Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Johannes Romppanen

Julkaistu 12.02.2016

Asiantuntijapaneelit - väylä vaikuttavuuteen

Miten asiantuntijapaneelit voivat auttaa tiedon vaikuttavuuden lisäämisessä? Eeva Hellström ja Katri Vataja pohtivat aihetta tutkimustiimimme Viikon varrelta -blogissa.

Asiantuntijapaneeleista on 2010-luvulla tullut muodikas tapa toimia tutkimuksen ja tiedon hyödyntäjien rajapinnassa. Ne voivat edesauttaa tutkimustiedon yhteiskunnallista hyödyntämistä. Tieteen yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy usein kuitenkin vasta hyvin pitkän ajan päästä ja siten se on vaikeasti todennettavissa, saati mitattavissa.

Kestävää kehitystä edistävien asiantuntijapaneeleiden ja tiedon hyödyntäjien yhteisessä keskustelutilaisuudessa pohdittiin taannoin keinoja asiantuntijapaneelien yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Keskustelussa korostettiin monien kestävän kehityksen haasteiden viheliäistä luonnetta sekä moninäköalaisuuden että monitoimijuuden merkitystä niiden ratkaisussa. Paneelien itsenäisyys ja riippumattomuus on jatkossakin tärkeää, mutta niiden vuorovaikutusta ja viestintäyhteistyötä voitaisiin osallistujien mielestä vahvistaa.  

Paneelien buumi

Suomessa toimii useita kestävän kehityksen aihepiiriin kytkeytyviä asiantuntijapaneeleita, kuten kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli, ilmastopaneeli, Suomen IPCC-työryhmä, luontopaneeli, biotalouspaneeli ja talouspolitiikan arviointineuvosto. Kentällä toimivat myös mm. strateginen tutkimusneuvosto ja valtioneuvoston yhteinen selvitys- ja tutkimustoiminta (TEAS). Valtaosa paneeleista on asetettu vuoden 2010 jälkeen, joten käynnissä on oikea asiantuntijapaneelien buumi.

Paneeleilla on erilaiset mandaatit ja toimintamallit sekä omat tavoitteensa ja oma substanssityönsä, kuten Future Earth Finlandin tekemästä kartoituksesta ja Tanja Sunin esityksestä käy ilmi.

Pyrittäessä vastaamaan monimutkaisiin globaalimuutoksen ja kestävän kehityksen haasteisiin monitieteisyys on tärkeä lähtökohta, mutta niin on monitoimijuuskin.

Monilla paneeleilla on kuitenkin melko vaatimattomat resurssit verrattuna niihin monimutkaisiin globaalimuutoksen ongelmiin, joihin niiden odotetaan tuottavan tietoa ja uusia näkökulmia. Niinpä viime vuoden aikana paneelien kesken on viritelty keskustelua siitä, miten asiantuntijapaneelien yhteistyöstä voitaisiin saada uutta synergiaa.

Kestävän kehityksen toimikunnalle viime viikolla järjestetyssä työpajassa eli Kestävän kehityksen kohtaamossa kuultiin myös viesti siitä, että eri asiantuntijapaneelien synergiaa on vahvistettava.

Eri asiantuntijapaneelit ovat tavanneet vuoden verran säännöllisesti toisiaan erityisesti globaalimuutoksen kansalliskomitea Future Earth Finlandin myötävaikutuksella. Lisäksi ympäristötiedon foorumi on pyrkinyt kokoamaan yhteen ja välittämään tietoa eri paneelien toiminnasta.

Tällä viikolla asiantuntijapaneelit tekivät yhteisen keskustelualoitteen tiedon käyttäjien ja tutkimusrahoittajien suuntaan. Tieteiden talolla kokoontui noin 30 hengen joukko paneelien, tiedon hyödyntäjien sekä rahoittajien edustajia pohtimaan miten paneeleja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi sekä millaisia rajapintoja ja yhteistyöalustoja asiantuntijapaneeleilla voisi olla sekä tutkimusrahoittajien että tiedon tarvitsijoiden suuntaan.

