Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Sari Gustafsson

Julkaistu 10.11.2015

Suomalaiset suhtautuvat kriittisimmin EU-tulonsiirtoihin

Eurooppalaisen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat kriittisimmin tulonsiirtoihin EU-maiden välillä.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Heli Nissinen
Asiantuntija, Viestintä, Sitra
Heli Nissinen on digiviestinnän kehittäjä ja tekijä. Hän luotsaa Sitran digitaalisten viesintäkanavien kehittämistä ja vastaa Sitran Reilu datatalous -avainalueen viestinnästä.

Seitsemän eurooppalaisen ajatushautomon ja säätiön yhteistyössä toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovat muita EU-kansallisuuksia myöntyväisempiä osallistumaan hyvinvointivaltion kustannuksiin. Hyvinvointivaltion eri osa-alueista suomalaiset luottavat eniten lastenhoidon ja koulutuksen tulevaisuuteen, mutta eniten huolta aiheuttavat eläkkeet ja vanhustenhoito.

Vision Europe Summit -yhteistyössä toteutetun kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovat muita EU-kansallisuuksia kriittisempiä maiden välisille tulonsiirroille. Sen sijaan suomalaiset ovat muita myöntyväisempiä osallistumaan hyvinvointivaltion kustannuksiin. Eniten suomalaisia huolettavat eläkkeet ja vanhustenhoito samalla, kun usko lastenhoidon ja koulutuksen tulevaisuuteen on edelleen vankka. Tukea niin sanotuille sosiaalisille investoinneille suomalaisilta siis löytyy.

Intoa integraatioon

Kyselytutkimuksen mukaan eurooppalaiset kannattavat lisääntyvää integraatiota. Yleiseurooppalaisesta kehityksestä huolimatta kyselymaista etenkin suomalaiset yhdessä Iso-Britannian kanssa ovat kriittisiä liikkuvuuden ja sosiaalipolitiikan vahvistamiseen EU:ssa. Väestöryhmästä riippumatta suomalaiset ovat kriittisiä erityisesti eri maiden välisille tulonsiirroille EU:ssa.

”Suomalaisten kriittisyys EU:n sisäisiä tulonsiirtoja kohtaan johtunee kotimaan rakennemuutoksesta, pitkään jatkuneesta eurokriisistä ja suhteellisen heikosta työllisyystilanteesta,” kommentoi Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. ”Vaikka esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat suhteellisesti Suomea suurempia nettomaksajia EU:ssa, näiden maiden kansalaiset kannattavat syvenevää integraatiota selvästi suomalaisia enemmän.”

”Suomalaisten asenteet ovat erittäin myönteisiä hyvinvointivaltiota kohtaan. Samaan aikaan integraation syventämistä kohtaan tunnetaan melko suurta epäluuloa verrokkimaihin peilattuna.” pohtii Sitran johtava asiantuntija Eeva Hellström. ”Suomi on hyötynyt globalisaatiokehityksestä, johon EU:n integraation syventäminenkin kuuluu sisämarkkinoiden ja yhteisten politiikanalojen osalta.”

Hellströmin näkemystä tukee Bertelsmann-säätiön hiljattainen tutkimus Globalization report 2014: Who benefits most from globalisation? jossa todetaan Suomen olevan kaikkein suurin globalisaatiosta hyötynyt maa vuoden 1990 jälkeen

Vanhustenhoito ja eläkkeet huolettavat eniten

Kyselyn mukaan lastenhoidon ja koulutuksen tulevaisuuteen uskotaan Euroopassa vankimmin, kun taas vanhustenhoito ja eläkejärjestelmä huolettavat eniten – etenkin Suomessa. Kokonaisuudessaan usko hyvinvointivaltion tulevaisuuteen on Suomessa Euroopan keskitasoa ja tukea niin sanotuille sosiaalisille investoinneille suomalaisilta löytyy.

Vanhustenhoito ja eläkkeet huolettavat eurooppalaisia eniten, mutta eri tavalla eri maissa. Suomessa vanhustenhoito huolettaa kaikkein eniten, yhdessä Saksan kanssa. Esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa kannetaan Suomen tavoin suurta huolta eläkkeistä, mutta vanhustenhoito ei näissä maissa kuitenkaan huoleta samassa määrin.

”Sukupolvien välistä solidaarisuuttakin on kyselyn pohjalta havaittavissa: Suomessa nuoret arvostavat vanhustenhoitoon tehtäviä panostuksia ja vanhukset lastenhoitoa”, kommentoi Hellström.

Suomalaiset verouskoisia

Maakohtaiset erot ovat suuria sen osalta, halutaanko hyvinvointikustannukset kattaa korottamalla veroja vai leikkaamalla palveluita. Verojen korotuksen kannalla olivat etenkin Suomi, Iso-Britannia, Saksa ja Belgia. Suomalaiset suhtautuivat kaikkia muita maita myönteisemmin verojen korotuksiin, kunhan sosiaaliturvan ja -palvelujen taso voitaisiin säilyttää. Kyselytutkimuksen mukaan Suomessa erityisesti suurituloiset ovat valmiita nykyistä korkeampaan verotukseen tai sote-maksuihin.

Kysely toteutettiin kesällä 2015 osana eurooppalaisten ajatushautomoiden ja säätiöiden Vision Europe Summit -yhteistyötä kahdeksassa EU-maassa: Belgiassa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Portugalissa, Puolassa, Ranskassa, Saksassa ja Suomessa. Vastaajia kussakin maassa oli 1000 (Saksassa 1008).

Vision Europe Summit -yhteistyön teemana tänä vuonna on hyvinvointivaltion tulevaisuus. Yhteistyön hedelmät julkaistaan Vision Europe Summit -tapahtumassa Berliinissä 18.11. Tilaisuutta voi seurata verkossa suorana täällä.

Konsortion analyysiin kyselytutkimuksesta voi tutustua täällä.

Kyselyn aineisto tulee avoimen datan periaattein saataville Vision Europe Summit -verkkosivulle.

Lisätietoja
Eeva Hellström, johtava asiantuntija, Sitra, +358 294 618 276, eeva.hellstrom@sitra.fi
Heli Nissinen, asiantuntija, viestintä, Sitra, +358 294 618 477, heli.nissinen@sitra.fi

Ota yhteyttä