Lausunnot
Arvioitu lukuaika 13 min

Sitran lausunto Suomen digitaalisen kompassin toisesta luonnoksesta

Suomen digitaalisen kompassin on edistettävä digitaalista ja vihreää kaksoissiirtymää vahvemmilla ICT-alan ilmasto- ja ympäristötoimien kirjauksilla. Kompassin avulla voidaan tukea Suomen mahdollisuuksia toimia edelläkävijänä EU:n data-avaruuksien kehittämisessä, joten tavoitetason on oltava kunnianhimoinen.

Kirjoittajat

Kristo Lehtonen

Teemajohtaja, Reilu datatalous, Sitra

Marja Pirttivaara

Johtava asiantuntija, Reilu datatalous, Sitra

Markus Kalliola

Projektijohtaja, Terveysdata 2030, Sitra

Anssi Komulainen

Projektijohtaja, Gaia-X Suomi, Sitra

Antti Poikola

Johtava asiantuntija, Gaia-X Suomi, Sitra

Jukka Vahti

Projektijohtaja, Digitaalinen valta ja demokratia, Sitra

Lotta Toivonen

Asiantuntija, Luonto ja arki, Sitra

Tuuli Hietaniemi

Johtava asiantuntija, Kestävyysratkaisut, Sitra

Laura Halenius

Projektijohtaja, Datatalouden tiekartta, Sitra

Tarmo Toikkanen

Johtava asiantuntija, Datatalouden tiekartta, Sitra

Taru Rastas

Johtava asiantuntija, Datatalouden tiekartta, Sitra

Meeri Toivanen

Asiantuntija, Datatalouden tiekartta, Sitra

Julkaistu

Tausta

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on antanut lausunnon Suomen digitaalisen kompassin toisesta luonnoksesta.

Digitaalinen kompassi on Suomen kansallinen strateginen etenemissuunnitelma, jonka tavoitteena on luoda digitalisaatiolle ja datataloudelle yhteinen kansallinen visio ja tavoitteet vuoteen 2030. Lausunnon kohteena oleva luonnos liittyy Euroopan komission digitaalisen vuosikymmenen aloitteeseen, josta Sitra on antanut Euroopan komissiolle aiemmin lausunnon.

Sitra on aktiivisesti osallistunut kansallisen digitaalisen kompassin valmisteluun ja antoi ensimmäisestä luonnoksesta lausunnon toukokuussa 2022. Sitra kiittää Suomen digitaalisen kompassin valmistelijoita, sillä luonnos on edennyt positiiviseen suuntaan avoimessa ja osallistavassa hengessä sidosryhmien kanssa.

Kompassissa on hyödynnetty ja huomioitu Sitran aiemman lausunnon lisäksi Sitran selvityksiä, projekteja ja aloitteita. Esimerkiksi Sitran tammikuussa 2022 julkaisemaa muistiota Suomen vahvuuksista, haasteista ja mahdollisuuksista datatalouden rakentamisessa on käytetty taustapaperina Suomen digitaalisen kompassin valmistelussa. Sitra haluaa myös jatkossa tukea kompassin toteuttamista sekä kompassin ja Sitran aloitteiden yhteensovittamista.

Sitran päähuomiot:

