Kuva: Minna Hemmilä, Sitra

Julkaistu 26.11.2018

Dialogin muodot ja paikat yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena

Dialogille ei voida määrittää päätöksenteossa yhtä ainoaa oikeaa paikkaa. Dialogi hyödyttää päätöksentekoa, kun sitä osataan soveltaa ja ymmärretään millaista lisäarvoa se voi tuoda.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Ennakointi ja strategia, Sitra
Eeva Hellström on Sitran ennakointitoiminnan strategia-asiantuntija. Näiden sanojen takana piilee sekä ajattelija että tekijä, jonka käsissä monimutkaisetkin sisällöt sulautuvat luovasti yhteen ja irralliset ideat muokkautuvat vaikuttaviksi konsepteiksi.

Dialogi ja päätöksenteko ovat monimuotoisia ilmiöitä, eikä dialogille päätöksenteon tukena voida määrittää yhtä ainoaa oikeaa paikkaa. Dialogi hyödyttää päätöksentekoa, kun ymmärretään dialogin soveltamisen eri tavat, millaista lisäarvoa se voi tuoda, millaisissa tilanteissa se ei todennäköisesti onnistu, ja millaisia tavoitteita dialogille on realistista asettaa. Dialogin paikka päätöksenteossa riippuu myös siitä, nähdäänkö yhteiskunnallinen päätöksenteko esimerkiksi syklisenä hallinnollispoliittisena prosessina vaiko päättäjän mielessä tapahtuvana ajattelun kypsymisenä.

Paitsi että dialogi auttaa suunnistamaan moniulotteisessa maailmassa, dialogi on itsessään moniulotteinen toimintamalli. Kun dialogista puhutaan yhteiskunnallisen päätöksenteon yhteydessä, on tärkeä oivaltaa, milloin dialogilla tarkoitetaan keskustelukulttuuria, toimintatapaa, menetelmää, tapahtumaa tai prosessia.  Yhteiskunnallinen päätöksenteko voi hyötyä näistä kaikista.

Dialogista keskustelua voi synnyttää

Yleiskielessä dialogilla kuulee tarkoitettavan melkein mitä tahansa vuorovaikutusta, johon liittyy positiivinen väre. Puhutaan dialogisuudesta.  Dialogisuus on kulttuurinen tapa olla rakentavassa vuorovaikutuksessa keskenään. Dialogisessa keskustelussa osallistujat ovat kiinnostuneista toistensa näkökulmista ja kunnioittavat näkemysten erilaisuutta. Kukin osallistuja kokee saavansa tilaa toisilta. (Lue lisää artikkelista Mikä tekee dialogin: Dialogisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset)

Esimerkiksi poliittisen päätöksenteon keskustelukulttuuriin peräänkuulutetaan lisää dialogisuutta, toisten kunnioittamista. Dialogiin perehtynyt kansanedustaja Antero Vartia esittääkin, että toistensa lyttäämisen sijaan poliitikkojen olisi istuttava piiriin.

Rakentava keskustelu voi syntyä itsestäänkin, jos se on hermotettuna keskustelijoiden kulttuuriseen selkärankaan. Kun 11 yleisimmästä tavasta tuhota dialogi tunnistaa myös itsensä, oivaltaa kuinka vaikeaa dialogin käyminen käytännössä on. Dialoginen keskustelu vaatii siksi yleensä keskustelun tietoista ohjaamista tai fasilitointia (eli ryhmän auttamista saavuttamaan tavoitteensa) siten, että rakentava tapa keskustella saadaan aikaiseksi. Tällöin puhutaan dialogista menetelmänä.

Sitran Erätauko-projektissa keskustelun suunnitteluun ja ohjaamiseen on kehitetty käytännön työkalupakki. Siinä annetaan vinkkejä mm. miten keskusteluun virittäydytään, miten sitä ohjataan ja miten toimitaan tiukan paikan tullen.  Erätauko-projektissa koulutetaan myös dialogimenetelmän osaajia. Dialogin luomista voi nimittäin oppia.

