sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Tiedon käyttöä päätöksenteossa ravistelevat muutoksen tuulet. Maailma toimii yhä nopeammassa rytmissä ja monet polttavista yhteiskunnallisista ongelmistamme ovat niin kompleksisia, että vaikka tietoa tuotetaan enemmän kuin koskaan, ongelmiin ei löydy yhtä ”oikeaa” ratkaisua, eikä eilisen tiedolla voida aina ennustaa tulevaa.
Käynnissä on tiedon ja asiantuntijuuden murros, jossa tiedosta ja asiantuntijuudesta on tullut suhteellista. Samaan aikaan päätöksiä tehdään kasvavan kiireen ja nopeatempoisen julkisen keskustelun paineessa, eikä ihmisen tietoisen mielen käsittelykyky riitä tulkitsemaan kaikkea hänelle tarjolla olevaa relevanttiakaan informaatiota.
Kuvatut kehityskulut edellyttävät sekä tietokäsityksemme monipuolistamista että uusia tapoja koota yhteen eri muotoista tietoa yhdessä tulkittavaksi. Harri Raision, Harri Jalosen ja Petri Uusikylän selvitys sukeltaa kompleksisten ongelmien maailmaan, päätyen siihen, että kesyt, sotkuiset ja pirulliset ongelmat hyötyvät erilaisista lähestymistavoista tiedon käyttöön.
Osana selvitystä tiedon käytön lähestymistapoja arvioidaan sekä asiantuntijahaastatteluin että Sipilän hallituksen kolmen kärkihanke-esimerkin avulla. Sekä haastattelut että esimerkit kertovat tämän päivän yhteiskunnalliselle päätöksenteolle tyypillisestä ristiriidasta ratkaistavien ongelmien luonteen sekä tiedon käytön tapojen välillä.
Voisiko hallitusohjelman kärkihankkeen valmistelun käynnistää tunnistamalla, millaista tiedon käyttöä sen toteuttaminen ilmiön luonteen näkökulmasta edellyttää?
Selvitys on toteutettu osana Sitran Tieto päätöksenteossa -projektia, joka tutkii, millaista uutta ajattelua ja toimintatapoja tarvittaisiin tiedon hyödyntämisessä kompleksisia ilmiöitä koskevassa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, kun ongelmia ei voida enää ratkaista pelkästään syöttämällä lisää tietoa päätöksentekoon tai arvioimalla mikä tieto on toista parempaa.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.