  • Reilun datatalouden periaatteet, mukaan lukien vastuullisuus ja yksilöiden oikeudet, on kiitettävästi ilmaistu osana digikompassin arvoja.
  • Kompassin ilmasto- ja ympäristöulottuvuutta tulee merkittävästi vahvistaa, jotta se noudattaa Suomen ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa. Hiilikädenjälki nousee luonnoksessa hyvin esille, mutta sen lisäksi tulee asettaa tavoite ja toimenpiteet myös hiilijalanjäljen pienentämiselle.
  • Sitra pitää tärkeänä, että osana kansallisen digitaalisen kompassin tavoitteiden toimeenpanoa kehitetään mittareita, jotka tukevat toteutuksen ja kehittymisen seurantaa. Sitran Datatalouden tiekartta -projektissa luodaan mittaristoa tarjoamaan tilannekuvaa datatalouskehityksestä ja tukemaan kehityksen ennakointia. Mittaristo on tarkoitettu niin yksityisen, julkisen sektorin toimijoiden kuin yksilöidenkin käyttöön. Sitra toivoo mittariston tukevan myös Suomen digitaalisen kompassin vaikuttavuuden arviointia.
  • Sitra korostaa, että demokratian kehittyminen on perusteltua nostaa vahvemmin esille osaamisen osa-alueessa erityisesti suhteessa sivistykseen ja perustaitoihin. Lisäksi tulisi huomioida digitalisaation ja digitaalisen osaamisen mahdollisuudet demokratian kehittämiselle eli esimerkiksi päätöksenteon prosessien uudistamiselle, valtionhallinnon yhteistoiminnan jatkuvalle kehittämiselle ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamiselle.
  • Sitran näkemyksen mukaan Suomella on hyvät valmiudet avoimiin standardeihin perustuvien data-avaruuksien kehittämisessä. Siksi onkin tärkeää, että Suomen tavoitetaso on riittävän korkea myös suhteessa EU-tason minimivaatimuksiin. Tämän suhteen on tärkeä huomioida Suomen mahdollisuudet vahvistaa edelläkävijäasemaansa globaalisti datan hyödyntäjänä ja toimijana EU:n data-avaruuksissa. Esimerkiksi Gaia-X-hankkeessa on tunnistettavissa data-avaruudet, joissa Suomella on mahdollisuudet edelläkävijyyteen. Sitra luotsaa Gaia-X -hankkeen Suomen kansallisen verkoston työtä.

Digitaalisen kompassin arvot

Sitran lausunto ensimmäisestä luonnoksesta korosti digitalisaatiota yhteiskuntaa poikkileikkaavana ilmiönä, joka vaatii yli sektorien menevää johtamista ja yhteistyötä. Sitra pitää tärkeänä, että kansallinen digitaalinen kompassi luo tahtoa ja tilannekuvaa laajasti yhteiskunnassa.

Kansallinen digitaalinen kompassi on tervetullut työkalu valtionhallinnolle luotsata pitkäjänteisesti digitaalista kehitystä yli hallituskausien. Lisäksi sen arvo työkaluna on tunnistettava laajemminkin. Digitaalista kompassia voivat hyödyntää niin julkishallinnot, kuin yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Parhaimmillaan kompassi voi tarjota yhteistyömallin, jossa hallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä suunnittelee niiden edistämiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

Sitra painotti aiemmassa lausunnossaan ekologista kestävyyttä ja ihmiskeskeistä digitalisaatiota kompassin läpileikkaavina teemoina, joiden tulee näkyä vahvasti kompassin jokaisella osa-alueella niin strategisina tavoitteina kuin avaintuloksina. Reilun datatalouden periaatteet on kiitettävästi ilmaistu osana digikompassin arvoja. Datatalous tulisi ilmaista osana digitalisaatiota eikä erillisenä osa-alueena, koska tämä heikentää kokonaisuuden ymmärrettävyyttä.

Ekologinen kestävyys

Kestävyys on yksi digitaalisen kompassin arvo, joka pitää sisällään sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden lisäksi ekologisen ulottuvuuden. Luonnoksessa nostetaan esiin hiilikädenjälki eli tuotteiden, prosessien tai palveluiden päästövähennyspotentiaali, mikä vahvistaa kompassin ekologisen kestävyyden ulottuvuutta. Hiilikädenjäljen sisällyttäminen osaksi luonnosta on perusteltua digitaalisen ja vihreän kaksoissiirtymän tavoitteiden saavuttamiseksi. Samaan aikaan Sitra peräänkuuluttaa merkittävästi vahvempia kirjauksia ICT-alan ilmasto- ja ympäristötoimista.