Fasilitoitu dialogi voi perustua erilaisiin lähestymistapoihin ja menetelmiin. Esimerkiksi avoimessa dialogissa fasilitoija antaa osallistujien keskustella vapaasti siitä mikä heitä dialogille valitussa aiheessa kiinnostaa. Rakenteellisessa dialogissa keskustelun rakenne on suunniteltu esimerkiksi kysymysten tai ajankäytön suhteen, vaikka sen sisältö tulee edelleenkin osallistujilta. Dialogi voi myös olla jäsennelty vain osaksi.

Dialogi soveltuu ryhmäprosessin osaksi tai kokonaisuudeksi

Fasilitoidun dialogin elementtejä voidaan hyödyntää myös laajemman ryhmäprosessin vaiheena, esimerkiksi osana kokouksia, seminaareja, strategiaprosesseja tai yhteiskehittelyprosesseja. Dialogi ei nimittäin yksinään ole riittävä, jos halutaan kehittää ratkaisuja tai tehdä päätöksiä. Dialogisten elementtien tuominen mukaan erilaisiin ryhmäprosesseihin parantaa kuitenkin merkittävästi mahdollisuuksia saavuttaa prosessille asetettu tavoite, kuten muutoksen tekeminen.

Ennen tavoitteiden asettamista tai ratkaisujen tuottamista pysähtyminen hetkeksi dialogin ääreen auttaa varmistamaan, että itse ongelma on ymmärretty riittävän hyvin.

Erityisesti erilaisissa ratkaisuhakuisissa yhteiskehittelyprosesseissa dialogilla on tärkeä rooli ryhmäprosessin alussa, varmistamassa että ratkaistava ongelma on ymmärretty riittävän monipuolisesti.

Dialogitapahtuma tai dialogitilaisuus on dialogin käymistä varta vasten varten suunniteltu tapahtuma. Esimerkiksi Sitran Erätauko-projektissa on pilotoitu ja edistetty tapahtumia, joiden tarkoituksena on ollut kokeilla uutta tapaan käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Dialogitapahtuma voi toimia itsenäisenä tilaisuutena ilman, että sitä on välttämättä kytketty osaksi laajempaa päätöksenteon valmisteluprosessia.

Dialogilla voidaan tarkoittaa myös pitkäjänteistä ja suunnitelmallista dialogiprosessia, joka koostuu useista eri vaiheissa käydyistä dialogisista tapahtumista. Mikäli dialogiin osallistuvien välit ovat erittäin tulehtuneita tai aihe on hyvin laaja tai kompleksinen, yksi dialogitapahtuma ei vie vielä pitkälle. Luottamuksen rakentuminen vaatii aikaa ja useita kohtaamisia. Erilaisia dialogiprosesseja onkin käytetty menestyksellisesti esimerkiksi erilaisten yhteiskunnallisten konfliktien ratkaisuun, aina rauhanvälitykseen asti.

Tilanne- ja tulevaisuuskuvan rakentaminen dialogisesti

Dialogin aikaa ja paikkaa päätöksenteossa on yhtä vaikea mallintaa kuin nykyaikaista päätöksentekoakin.

Dialogilla on silti hyödylliset aikansa ja paikkansa, jotka juontavat siitä, mitä päätöksenteolla ymmärretään ja mitä dialogilla eri tilanteissa tavoitellaan. On pohdittava sitä, missä ja milloin päätökset tosiasiassa syntyvät – hallitussa prosessissa vaiko sen ulkopuolella?

