorin tavoitteelliselle yhteistyölle sekä hyvinvoinnin uusille rahoitusmalleille on Suomessa suuri tilaus.

Lokakuun lopulla Sitra kutsui työmarkkinatoimijoiden johtoa vapaamuotoiseen round table -tapaamiseen, jossa keskusteltiin työn ja työelämän pitkän aikavälin muutosvoimista ja kehitystarpeista. Tapaamisen kantavana teemana olivat digitalisaatio ja sen vaikutukset työhön. Sitran tavoitteena oli tarjota työmarkkinajohtajille tilaisuus työelämän ison kuvan pohdintaan päivänpolttavan agendan ulkopuolella. Keskusteluihin osallistui runsaat kymmenen työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajaa.

Työelämän pidemmän ajan tulevaisuuskuville on sekä tarvetta että kysyntää. Uusi työelämä ja kestävä talous -teema on mukana Työ 2040 -skenaariotyössä, jossa selvitetään, miltä työelämä voisi näyttää reilun parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Vaihtoehtoisten kehityspolkujen lisäksi hahmotetaan toimenpiteitä, joiden avulla muutokseen on mahdollista varautua. Kumppaneina hankkeessa ovat Demos Helsinki, Ammattiliitto Pro, Tieto, Varma ja Verohallinto. Skenaariotyö julkistetaan ensi vuoden tammikuussa.

Työelämäskenaarioiden taustalla on myös Perspectives on new work – exploring emerging conceptualizations -kirja, jonka Sitra julkisti elokuussa 2016. Kirjaan on koottu johtavien suomalaisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden näkemyksiä työn muutoksesta sekä uuteen liiketoimintaan ja työhön liittyvistä mahdollisuuksista.

Suomen työelämäpalkinnon haku alkaa tammikuussa 2017 nimellä Tahdonvoima. STM:n ja Sitran jakama palkinto herättelee työyhteisöjä tarkastelemaan ja kehittämään toimintaansa vertaisesimerkkien kautta. Enintään 30 000 euron palkintoja myönnetään 5–10 työpaikalle. Palkinnot jaetaan 9.5.2017 järjestettävässä tilaisuudessa.

Työelämän taitekohdat -avainalue ideoi ja kokeilee toimintamalleja, jotka auttavat työtä ja työntekijöitä löytämään toisensa nykyistä tehokkaammin. Lisäksi se herättelee suomalaisia kehittämään uuden työn markkinoilla ja uudessa työelämässä tarvittavia valmiuksia.

Sitran alkuvuodesta teettämän kyselyn mukaan suomalaiset arvioivat oman osaamisen ajan tasalla pitämisen ylivoimaisesti tärkeimmäksi ominaisuudeksi työn saannin ja työelämässä pysymisen kannalta pitkällä aikavälillä, mutta vain 50 prosenttia 5000 vastaajasta kertoo pitävänsä aktiivisesti osaamistaan ajan tasalla. Jotta työpaikat saisivat eväitä kehittyä houkutteleviksi oppimisympäristöiksi, avainalueella alkoi joulukuussa Tulevaisuuden työpaikka -yhteistyöprojekti työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry:n kanssa. Projektiin kutsutaan mukaan 50 erilaista työpaikkaa kehittämään yhdessä työkaluja työntekijöiden osaamisen uudistamiseen.

Teeman toinen avainalue eli Vaikuttavuusinvestoiminen rakentaa kyseiselle uudelle toiminta- ja rahoitusmallille käytänteitä Suomeen. Kaksi vuotta sitten lähes puhtaalta pöydältä aloitettu ekosysteemin rakennustyö on edennyt hyvään vaiheeseen, ja useita hankkeita on lähdössä liikkeelle lähiaikoina. Nämä hankkeet toteutetaan tulosperusteisella rahoitussopimuksella eli Social Impact Bondilla (SIB), joka on vaikuttavuusinvestoimisen yksi muoto. Siinä sijoittaja kantaa hankkeen taloudellisen riskin ja asiakkaana oleva julkisen sektorin organisaatio maksaa vain tuloksista.