Suomi julkaisi ensimmäisenä maailmassa vuonna 2021 kansallisen ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian, joka on herättänyt maailmalla ja erityisesti Euroopassa mielenkiintoa sekä poikinut myös kansallisesti hyviä, ekologisesti kestävämpiin digitaalisiin ratkaisuihin liittyviä jatkotoimia. Strategia ja sen myötä esiin nousseet uudet ympäristöystävällisemmät kehityssuunnat, kuten vihreä koodi, eivät kuitenkaan nouse edes mainintana digitaalisen kompassin nykyisessä luonnoksessa. Vihreällä koodilla tarkoitetaan resurssitehokkaampia ohjelmistoratkaisuja, jotka vaativat vähemmän tallennustilaa, laskentaa ja tiedonsiirtoa.

Ekologinen kestävyys nousee digitaalisessa kompassissa esille hyvin yksipuolisesti, keskittyen pääasiassa siihen, miten uusien teknologioiden ja digitaalisten ratkaisujen avulla voidaan tuottaa ympäristöhyötyjä synnyttäviä uusia digitaalisia palveluita ja sitä kautta tuottaa hiilikädenjälkeä asiakkaille. Kompassissa ei tuoda esille ICT-alan ja digitaalisen teknologian voimistuvan käytön aiheuttamaa kasvavaa energiankulutusta ja sen pienentämistä muun muassa resurssitehokkaampien digitaalisten palveluiden avulla (mukaan lukien datankäytön optimointi).

Lisäksi resurssitehokkaampien digitaalisten palveluiden ja ratkaisujen edistäminen edellyttää nykyistä parempia mittareita, mutta myös osaamista niin digitaalisten palveluiden suunnittelijoiden, tuottajien kuin palveluiden ostajienkin taholta. Toistaiseksi muun muassa käytönaikainen energiankulutus ei ole ollut kriteerinä ohjelmistokehityksessä. Hyviä esimerkkejä Suomesta on jo olemassa, mutta digitaalisen kompassin on syytä vauhdittaa kehitystä kohti digitaalista ja vihreää kaksoissiirtymää.

Vallitseva kestävyyskriisi ja erityisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Euroopan energiatilannetta, joten ICT-alan ja digitaalisen teknologian kasvavan käytön aiheuttama lisääntyvä energiankulutus ja sen pienentäminen tulee olla keskeisesti mukana digitaalisessa kompassissa. Kompassissa tulee asettaa tavoitteet ja toimenpiteet myös nykyistä fiksummin tuotetuille, resurssitehokkaammille ja ympäristöystävällisemmille digitaalisille ratkaisuille. Oikealla tavalla edistettynä Suomi voi tätä kautta nousta maailmalla edelläkävijäksi ei vain uusien digitaalisen ja vihreän kaksoissiirtymän ratkaisujen, vaan myös resurssitehokkaiden digitaalisten palveluiden ja ratkaisujen kehittäjänä, synnyttäen sitä kautta positiivista hiilikädenjälkeä.

Yleisiä ehdotuksia ekologisesta kestävyydestä digitaalisen kompassin luonnokseen (tavoite- ja avaintuloskohtaiset huomiot esitetty myöhemmin lausunnossa):