Yhteiskunnallisen päätöksenteon ideaalikuvassa se nähdään laaja-alaisena hallinnollispoliittisena syklinä, joka lähtee tilannekuvan luomisesta ja ongelmien tunnistamisesta, tulevaisuusvaihtoehtojen hahmottamisesta, päättyen aina ratkaisujen muotoiluun ja toimeenpanon sekä seurannan suunnitteluun asti. Dialogin mahdollisuudet tukea yhteiskunnallista päätöksentekoa ovat erityisen varteenotettavat päätöksenteon valmisteluvaiheessa, jolloin hyvin suunnitellulla ja toteutetulla dialogilla voidaan ehkäistä ongelmia päätösprosessin myöhemmässä vaiheessa. (Lue lisää artikkelista Tiedon ja ymmärryksen kehä päätöksenteon valmistelussa)

Dialogisesti valmistetun tilannekuvan avulla voidaan varmistaa, että päätöksenteon valmistelu kohdistuu oikeisiin ongelmiin.

Tilannekuvan muodostamisessa ensiarvoisen tärkeää on tunnistaa tarkasteltavaan ilmiöön liittyvät, ilmiön eri osien väliset kytkennät ja niihin liittyvät erilaiset näkökulmat. Näkökulmia avartavasta dialogista on hyötyä jo ennen kuin aihe päätyy poliittisen valmistelun agendalle. Dialogisesti valmistetun tilannekuvan avulla voidaan varmistaa, että päätöksenteon valmistelu kohdistuu oikeisiin ongelmiin.

Esimerkki: Ilmiömäinen julkinen hallinto

Sitran julkisen hallinnon uudistamista peräänkuuluttavassa keskustelualoitteessa vastaukseksi kompleksisen maailman haasteisiin tarjotaan ”ilmiömäistä julkista hallintoa”, joka ratkaisee yhteiskunnallisia kokonaisuuksia ilmiölähtöisesti, ja tekee sen yhteistyötä korostaen. Ilmiöt muodostavat tavan hahmottaa ja kehystää yhteiskunnallisesti ratkaistavia kokonaisuksia. Tällaisia ilmiöitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, maahanmuutto tai nuorten syrjäytyminen. Tämän tyyppiset ongelmat eivät ratkea hallinnonalojen sisällä, vaan niiden rajat ylittävällä yhteistyöllä. Tiedolla johtamisen näkökulmasta tarvitaan yhteistyötä, joka mahdollistaa yhteistä ajattelua ja jaettua ymmärrystä ongelmista ja niiden juurisyistä.

Tiedolla johtaminen ilmiömäisessä hallinnossa lähtee Sitran keskustelualoitteessa esitetyn mallin mukaisesti koko eduskunnalle tarjottavan tilannekuvan ja tulevaisuuskuvan muodostamisesta.  Päätöksenteon edellyttämän tilannekuvan laadintaan ehdotetaan avuksi ilmiökartoitusta ja sitä pohjustavaa ilmiösimulaatiota, jonka tuloksena syntyy ilmiökartta, jota voidaan hyödyntää strategisten tavoitteiden asettamisessa.

Dialogi soveltuu erinomaisesti yhdeksi sekä tilannekuvan että tulevaisuuskuvan muodostamisen apuvälineeksi, sillä kummassakin haasteena on, kuinka niissä tarkasteltavat ilmiöt rajataan ja eri ilmiöiden väliset kytkennät tunnistetaan. Dialogi onkin yksi mm. jäsennetyn joukkoistamisen ja kokeilullisuuden ohella selvityksessä korostuva tapa lisätä keskinäistä ymmärrystä päätöksenteossa käsiteltävistä ilmiöistä.

Vaikka tilannekuvan muodostaminen voidaan edellä kuvatulla tavalla nähdä ikään kuin yhteiskunnallisen päätöksenteon ensimmäisenä vaiheena, tilannekuvan muodostaminen ja kehittäminen on parhaimmillaan jatkuvaa toimintaa. Tilannekuvaa tarvitaan paitsi yhteiskunnallisen päätöksenteon valmistelussa, myös asioiden nostamiseksi yhteiskunnallisen päätöksen agendalle. Siksi tilannekuvan muodostamiseen tähtäävää dialogia ei voi jättää yksinomaan hallinnon vastuulle.