Viime vuoden lopulla julkistettu Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen SIB-hanke edistää työhyvinvointia julkisella sektorilla. Toinen, tänä syksynä käynnistynyt SIB edistää maahanmuuttajien nopeaa työllistymistä ja kotoutumista. Siinä tilaajana on työ- ja elinkeinoministeriö. Hanke tukee maahanmuuttajien yhteiskunnallista osallisuutta ja hyvinvointia ja sen myötä koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia. Yksityisellä pääomalla rahoitettavan hankkeen tavoitteena on kouluttaa ja työllistää reilut 3000 maahanmuuttajaa seuraavien kolmen vuoden aikana. Kun hanke päättyy ja sen vaikuttavuus todennetaan, tavoitteena on, että vähintään 2000 maahanmuuttajaa on mukana työelämässä. Julkisen sektorin laskennalliset säästöt voivat nousta jopa 28 miljoonaan euroon, sillä nopea työllistyminen muun muassa vähentää työttömyysturvan tarvetta ja lisää verotuloja. Hanketta varten perustetun rahaston varainkeruuta hoitaa hankehallinnoijaksi kilpailutuksella valittu Epiqus Oy yhdessä FIMin kanssa.

Lisäksi suunnitteilla on kolme SIB-teemarahastoa, joiden yhteiskunnalliset tavoitteet liittyvät 1) lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin 2) vaikeasti työllistyvien työllistämiseen ja 3) ikäihmisten itsellisen asumisen tukemiseen. Noin 20 kuntaa on ilmaissut kiinnostuksensa näiden teemojen alle sijoittuviin SIB-hankkeisiin. Sitra auttaa ja neuvoo kuntia SIBien rakennustyössä, muun muassa taloudellisessa ja toiminnallisessa mallinnuksessa. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävän SIB-rahaston hankehallinnoijaksi on valittu FIM yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. Rahaston on määrä aloittaa toimintansa ensi vuoden alkupuolella. Työllistymiseen keskittyvän teemarahaston hankehallinnoijan kilpailutus alkaa pian ja kolmannen rahaston hankehallinnoijan kilpailutus myöhemmin vuonna 2017.

Myös sijoittajien kiinnostus vaikuttavuusinvestoimiseen on kasvussa. Vaikuttavuussijoittamisen tueksi julkistettiin Vaikuttavuusinvestoimisen opas sijoittajille. Oppaassa kerrotaan, miten sijoittaja voi yhdistää taloudellisen tuoton ja yhteiskunnallisen hyvän tavoittelun. Opas luo katsauksen vaikuttavuussijoittamisen markkinoihin, instrumentteihin ja sijoitusprosessiin.

Sitran kolmas Vaikuttavuuskiihdyttämö päättyi joulukuussa. Ensi keväälle on suunnitteilla vielä yksi koulutus- ja mentorointikokonaisuus, johon valitaan hakemusten perusteella kymmenkunta yritystä ja järjestöä. Aiemmin osallistuneiden yritysten ja järjestöjen esimerkkejä löytyy julkaisusta Hyvinvoinnin vaikuttavuusketjut esiin!

2.4  Strategia ja ennakointi

Sitra ja Demos Helsinki ovat käynnistäneet kumppanuuden, joka tähtää laajenevaan keskusteluun suomalaisen yhteiskunnan visiosta. Sitra on rakentanut visiota kestävästä hyvinvoinnista vuodesta 2010 saakka. Vuosina 2013 ja 2014 julkaistuissa raporteissa on kuvailtu kestävän hyvinvoinnin periaatteita ja keinoja, joilla suomalainen yhteiskunta voisi siirtyä kestävään hyvinvointiin. Nyt käynnistetty visiotyö on luonteeltaan dialoginen. Dialogia käydään paitsi kahden tulevaisuustalon, Sitran ja Demos Helsingin, myös kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien välillä. Kestävän hyvinvoinnin vision päivitykseen liittyvä Tulevaisuuskäräjien – rakentavampaa yhteiskunnallista keskustelua mahdollistavan – konseptin suunnittelu on syksyn aikana käynnistynyt. Tulevaisuuskäräjät toteutetaan Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 ympäri Suomen.