  • Taulukko X (s. 8): SWOT-analyysissa tulisi näkyä ICT-alan ja digitaalisen teknologian kasvavan käytön aiheuttama lisääntyvä energiankulutus ja materiaalien kulutus sekä fiksumpien, ympäristöystävällisempien ja resurssitehokkaampien digitaalisten palveluiden potentiaali säästää ympäristöä ja energiaa verrattuna perusuraan.
  • Vihreä siirtymä luo Suomelle mahdollisuuksia -kappale (s.14): Vihreä koodi olisi mainittava ratkaisuissa.
  • Osio 3 Digikompassi Suomen suunnannäyttäjänä globaalissa kehityksessä (s. 18): Lauseessa ”tavoitteena on tukea digitalisaatiota edistävää toimintaympäristöä siten, että se kannustaa elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien investointeja ja digitalisaation hyödyntämistä” tulisi näkyä korostetusti myös julkishallinnon rooli elinkeinoelämän rinnalla. Lauseen loppuun olisi hyvä lisätä maininta digitaalisen ja vihreän kaksoissiirtymän edistämisestä.
  • Kuvaan toimintaympäristön globaaleista muutoksista, kansallisista muutostyökaluista ja Suomen digitulevaisuudesta (s. 18) olisi lisättävä ”Toimintaympäristömme globaalit muutokset” -otsikon alle myös ekologinen kestävyyskriisi, joka väistämättä vaikuttaa. tai jonka väistämättä tulisi vaikuttaa sekä näkyä Suomen digitulevaisuudessa ja digikompassissa.
  • Kappale 3.1 Arvot digikompassin pohjana (s. 19): Digitaalisen kompassin arvojen kuvauksessa kohdassa Kestävyys, korostetaan taloudellista kestävyyttä ja ekologisen kestävyyden merkitys jää vähäiseksi. Taloudellinen kestävyys on kuitenkin pitkällä tähtäimellä riippuvainen ekologisesta kestävyydestä. Lisäksi lause ”Kansalaisten kasvava ymmärrys siitä, miten hyvinvointi on sidoksissa luonnon kantokykyyn luo edellytyksiä ekologisen kestävyyden edistämiselle ja sen yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle” tulisi korjata alkamaan seuraavasti: ”Kansalaisten, yritysten ja päättäjien kasvava ymmärrys…”
  • Lisäksi vastuullisuus on yleisesti ymmärrettävissä luonnoksen määrittelyä laajemmin. Digitaalisen kompassin yhteydessä vastuullisuus käsittää lähinnä dataan ja erityisesti yksilöiden oikeuksiin liittyvän vastuullisuuden, minkä vuoksi voisi harkita esimerkiksi ”datavastuullisuuden” soveltuvuutta selkeämpänä määritelmänä.

Seuranta

Sitra kannattaa, että digitaalinen kompassi tehdään selontekona. Myös tulevat isommat päivitykset kompassiin tulisi toteuttaa selontekoina ja syklisesti, kuten tulevaisuus- ja turvallisuusselontekojenkin kohdalla. Syklisten päivitysten lisäksi on tärkeää varmistaa mahdollisuus siihen, että digitaalisen kompassin sisältöjä voidaan tarkastella ja tarvittaessa muuttaa ketterästi esimerkiksi vuosittain.

Sitra pitää tärkeänä, että osana kansallisen digitaalisen kompassin tavoitteiden toimeenpanoa kehitetään mittareita, jotka tukevat toteutuksen ja kehittymisen seurantaa. Nykyiset mittarit digitalisaation ja datatalouden seuraamiseksi eivät ole riittäviä, minkä takia Sitra näkee mittareiden jatkokehittämisen tarpeellisena. Esimerkiksi Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) sekä investointien tuottavuuden arviointi ei ole riittävällä tasolla

Lisäksi tarvitaan tulevaisuutta luotaavia indikaattoreita ja ennakointitietoa yhteiskunnan eri tasoilla päättäjien ja muiden toimijoiden tueksi. Tällaisia ovat esimerkiksi osaajien riittävyyden arviointi eri osa-alueilla ja uusia ilmiöitä, kuten hajautettua internettiä, koskeva ennakointitieto. Sitran Datatalouden tiekartta -projektissa luodaan mittaristoa tarjoamaan tilannekuvaa datatalouskehityksestä ja tukemaan ennakointia sen kehittymisestä. Mittaristo on tarkoitettu niin yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden kuin kansalaistenkin käyttöön. Sitra toivoo mittariston tukevan Suomen digitaalisen kompassin vaikuttavuuden arviointia.