Päätösten valmistelussa tarvitaan tietoon perustuvaa johtamista

Kun tilannekuva on muodostettu, on aika rajata ongelma tarkemmin ja koota eri näkökulmat ratkaisuvaihtoehtojen etsimiseksi. Erimuotoista tietoa on tarpeen koota yhteen ja tunnistaa siitä olennainen. Moniulotteisessa tietoympäristössä dialogi voi auttaa tulkintojen tekemisessä ja luoda pohjaa ratkaisujen etsimiselle, vaikka se ei itsessään tähtääkään ratkaisujen muotoilemiseen. (Lue lisää artikkelista Dialogi tiedon ja ymmärryksen välineenä kompleksisessa maailmassa)

Sitran ilmiömäiseen julkiseen hallintoon tähtäävän keskustelualoitteen mukaan hallinnonalojen välistä tiimityöskentelyä tilanne- ja tulevaisuuskuvan pohjalta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollistettaisiin tilannehuoneissa, joihin eri ministeriöiden parhaat osaamisresurssit koottaisiin (vrt. Boyer ym. 2011). Kun ilmiölähtöistä päätöksentekoa valmistellaan tilannehuoneesta käsin, tarvitaan tapoja käsitellä erilaisia asiantuntijanäkemyksiä.

Dialogin avulla ymmärrystä monialaisesta ja erimuotoisesta tiedosta voidaan sekä laajentaa (divergenssi) että koota yhteen (konvergenssi). (Lue lisää artikkelista Tiedon ja ymmärryksen kehä päätöksenteon valmistelussa). Dialogi ei korvaa tilannehuoneissa tarvittavaa muuta tiedolla johtamista ja esimerkiksi palvelumuotoilun, data-analytiikan tai kokeilujen sekä tutkimuksen, ennakoinnin ja vaikuttavuusarvioinnin hyödyntämistä, mutta dialogi voi auttaa rakentamaan näistä jaettua ymmärrystä ja yhteistä tulkintaa. (Lue lisää artikkelista Dialogi tiedon ja ymmärryksen välineenä kompleksisessa maailmassa)

Esimerkki: TOIMI-hanke

Valtioneuvoston kanslian poikkihallinnollisessa perusturvan ja toimeentulon uudistushankkeessa (TOIMI)  perusturvan uudistustyötä on lähestytty ilmiölähtöisesti sekä moniulotteisen ja vuorovaikutteisen tietokäsityksen kautta.

Työ on käynnistetty kokoamalla dialogisesti yhteen eri muotoista tietoa (mm. tutkimustietoa, ennakointitietoa ja kokeilutietoa) yhteistä tulkintaa ja jaetun ymmärryksen rakentamista varten. Tiedon dialogisen kokoamisen pohjalta on muodostettu ilmiökartta, joka mahdollistaa erilaisten vaihtoehtoisten ratkaisumallien tarkastelun pohjaksi tulevien hallitusten työskentelylle.

Vaihtoehtojen pohjalta ja ratkaisumallien kehittämiseksi dialogia käydään kasvotusten hankkeen ohjaus-, projekti- ja seurantaryhmässä sekä niiden yhteisissä tilaisuuksissa ja alueellisissa kansalaistilaisuuksissa. Lisäksi avoimille verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa kuka tahansa voi osallistua keskusteluun aiheesta.

Päätöksenteon valmisteluprosessien tueksi järjestetään jo nyt runsaasti erilaisia keskustelutilaisuuksia. Harvoin näitä kuitenkaan kutsutaan dialogeiksi, tai toteutetaan niitä fasilitoidun dialogin keinoin. Dialogi soveltuu kuitenkin erinomaisen hyvin esimerkiksi sellaisiin työryhmä- tai komiteatyöskentelyn vaiheisiin tai asiantuntija- tai sidosryhmäkuulemisiin, joissa tavoitteena on parantaa ymmärrystä valmistelun kohteena olevasta aiheesta.

On eri asia kuulla isompaa ryhmää kerralla kuin useampaa asiantuntijaa vuoron perään.

Jos asiantuntijat voivat ryhmässä peilata omia näkemyksiään dialogisesti toistensa näkemyksiin, tullaan hyödyntäneeksi ryhmän laajempaa potentiaalia.