Vaikuttavuus kiinnostaa laajasti ja monista syistä

Laadukas ja vaikuttava tutkimustoiminta on tutkijoiden, rahoittajien ja tutkimustiedon hyödyntäjien yhteinen päämäärä. Vuodesta 2004 yhteiskunnallinen vaikuttavuus on ollut kirjattuna lakiin yliopistojen kolmantena tehtäväksi. Ei ole kuitenkaan yksiselitteistä, mitä vaikuttavuudella milloinkin tarkoitetaan.  

Tutkimuksen vaikutusmittarit ovat viime vuosina herättäneet keskustelua, erityisesti Britanniassa. Mitä tutkimuksen vaikuttavuuden arvioinnissa ja mittaamisessa tulisi huomioida? Vaikuttavuus viittaa laajoihin, pitkällä aikajänteellä yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin, jotka tapahtuvat tarkoituksellisen toiminnan tuloksena. Tarkastelemme seuraavaksi näitä molempia näkökulmia.

Viheliäiset ongelmat haastavat vaikuttavuuden

Vaikuttavuuden arvioinnissa kiinnostus kohdistuu syyn ja seurauksen monimutkaiseen suhteeseen. Olennaista onkin kysyä, minkä vaikuttavuutta mihin arvioidaan. On tärkeää ymmärtää toisaalta tieteen ja tutkimuksen erityispiirteitä ja moninaisuutta, toisaalta toimintaympäristöä ja ilmiöiden systeemistä ja kompleksista luonnetta.

Yhteiskunnalliset muutokset syntyvät ei-lineaarisesti, useiden eri tekijöiden seurauksena, minkä vuoksi yksittäisen ohjelmien ja interventioiden vaikutuksia kokonaisuuteen on lähes mahdotonta tavoittaa mittarein. Tarvitaan ymmärrystä koko systeemin toiminnasta ja eri tekijöiden välisestä vuorovaikutuksesta.

Mitä lisäarvoa monitieteiset paneelit voivat tuoda yhteiskunnallisesti tärkeisiin tutkimuskysymyksiin silloin, kun ratkaistavat ongelmat käyvät yhä monimutkaisemmiksi?

Asiantuntijapaneelien odotetaan toisinaan tietävän kaiken alallaan tapahtuvan ja pystyvän antamaan vastauksia kysymykseen kuin kysymykseen. Ehkä paneelien vahvuus onkin siinä, että ne pystyvät nostamaan tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun uusia kysymyksiä ja viitekehyksiä sekä luomaan ymmärrystä (sense-making) laajoihin ja vaikeisiin asiakokonaisuuksiin.

Markku Kulmala Future Earth Finlandista muistutti esityksessään globaalimuutoksen yhteen kietoutuneista viheliäisistä ongelmista ja siitä, ettei kestävän kehityksen kysymyksiä voi ratkaista yksitellen.

”Vain harvat tekevät tieteessä integroivaa työtä ja kestävän kehityksen eri kysymyksiä varten on omat tieteelliset paneelinsa”, Kulmala huomautti. Viheliäisiin ongelmiin vastaaminen edellyttää Kulmalan mielestä selkeää ja kunnianhimoista visiota, johon pyritään monitieteisin lähestymistavoin. Lisäksi teoreettisen ymmärryksen ja kokeellisen tiedon välillä tarvitaan vahvaa vuorovaikutusta.

Tilaisuuden keskustelussa tuotiin niin ikään esiin kokoavan tiedon ja synteesien tarve, myös kansainvälisesti, ja nähtiin että asiantuntijapaneeleilla voisi olla tässä keskeinen rooli. Niin ikään asiantuntijapaneeleilla voisi osallistujien mielestä olla keskeinen rooli tiedon välittäjänä ja keskeisten tietotarpeiden tulkitsijana – niin tutkimuksesta rahoittajille ja päätöksentekijöille päin ja päinvastoin.