Sitra korostaa, että luonnoksen strategisten tavoitteiden ja avaintulosten laatu on tärkeämpää kuin niiden määrä. Osaa avaintuloksista tulee hioa konkreettisemmiksi ja tarkkarajaisemmiksi, esimerkiksi kirjaamalla lähtötaso suhteessa tavoitteeseen. Näin avaintulokset ohjaavat kehitystä haluttuun suuntaan ja niiden toteutumista voidaan samalla seurata asianmukaisesti. Sitra esittää jäljempänä tarkennusehdotuksia kompassin jokaiselle osa-alueelle.

Osaaminen

Sitra korostaa, että demokratian kehittyminen on perusteltua nostaa vahvemmin esille osa-alueessa erityisesti suhteessa sivistykseen ja perustaitoihin. Digitaalinen osaaminen keskittyy nykyisellään pitkälti palvelujen kehittämiseen, yritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja osaavaan työvoimaan. Näiden lisäksi tulisi huomioida myös digitalisaation ja digitaalisen osaamisen mahdollisuudet demokratian kehittämiselle. Nykyisellään esimerkiksi valtionhallinto näyttäytyy luonnoksessa lähinnä digitalisaatiokehitystä kanavoivana tahona, joka on itse ikään kuin kehityksen ulkopuolella.

Sitra ehdottaa lisäämään johdantoon maininnan asiasta organisaatioiden kehittymisen, sujuvien palvelujen, ja kilpailukyvyn parantamisen perään yhdellä virkkeellä esimerkiksi seuraavasti ”digitaalinen sivistys ja digitaaliset perustaidot parantavat ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja kirittävät suomalaista demokratiaa uudistumaan. Tätä näkemystä tukevat muun muassa Sitran Digivalta-selvitys, joka pureutui digitalisaation mahdollistamiin tapoihin vaikuttaa päättäjiin heidän tietämättään, ja Mediavälitteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen -julkaisu, joka tarkastelee mahdollisia tulevaisuuskulkuja digitaalisen kompassin kannalta aiheellisen vuoden 2030 perspektiivistä.

Näiden lisäksi Sitran näkemyksen mukaan luonnoksessa tulisi huomioida digitalisaation ja digitaalisen osaamisen mahdollisuudet demokratian kehittämiselle eli esimerkiksi päätöksenteon prosessien uudistamiselle, valtionhallinnon yhteistoiminnan jatkuvalle kehittämiselle sekä kansalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamiselle. Käytännössä nämä tarkoittaisivat päätöksentekoprosessien läpinäkyvyyden ja avoimuuden, seurattavuuden ja kansalaisvuorovaikutuksen parantamista. Tähän liittyy myös keskeisesti päätöksenteon tiedolla johtamisen vahvistaminen, mikä nousi esille muun muassa Sitran selvityksissä lainsäädäntöprosessista Suomessa ja EU-asioissa.

Digitaalisen sivistyksen avaintulokseksi voisi lisätä, että digitaalisesti sivistynyt toimintaympäristö madaltaa yhteiskunnallisen osallistumisen kynnystä, olipa kyse osallistumisesta julkiseen keskusteluun tai muusta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Mittarina voisi toimia esimerkiksi kyselytutkimusten tulokset siitä, miten verkon vihapuhe vaikuttaa halukkuuteen ottaa kantaa asioihin tai asettua ehdolle vaaleissa.

Digitaalisen osaamisen strateginen tavoite, joka pyrkii tekemään Suomesta tunnetun ja houkuttelevan teknologia-alan koulutuksen, tutkimuksen ja investointien keskuksena, on tervetullut. Sitra ehdottaa, että tähän tavoitteeseen sulautetaan tavoite yritysten digitalisaation osa-alueesta (luonnoksen tavoite 13: ”Suomessa on globaalisti houkuttelevia teknologian osaamiskeskittymiä valituilla alueilla”.)

