Julkaistu 18.04.2018

Teknologiamurros on samalla ajattelutapojen murros

Teknologia kehittyy nopeasti ja muuttaa samalla toimintaamme. Teknologiamurroksen edessä tarvitsemme tietoa siitä, millaisia muutoksia ja mahdollisuuksia on luvassa, mutta myös selkeitä visioita siitä, millaisen tulevaisuuden haluamme.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Ennakointi, Sitra
Mikko Dufva on Sitran tulevaisuusasiantuntija. Hän tarkastelee työkseen tulevaisuuden kehityskulkuja, niiden välisiä jännitteitä ja tulevaisuuteen liittyviä mielikuvia.

Tänään 18.4. julkaistu Risto Linturin ja Osmo KuusenSuomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037” on laaja ja kattava katsaus teknologian kehitykseen. Kyseessä ei ole pelkkä listaus nousevista teknologioista, vaan järjestelmällinen analyysi teknologioiden vaikutuksista yhteiskunnan eri puoliin. Arviointikehikko on toimiva, eikä se ole herkkä yksittäisten muutosten tai virhearviointien suhteen.

Ehkä teknologiakatsausta kiinnostavampi osuus on kuvaus arvonluontiverkostoista ja niiden muutoksesta. Siinä on nimittäin seikkaperäisesti kuvattu se muutos, jota yleisesti kutsutaan teknologiamurrokseksi. Kyseessä ei ole vain teknologioiden tuomat uudet mahdollisuudet tai tuottavuuden lisääntyminen, vaan ajattelumallien ja toimintatapojen perustavaa laatua oleva muutos.

Raportissa avataan arvonluontiverkostojen avulla, mistä teknologiamurroksessa on kysymys

Raportissa teknologiamurrosta kuvataan 20 arvonluontiverkoston kautta, mutta tiivistettynä kyse on seuraavista kehityskuluista:

  • Automatisaatio: kyseessä ei ole vain työtehtävien korvaaminen roboteilla tai algoritmeilla, vaan myös tuotanto- tai logistiikkaprosessien uudelleen suunnittelu. Esimerkkeinä kuljettajaton liikenne, automatisoitu tavaroiden tuotanto ja suljettu täysautomaattinen sisäviljely.
  • Hajautuminen: skaalasta saatava etu pienenee suhteessa muihin kriteereihin kuten luotettavuuteen, räätälöitävyyteen ja sopeutuvuuteen ja tuotanto ja vaihdanta hajautuvat. Esimerkiksi uusiutuvien käyttö, akkuteknologia ja polttokennot mahdollistavat energiantuotannon hajautumista ja digitaalisen valmistuksen myötä tuotanto ja palvelu lähenevät, mikä korostaa paikallisuutta.
  • Virtuaalisuus: vuorovaikutus ja tiedonvaihto tapahtuvat enenevässä määrin tietoverkkojen yli paikasta riippumattomasti ja virtuaalitodellisuuden käyttö yleistyy. Esimerkiksi verkkokauppa rupeaa hyödyntämään virtuaalitodellisuutta ja toisaalta hybridisota muuttaa suhtautumistamme siihen, mitä pidämme todellisena.
  • Joukot ja yhteistoiminta: tietoverkot ja alustat mahdollistavat ihmisten yhteistoiminnan uusissa skaaloissa ja tiedonkeruu ja tuottaminen, osaamisen kehittäminen ja vaihdanta tapahtuu digitaalisissa ympäristöissä ja osin tekoälyn välittämänä. Samalla merkityksellisyyden tunne määrittyy muiden huomion tai yhteistyön kautta.
  • Yksilön toimijuuden ja vastuun lisääntyminen: yhteistoiminnan kääntöpuolena yksilön vastuu korostuu, mutta samalla myös mahdollisuudet toimia. Esimerkkeinä teknologian mahdollistama omavaraisuus energian ja ruoantuotannon suhteen, alustojen kautta tehtävä mikrotyö tai terveyden ylläpito ja sairauksien ennaltaehkäisy ihmisestä kerätyn tiedon perusteella. Samalla lisääntyy myös koneiden toimijuus ja tekoäly on yhä useammin päätöksentekijänä ja yksilön toimijuuden mahdollistajana.
  • Ihmisen toiminnan erottaminen ympäristöstä: samalla kun ihmisen toiminta virtualisoituu ja automatisoituu, se erotetaan ympäristöstä. Resurssit pyritään saamaan uudelleenkäytettyä mahdollisimman hyvin niin tavaroiden kuin ruoantuotannossa.

Raportissa myös havainnollistetaan tulevaisuuden arkipäivää listaamalla leikkimielisesti mahdollisia tulevaisuuden ammatteja, kuten tavaraohjelmoija, jäljitettävyysvastaava, etiäiskokki, sosiaaliarkkitehti, alustanvalintakonsultti, ammattikehuja, biomarkkeritulkki, digitatuoija, keinoelinkasvattaja, haptiikkapuvustaja ja koheesiomanageri.

Älä anna teknologian määrittää visiota toivottavasta tulevaisuudesta

Raportin tavoitteena on vastata teknologian aiheuttamiin muutoksiin ja kehittää teknologioista vahvuuksia Suomelle 2020-luvun aikana. Raporttia lukiessa kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että siinä ei tietoisesti oteta kantaa kehityskulkujen toivottavuuteen. Tästä huolimatta raportissa tehdään oletuksia lähitulevaisuudesta ja nykyhetken tulevaisuuspuhe näkyy myös painotuksissa robotisaatiosta ja työn tulevaisuudesta.

Teknologia on hyvä renki, kunhan osaamme olla itse sille hyvä isäntä

Teknologian kehitys nähdään vääjäämättömänä ja asiat on kehystetty teknologian näkökulmasta. Raportissa pohditaan esimerkiksi miten robotit saataisiin parhaiten käyttöön ja ympäristö ja lainsäädäntö niille suotuisaksi. Globaalien markkinoiden oletetaan olevan jatkossakin olemassa ja geopoliittinen tilanne jännitteineen nykyisenkaltainen.

Toivottavan tulevaisuuden ja visioiden miettiminen menee raportin ulkopuolelle, mutta on jatkokeskustelun kannalta oleellista: miten eri teknologiset mahdollisuudet auttavat pääsemään haluttuun tulevaisuuteen? Mitä kehitystä haluamme painottaa ja mihin pyrimme? Teknologia on hyvä renki, kunhan osaamme olla itse sille hyvä isäntä. Raportti tarjoaa tälle keskustelulle oivan pohjan.

Sitran visio Hyvinvoinnin seuraavasta erästä peräänkuuluttaa teknologian hyödyntämistä hyvinvoinnin rakentamisessa. Tervetuloa keskustelemaan yhteiskunnallisista visioista Hyvinvoinnin seuraava erä -kirjan julkistustilaisuuteen 8.5.

Lue lisää Hyvinvoinnin seuraavasta erästä täältä.

Mistä on kyse?