Vaikuttavuus kauaskantoisissa kysymyksissä

Aikajänne on keskeinen näkökulma vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Tutkimuksen luonteesta esimerkiksi riippuu, millaisella aikajänteellä minkäkin tyyppisiä vaikutuksia on realistista odottaa. Erilaiset aikaperspektiivit nostetaan usein esiin seikkana, joka vaikeuttaa tutkimustiedon hyödyntämistä päätöksenteossa.

Vaikka vaikuttavuuden aikajänteet ovat pitkiä, on vaikuttamistyön kannalta hyödyllistä seurata ja viestiä kehityksen suunnasta ja ennakoiduista vaikutuksista. Tämä edellyttää kuitenkin visionäärisyyttä. Työpajan ryhmäkeskusteluissa nostettiinkin esiin tarve asemoida asiantuntijapaneelit suhteessa yhteiseen kestävän kehityksen visioon.. Suomen kestävän kehityksen visio on esitetty yhteiskuntasitoumuksessa Suomi jonka haluamme 2050: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi.

Tavoitetilassa tapahtuvien muutosten seuraamiseksi voidaan käyttää erilaisia mittareita ja indikaattoreita. Mittareiden ja indikaattoreiden osalta keskusteluissa pidettiin absoluuttisten arvojen sijaan tärkeämpänä, että niiden avulla voidaan todentaa oikeaa suuntaa eli etenemistä kohti vision osoittamaa suuntaa. Parhaimmillaan se tapahtuu useita indikaattoreita käyttämällä, sillä yksittäisiin mittareihin nojaaminen voi johtaa jopa vision suhteen väärälle polulle. 

Vaikuttavuus on vuorovaikutusta

Julkisuudessa on viime aikoina arvosteltu tutkimuksen ja koulutuksen rahoitusleikkauksia tiukkaan sävyyn. Laura Höijer Ympäristöministeriöstä arveli kuitenkin, että kestävän kehityksen näkökulmasta rahoitustilanne ei välttämättä ole huono.

”Kestävää kehitystä tukevaan tutkimukseen on ohjautunut kiitettävästi strategisen tutkimusneuvoston ja valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan kautta strategisesti kohdennettua rahoitusta. Haasteena on, miten ministeriöt ehtivät hyödyntämään kaikkea tuotettavaa tietoa. Ympäristöministeriön kokemuksen perusteella tutkimuksen ja tiedon hyödyntäjien välisistä rajapintatoimijoista on tässä paljon apua”, Höijer totesi.

Yhteiskunnallisten verkostojen ja keskustelun rooli niin kansallisesti kuin kansainvälisesti on vaikuttavuuteen pyrittäessä aivan keskeistä. Millaisen tutkimuksellisen tiedon ja millaisten vuorovaikutuksen, verkostojen ja prosessien kautta vaikutukset voisivat sitten syntyä? Yhtenä esimerkkinä keskustelussa nostettiin esiin paneelien mahdollisuus tuoda suomalaisten vaikuttajien tietoisuuteen hyviä esimerkkejä, joista viestiä kansainvälisissä yhteyksissä. Työpajan keskusteluissa kokemusten vaihdon jatkamista tutkimuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta pidettiin tärkeänä. Paneelien yhteistyötä tulisi kuitenkin osallistujien mielestä koordinoida ilman uusien jäykistävien rakenteiden luomista.

Lue Iina Koskisen ja Tanja Sunin kirjoitus työpajasta täältä.

Viikon varrelta -kirjoitukset vetävät yhteen ajankohtaiset puheenaiheet Sitran strategia- ja tutkimustiimissä. Viikon varrella kirjoitukset löytyvät kootusti täältä.

Mistä on kyse?