Sitra aloitti vuonna 2015 kansainvälisen Education for a Changing World -tutkimusprojektin, joka tutkii kestävyyden, koulutuksen ja hyvinvoinnin rajapintoja. Tutkimushanke kerää oivalluksia useilta eri sektoreilta ja vauhdittaa keskustelua koulutuksen ja kestävän hyvinvoinnin suhteesta muuttuneessa maailmassa. Tutkimushankkeen tulokset julkaistaan toukokuussa 2017 Learning at the Edge of History -kirjan muodossa. Julkaisua edeltää opettajaksi opiskeleville, opettajille, rehtoreille, virkamiehille ja muille koulutuksen kehittäjille suunnattu Kestävän koulutuksen kehittäjät -ohjelma, jossa käsitellään kirjan sisältöjä ja sitä, miten niitä voi soveltaa osallistujien omissa koulu- tai muissa ammatillisessa yhteisössä. Ohjelman avoin haku on joulukuussa 2016.

Julkaisimme lokakuussa tutkija Simo Kyllösen selvityksen Eettinen kartta Suomelle, joka tarkastelee kestävyyttä sekä koko ihmiskuntaa että yksittäisen yhteiskunnan ylisukupolvista hyvinvoinnin turvaamista koskevana tavoitteena.Katsaus tarjoaa kartan aiheeseen liittyvistä, eettisesti tärkeistä ja soveltamis­kelpoisista käsitteistä ja teorioista, joiden avulla jatkotyöskentelyä Suomen tilanteesta ja tavoitteista voidaan jäsentää.

Vuoden 2016 Vision Europe -yhteistyö huipentui Lissabonissa 21.–22.11., kun satakunta EU-päättäjää ja asiantuntijaa kokoontui yhteiseen Vision Europe Summittiin hakemaan uusia näkökulmia Euroopan pakolaiskriisiin. Tilaisuudessa julkaistiin myös yhteistyössä tuotettu tutkimuspaperi Improving the Reponses to the Migration and Refugee Crisis in Europe. Vuonna 2015 alkaneessa Vision Europe -yhteistyössä ovat mukana Sitran lisäksi Bertelsmann-säätiö, Chatham House, Bruegel, Jacques Delors -instituutti, Compagnia di San Paolo, CASE – Center for Social and Economic Research ja Calouste Gulbenkian -säätiö.

Sitra on syksystä 2015 lähtien ollut mukana Kelan johtamassa, eri tutkimus­laitoksien tutkijoista koostuvassa ryhmässä, jonka tavoitteena on selvittää, miten perustulokokeilu kannattaa toteuttaa. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sitra on mukana tarjoamalla konsortiolle omaa osaamistaan yhteis­kunnallisten muutostrendien ennakoinnissa sekä verkosto- ja viestinnällisissä palveluissa.

2.5  Yhteiskunnallinen koulutus

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta kokoaa päättäjiä ja muutoksentekijöitä kehittämään huomisen menestyvää Suomea yhdessä.

Järjestyksessään yhdeksäs Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi kokosi 31 päättäjää ja muutosagenttia yhteiskunnan eri sektoreilta pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia ja haasteita. Kurssilla simuloitu hallitusohjelman kokoaminen valotti osallistujille konkreettisesti päätöksenteon mahdollisuuksia ja haasteita. Koulutuksen suuri vahvuus on sen monipuolinen osallistujajoukko. Kymmenes kurssi järjestetään keväällä 2017.

Ratkaisu 100 -haastekilpailu on Sitralle uusi innovaatiotyökalu, ja osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ja Sitran 50-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017. Ratkaisu 100 etenee kolmessa vaiheessa: keväällä ja kesällä 2016 kysyimme suomalaisilta, mikä on koko Suomea koskettava yhteiskunnallinen haaste. Eri taustoista ponnistavat ratkaisijat kokoavat tiimejä ratkaisemaan valittu haaste ja ilmoittautuvat kisaan talvella 2016. Juhlavuonna 2017 tiimit kisaavat siitä, kuka kehittää parhaan ratkaisun valittuun haasteeseen. Kilpailun voittajille on varattu miljoona euroa ratkaisun viemiseksi käytäntöön.