Esimerkki. Kulttuuri-VOS

Lainsäädännöllä joudutaan ratkaisemaa yhä kompleksisempia ilmiöitä, ja myös lainvalmistelu voi hyötyä dialogista. Esimerkiksi kulttuurin valtionosuusjärjestelmää (Kulttuuri-VOS) uudistavaa lainvalmistelua pohjustettiin vuosina 2016-17 dialogisella prosessilla, jossa kulttuurikentän osallistujien kanssa käytiin avointa keskustelua uudistuksen tavoitteista jo ennen varsinaista lainvalmistelun alkua sekä sen aikana.

Päätöksenteko ja toimeenpano hyötyvät varhaisesta dialogista

Jos päätöksenteko nähdään tiettynä, valmistelua seuraavana rajattuna hetkenä tapahtuvana valintatilanteena, yleisen käsityksen mukaan dialogi on syytä pitää päätöksenteosta erillään. Näkökulmaa perustellaan sillä, että päätöksenteko tuo usein mukanaan pyrkimyksiä vaikuttaa toisiin ja keskustelun lopputulokseen esimerkiksi puolustamalla omia argumentteja, neuvottelemalla tai hakemalla konsensusta. Silloin kun vuorovaikutukseen liittyy valtaan tai toisiin vaikuttamiseen liittyviä pyrkimyksiä, ne ovat ristiriidassa ymmärrykseen tähtäävän dialogin tavoitteiden kanssa.

Käytännössä päätöksenteko on kuitenkin osa jatkuvaa, ympäristön kanssa tapahtuvaa monipuolisten vuorovaikutusten virtaa, joka ei useinkaan noudattele politiikkasyklin ideaalimallia. Tilannekuvan lisäksi esimerkiksi ratkaisuvaihtoehdoista voidaan käydä dialogia. Päätöksentekoprosessin eri vaiheissa käyty dialoginen keskustelu voikin auttaa hyvän neuvottelutuloksen saavuttamisessa. Toisaalta mikäli tilanteeseen liittyy niin voimakkaita konflikteja, ettei päätöksiä saada aikaiseksi, dialogisen aikalisän avulla voidaan edistää päätöksenteon edellyttämää konfliktin ratkaisua ja siirtyä hetkeksi ryömintävaihteelle.

Päätösten toimeenpano hyötyy siitä, että päätöksentekoa siivittää toimeenpanon kannalta tärkeiden tahojen luottamus, sitoutuminen sekä kokemus päätöksen oikeudenmukaisesta valmistelusta. Päätöksentekoa edeltänyt dialoginen prosessi voi auttaa rakentamaan näitä. (Lue lisää artikkelista Tiedon ja ymmärryksen kehä päätöksenteon valmistelussa)

Dialogi voi olla jo itsessään olla politiikan toimeenpanon ensisijainen väline, jos politiikan tavoitteena on ymmärryksen tai luottamuksen rakentaminen tai konfliktin ratkaisu.

Dialogista voi olla hyötyä toimeenpanovaiheen aikana, kun suunnitellaan politiikan toimeenpanon käytännön toteutusta, tai kun toimeenpanossa kohdataan ennakoimattomia ongelmia. Dialogin avulla on mahdollista esimerkiksi rakentaa toimeenpanon edellytyksiä parantavaa ymmärryksen siltaa politiikan toteuttajien ja sidosryhmien välille. Joskus dialogi voi olla jo itsessään olla politiikan toimeenpanon ensisijainen väline, jos politiikan keskeisenä tavoitteena on esimerkiksi ymmärryksen tai luottamuksen rakentaminen tai konfliktin ratkaisu.

Päätösten seurannassa ja arvioinnissa on niin ikään tärkeä ymmärtää toiminnan vaikutuksia mahdollisimman moniulotteisesti. Dialogi voi esimerkiksi nostaa esiin uusia näkökulmia, joita seurannassa ja arvioinnissa kannattaisi tarkastella syvällisemmin.