Digitaalisen osaamisen avaintuloksiin olisi Sitran näkemyksen mukaan syytä nostaa resurssitehokas ohjelmistokehitys eli ns. vihreä koodaaminen sekä kestävien digitaalisten palveluiden hankintaosaamisen kehittäminen. Tämä vaatii lisäksi mittarit resurssitehokkaiden digitaalisten ratkaisujen suorituskyvyn mittaamista varten.

Kansallisen resilienssin määrittely ja varmistaminen on vaikeatulkintainen (”Kansallinen resilienssi digiosaamisen sekä koulutuksen ja tutkimuksen infrastruktuurin osalta on määritelty ja varmistettu”). Sitra ehdottaakin tämän avaintuloksen poistamista luonnoksesta.

Digitaalinen infrastruktuuri

Digitaaliset infrastruktuurit -osa-alueessa datataloutta koskevan osion nimeä on asianmukaista tarkentaa, esimerkiksi ”datatalouden toimintaympäristö”, jolloin infrastruktuuri ja yritysten kyvykkyydet toimia datataloudessa ovat johdonmukaisesti käsitelty omina osa-alueinaan. Sitran näkemyksen mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet vahvistaa paikkansa kärkipelaajana kansainvälisillä markkinoilla eurooppalaisen pehmeän infrastruktuurin ja yhteentoimivuuden kehittämisessä. Tältä osin osion strateginen tavoite ”Suomalainen datatalous on globaali edelläkävijä 2030” voisi olla selkeämmin muotoiltu, esimerkiksi seuraavasti: ”Suomalaiset ovat globaaleja edelläkävijöitä datataloudessa 2030”. Tavoite myös sopisi luontevammin yritysten osa-alueen alle.

Suomella on hyvät valmiudet kehittää avoimiin standardeihin perustuvia data-avaruuksia, minkä vuoksi on tärkeää, että Suomen kunnianhimotaso on riittävän korkea myös yhteisillä EU:n sisämarkkinoilla ja suhteessa EU-tason minimivaatimuksiin. Tämän suhteen on tärkeä huomioida Suomen mahdollisuudet erottua maailmalla datan hyödyntäjänä ja toimijana EU:n data-avaruuksissa. Esimerkiksi Gaia-X-hankkeessa on tunnistettavissa data-avaruudet, joissa Suomella on mahdollisuudet edelläkävijyyteen. Sitra luotsaa Gaia-X-hankkeen Suomen kansallisen verkoston työtä.

Kansallinen vastinraha on keskeinen kilpailutekijä Suomelle, sillä sen saatavuus määrittää, voiko suomalainen toimija osallistua EU-hankkeisiin. Nyt vastinrahan puutteen on tunnistettu olevan haaste suomalaisille toimijoille osallistua eurooppalaiseen yhteistyöhön. Myöskään hyväksi todetut käytännöt eivät pääse skaalautumaan riittävästi. Sitra ehdottaa avaintulokseksi kansallisen vastinrahan varmistamista, kuten luonnoksen SWOT-analyysissa on jo tunnistettu, sekä pysyvää mallia EU-hankkeiden valmistelun ja rahoittamisen tueksi.

Digitaalisen infrastruktuurin strategisessa tavoitteessa kestävyyden määrittely jää avoimeksi: ”Suomessa on käytössä kattavat, turvalliset ja kestävät tietoliikenneyhteydet sekä palvelin- ja laskentainfrastruktuuri”. Ekologiseen kestävyyteen liittyvät avaintulokset jäävät myös osa-alueessa hyvin vähäisiksi, sillä vain datakeskusinvestointeja koskeva tulos on luettavissa siihen kuuluvaksi. Tosin tämäkin tulos vaatii selvennystä sen suhteen, miten määritellään kansallista hiilineutraalisuustavoitetta edistävä datakeskusinvestointi.