Kevään 2016 aikana saimme avoimella haasteideoiden haulla yli tuhat ehdotusta Suomen tärkeimmäksi haasteeksi. Näistä riippumaton haasteraati muotoili syksyn 2016 avoimeen yleisöäänestykseen neljä vaihtoehtoa, jotka liittyivät lähienergiantuotantoon, osaamisen parempaan hyödyntämiseen, hoiva-alaan sekä työelämään. Syyskuussa järjestetty yleisöäänestys oli menestyksekäs ja sai paljon näkyvyyttä sekä verkossa että perinteisessä mediassa: tuhannet ihmiset äänestivät kilpailun haasteeksi Kaikkien osaaminen käyttöön -haasteen. Avoin ratkaisijahaku on käynnissä 27.10.2016–13.2.2017, jolloin etsimme monialaisia tiimejä ratkaisemaan valittu haaste. Jotta saamme kaikki ratkaisijat liikkeelle, Ratkaisu 100 kiertää loppuvuoden ympäri Suomea tapaamassa potentiaalisia kilpailijoita: tapahtumia järjestetään Oulussa, Rovaniemellä, Mikkelissä, Turussa ja Helsingissä. Olemme myös mukana muissa tapahtumissa Tampereella, Lahdessa, Jyväskylässä, Joensuussa ja Kuopiossa.

Sitra on arvostettu yhteiskunnallisten prosessien fasilitaattori, ja siinä roolissa mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriön museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitusjärjestelmän uudistamiseen tähtäävässä hankkeessa. Sitra fasilitoi ministeriön omistaman hankkeen ensimmäistä vaihetta.

Yhteiskunnallisen koulutuksen yksikkö myös koordinoi Sitran 50-vuotisjuhlavuoden kokonaisuutta. Jo marraskuussa 2015 tehdyn linjauksen mukaisesti Sitra juhlii 50-vuotista taivaltaan vuonna 2017 työn ja yhteistyön merkeissä rakentaakseen huomisen menestyvää Suomea. Työmme painotus on juhlavuonnakin siis meneillään olevassa vaikuttavuustyössä, vaikka muutamia juhlavuoden erityispanostuksiakin tehdään. Näistä suurimmat ovat Ratkaisu 100 -haastekilpailu, Heurekan kanssa yhdessä toteutettava Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -näyttely ja sitä rakentava kiertue, sekä monikanavainen juhlajulkaisu, joka kertoo Sitran tarinaa suomalaisena tulevaisuustalona.

2.6  Pääomasijoitukset

Tarkastelukaudella Sitra teki kaksi uutta sijoitusta pääomarahastoihin, jotka sijoittavat toimintansa vakiinnuttaneiden pk-yritysten kasvun tukemiseksi.

Sitra osallistui Korona Investin kolmannen rahaston ensimmäiseen sulkemiseen. Sitra on sijoittajana myös kahdessa aiemassa rahastossa. Ensimmäisessä sulkemisessa tulivat mukaan Sitran lisäksi Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Fennia, Orionin Eläkesäätiö ja Tradeka-sijoitus sekä uusina sijoittajina sijoitusyhtiöidensä kautta joukko varakkaita suomalaisperheitä. Rahaston koko on tällä hetkellä 33,5 miljoonaa euroa ja Koronan tavoitteena on kasvattaa se 50 miljoonaan euroon.

Korona Investin uusi rahasto noudattaa samaa sijoituspolitiikkaa, jolla aikaisemmat rahastot ovat menestyneet. Rahasto sijoittaa kannattavasti kasvaviin suomalaisiin listaamattomiin yrityksiin, joiden liikevaihto on 2 – 20 miljoonaa euroa. Toimialarajoitteita ei ole, mutta toimialoina erityisesti kiinnostavat tietointensiiviset palvelut, kiertotalous, sekä ympäristö- ja kiinteistöalan palvelut.

Toinen uusi sijoitus kohdistui ruotsalaiseen Standout Capital I -rahastoon, joka sijoittaa pohjoismaisiin pk-yrityksiin ja Suomi on yksi keskeisistä rahaston markkina-alueista. Rahastossa on mukana Sitran lisäksi Euroopan Investointirahasto ja kaksi muuta institutionaalista sijoittajaa Pohjoismaista.

Mainittujen rahastojen lisäksi edellisessä katsauksessa kerrottiin sijoituksesta Bocapin PK Arvonkasvattajat II rahastoon. Sitran sijoitukset näihin kolmeen pk-yritysten kasvuvaiheen rahastoon ovat olleet yhteensä 10 miljoonaa euroa. Näiden rahastojen arvioidaan tuovan suomalaisten kasvunälkäisten pk-yritysten kehittämiseen 100-130 miljoonaa euroa pääomia seuraavien viiden vuoden aikana.

Ota yhteyttä
Johtaja, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

+358 (294) 618 505

veera.heinonen@sitra.fi

Mistä on kyse?