Esimerkki: Talanoa-vuoropuhelut

Esimerkiksi Pariisin ilmastosopimusta ruoditaan sekä meillä että muualla ns. Talanoa-vuoropuhelun kautta. Talanoa on Fidžin kieltä ja tarkoittaa tarinan kertomista tai dialogia. Kyseessä on perinteinen Tyynenmeren saarten tapa ratkaista visaisia haasteita vuoropuhelun keinoin. Talanoa prosessin ajatuksena on tarinankerronnan avulla rakentaa luottamusta, ymmärrystä ja empatiaa eri toimijoiden välille sekä jakaa tietoa ja kokemuksia, jotka johtavat parempaan ymmärrykseen käsiteltävästä haasteesta. Myös Suomessa käydään Talanoa-keskustelujen sarja siitä, mistä löytyvät tehokkaimmat keinot ilmastopäästöjen suitsimiseksi ja miten meistä jokainen voi tähän vaikuttaa.

Toimiiko päätöksenteko sykleissä?

Todellisuudessa yhteiskunnallinen päätöksenteko ei aina noudata edellä kuvattua systeemistä sykliä.

Sitran Kansanvallan peruskorjaus -raportissa nostetaan esiin nykyisen päätöksentekojärjestelmän murroksia ja vinoumia. Enää ei ole selvää, mistä päätöksenteon agenda tulee. Poliitikkojen ja virkamiesten keskinäinen työn ja vastuunjako on jäänyt ajasta jälkeen, eivätkä päätöksenteon prosessit vastaa sen kohteina olevien ilmiöiden luonnetta.

Päätöksenteon todellista prosessia on tänä päivänä moniulotteisuudessaan vaikea kuvata tai mallintaa. Yhteiskunnallinen päätöksenteko voi myös sisältää vaiheita, joiden ei ehkä halutakaan käyvän ilmi. Edes tutkijoilla ei ole selkeää yhteneväistä näkemystä siitä, missä ja miten päätökset todellisuudessa syntyvät.

Edellä kuvatut systemaattiset päätöksentekosyklit on luotu tuomaan päätöksentekoon jatkuvuutta, tehokkuutta ja ennustettavuutta. Yhteiskuntamme hallinta- ja päätöksentekokoneisto on rakennettu käsittelemään ennustettavampia ja toisiinsa heikommin kytkeytyneitä ongelmia kuin mihin tänä päivänä usein törmäämme.

Kompleksisessa toimintaympäristössämme hallitusohjelmaan peräänkuulutetaan strategisuuden edelleen vahvistamista (mm. PAKURI-hanke) ja julkiseen hallintoon ehdotetaan ilmiömäisiä toimintamalleja. Päätöksentekokoneistoa pyritään jäsentämään ja järkevöittämään, mutta riittääkö se? Onko yhteiskunnallinen päätöksenteko tämän päivän kompleksisessa, digitaalisessa ja erilaisten valtarakennelmien kyllästämässä maailmassa joka tapauksessa niin moniulotteinen ilmiö, etteivät kaikki sen prosessit ole kuvattavissa taikka hallittavissa? Miten päätöksenteko kannattaisi silloin nähdä?

Päätöksenteko lähtee aina ihmisestä

Monet meistä ovat usein olleet tilanteissa, joissa tuntuu, että päätöstilanteeseen tultaessa päätökset on jo ennalta tehty. Tämä voi johtua siitä, että taustalla todella on piiloon jääneitä vallankäytön vaiheita tai julkilausumattomia lehmänkauppoja. Mutta se voi johtua myös siitä, että päätöstilanteissa päättäjien ajatusmallit ovat niin lukkiutuneita, ettei niihin voida enää päätöksenteon valmistelussa vaikuttaa.

Edellä kuvattu hallinnollispoliittiseen prosessiin kytkeytyvä sykliajattelu helposti teknistää päätösprosessia, joka pohjimmiltaan on arvoperusteinen inhimillinen prosessi. Syklisen tarkastelun rinnalla päätöksenteko voidaankin nähdä inhimillisen ajattelun kautta. Viime kädessähän päätökset syntyvät ihmismielessä ja perustuvat paitsi tietoon myös tunteisiin ja intresseihin.

