sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Sitran ja Demos Helsingin yhteisponnistus, visio hyvinvoinnin seuraavasta erästä, julkistettiin avoimessa keskustelutilaisuudessa tiistaina 9.1. (Linkki tallenteeseen).
Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Paula Laineen mukaan visio on megatrendien ”so what”. Siis se miten ja mihin megatrendeihin päätetään reagoida ja nähdäänkö trendi uhkana vai mahdollisuutena. Visiossa on kyse valinnoista ja tulkinnasta.
”Visio on megatrendien So what?”
Moniarvoisessa ja -äänisessä yhteiskunnassa ei ole realismia pyrkiä vain yhteen, ihmisiä yhdistävään visioon, vaan erilaisiin innostaviin ja toivoa antaviin tulevaisuuskuviin.
”Toivomme, että yhä useampi vastuullinen yhteiskunnallinen toimija kertoo selvästi minkälaista yhteiskuntaa he haluavat tulevina vuosikymmeninä rakentaa”, Laine totesi tilaisuudessa.
Keskeistä on tuoda myös esiin ne arvot ja ihanteet, joihin visio perustuu. Seuraava erä -visiotyössämme olemme nostaneet esiin pohjoismaisia arvoja, joihin lukeutuvat erityisesti yhdenvertaisuus, ihmisten laaja autonomia, sukupuolten tasa-arvo, vahva oikeusvaltioperiaate ja demokratia sekä reiluus.
”Keskeistä on tuoda esiin arvot ja ihanteet, joihin visio perustuu.”
Mukana keskustelutilaisuudessa oli kirjoittajia, jotka ovat itse viime aikoina pohtineet pohjoismaisen yhteiskuntamallin tulevaisuutta. Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman ja Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tuuli Hirvilammi syventyivät nimenomaan pohjoismaisiin ydinarvoihin ja ihanteisiin.
Korkman toi esiin, että pohjoismaisten arvojen taustalla on ollut sekularisoitunut luterilaisuus, jossa työ on kaiken keskiössä. Pohjoismaisista arvoista on ollut suomalaisille valtavasti hyötyä, hän jatkoi.
Hirvilammi lisäsi, että ihmisillä on universaaleja perustarpeita, jotka ovat lähellä arvoja. Näitä ovat esimerkiksi tarve yhteisyyteen ja itsensä kehittämiseen, tarve tulla toimeen ja selviytyä sekä riippuvuus luonnosta. Hän lisäsi, että pohjoismaisia erityispiirteitä on esimerkiksi tasa-arvon painottaminen ja tietty metsäläisyys eli luonnonläheisyys.
Kiinnostavaa oli erityisesti kuitenkin se, miten Hirvilammi ja Korkman nostivat esiin myös maailmankansalaisuuden. Se pitää sisällään ymmärryksen ihmisten keskinäisestä riippuvuudesta ja kokemuksen siitä, että kaikki ihmiset ovat saman maailmanyhteisön jäseniä, jossa kaikilla on eri arvojen lisäksi osaltaan yhteinen arvopohja. Hirvilammi lisäsi, että ilmastonmuutos on vahvistanut ihmisten tietoisuutta ihmislajin yhtenäisriippuvuudesta. Samaan aikaan elämme kuitenkin vastakkainasettelun aikaa. Kaikki eivät ole mukana tässä kehityksessä.
Lue lisää
Tutustu visioomme.