Yrityksen digitalisaatio

Yritysten roolin tunnistaminen keskeiseksi ajuriksi digitaalisessa ja vihreässä kaksoissiirtymässä digitaalisen kompassin luonnoksessa on kannatettava. Samalla luonnokseen olisi hyvä tarkentaa tai lisätä, että hiilikädenjäljen kasvattamisen lisäksi digitaalisten ratkaisujen ja palveluiden hiilijalanjäljen pienentämisen tulisi olla yhtenä tavoitteena. Yritysten tulee pyrkiä tuottamaan, ostamaan sekä tarjoamaan vain resurssitehokkaasti suunniteltuja ja toteutettuja digitaalisia palveluita ja ratkaisuja. Pelkkä hiilikädenjälkeen keskittyminen ei vie kehitystä oikeaan suuntaan eikä riittävän nopeasti. Vihreään koodaamiseen liittyvää osaamista tulee samalla lisätä.

Sitra ehdottaa, että Digiteknologiat uudistumisen ajureina -osiolla olisi yksi strateginen tavoite (”datatalous ja datapohjainen arvonluonti yritysten liiketoiminnassa kasvaa”) ja että toinen tavoitteista sulautuisi osaamisen osa-alueeseen, kuten lausunnossa on aiemmin esitetty.

Avaintulos lausunnossa esitettyjen avainteknologioiden ympärille muodostuneiden tutkimusekosysteemien tai osaamiskeskittymien koon kasvusta on tervetullut. Lisäksi muiden ekosysteemien kehittyminen vaatii Sitran näkemyksen mukaan tavoitteellista tukea. Sitran Kilpailukykyä datasta -projekti edistää suomalaisten innovaatioekosysteemien kehittymistä ja kasvamista. Tavoitteena on löytää toimintamalleja ja käytännön työkaluja, joiden avulla innovaatioekosysteemit onnistuvat paremmin datan hyödyntämisessä ja jakamisessa.

Avaintulos yritysten ICT-investointien määrän kasvusta on tarpeellinen, minkä lisäksi avaintuloksesta tulee käydä ilmi kyseisten investointien tuottavuus.

Digitaaliset julkiset palvelut

Luonnos tunnistaa onnistuneesti julkisen hallinnon ohjaavan roolin ja julkisten hankintojen potentiaalin tukea ekologisempien digitaalisten ratkaisujen kehittämistä ja valintojen tukemista. Tämä vaatii kuitenkin hankintaprosessien ja -osaamisen täydentämistä ekologisella vaikutustenarvioinnilla. Sitra tukee avaintulosta luvituksen lyhentämisestä erityisesti vihreän siirtymän hankkeissa.

Suomessa on käynnissä vuoden 2022 loppuun asti hanke, joka selvittää julkisen sektorin palvelujen digitalisaation ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Hanke kartoittaa menetelmiä ilmasto- ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi ja ennakoimiseksi sekä luo viitekehystä, joka tukee julkisten palveluiden digitalisaation systeemisten ympäristövaikutuksien arvioinnin toimintamallin luomista. Hankkeen tuloksia on tarpeen hyödyntää ja ottaa käyttöön tulevaisuudessa, kun luodaan uusia julkisia digitaalisia palveluita.

Vaikka vihreä siirtymä on mainittu strategisen tavoitteen otsikossa, se ei näy tavoitteen 17 määrittelytekstissä. Vihreän siirtymän tulisi olla vahvemmin esillä tavoitteen avaintuloksissa esimerkiksi siten, että ne ohjaisivat julkista hallintoa kehittämään ja tarjoamaan suomalaisille aiempaa resurssitehokkaampia ja siten ympäristöystävällisempiä digitaalisia palveluita. Lisäksi avaintulos vihreää siirtymää edistävistä julkisista hankinnoista on vaikeatulkintainen ja vaatii konkreettisemman muotoilun.

Mistä on kyse?