Tiedon paljoudessa ihmisillä on tiedostamattomia linssejä, joiden kautta he käsittelevät ja tulkitsevat tietoa, ja joiden avulla he pyrkivät yksinkertaistamaan monimutkaisia ilmiöitä ymmärrettävämmäksi. Nämä mentaalimallit ovat ihmisajattelulle – sekä yksilöille että homogeenisille ryhmille – ominaisia ajattelun vinoumia, jotka muodostavat sekä tapamme nähdä että olla näkemättä. (Lue lisää julkaisusta Uskalla ajatella, yhdessä)

Dialogi kannattaa nähdä myös päätöksenteon kanssa rinnan kulkevana prosessina, josta voi olla hyötyä päätöksenteon kaikissa vaiheissa.

Ajattelumme kehittyy parhaiten, kun jäsennämme sitä muiden kanssa keskustellen. Dialogi auttaa päätöksentekoon ja sen valmisteluun osallistuvia ymmärtämään omia vakiintuneita ajattelun viitekehyksiään. Se voi tuoda esiin ajattelun vinoumia ja auttaa ylittämään ne (Lue lisää julkaisusta Uskalla ajatella, yhdessä). Dialogi kannattaa siksi nähdä myös päätöksenteon kanssa rinnan kulkevana prosessina, josta voi olla hyötyä päätöksenteon kaikissa vaiheissa.

Kun päätöksenteko nähdään ihmisestä lähtevänä ilmiönä, siihen kytkeytyvät väistämättä myös tunteet. Kiistainalaisten aiheiden käsittely dialogissa nostattaa aina tunteita, joiden näyttämistä ja käsittelyä ei pidä pelätä. Tunteiden esiintulo usein myös kertoo käsiteltävästä aiheesta ja siihen liittyvistä näkökulmista jotain tärkeää, joka tunneilmaisuja välttävässä ilmapiirissä saattaisi jäädä sekä osallistujilta että keskustelun vetäjältä piiloon, ja vaikuttaa haitallisesti aiheen myöhempään käsittelyyn.

Ymmärryksen kehittyminen dialogin aiheesta ei useinkaan pääty keskustelun päättymiseen, vaan aiheen pohdinta voi jatkua osallistujan omana sisäisenä pohdintana. Toisten kanssa käyty dialogin keskeinen lopputulema saattaakin olla oman sisäisen dialogin matkaan saattaminen.

Esimerkki: Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssit

Sitra on järjestänyt talouspolitiikan johtamiskursseja vuodesta 1977. Osallistujiksi on kutsuttu päättäjiä ja asiantuntijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Kurssin ytimenä on alusta alkaen ollut harjoitus, jossa osallistujat rakentavat hallitusohjelman ja budjetin aitoon yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja tietoon perustuen. Kurssin nimi on nykyään kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi, ja siinä painotetaan talouden lisäksi ekologista ja sosiaalista näkökulmaa talouspolitiikkaan ja johtamiseen. Kurssit ovat aina saaneet hyvää palautetta keskustelevista ja tavoitteellisista työskentelymenetelmistä sekä verkostojen rakentamisesta.

Kurssia on kehitetty tietoisesti vielä vahvemmin dialogiseen suuntaan viime vuosina. Pienryhmäkeskusteluiden määrää on lisätty ja dialogit on otettu käyttöön jokaisen kurssipäivän aamuun ja iltaan. Dialogirinki (kovat jakkarat) on saanut monta lempinimeä: nuotiopiiri, taikapiiri, aamun avaus… Näissä keskusteluissa osallistujat kertovat ajatuksiaan ilman harjoitustyöhön tai taustaorganisaatioihinsa liittyviä rooleja. Keskustelun aloittavat aina arvotut ”key-note-listenerit”. He kertovat, mikä koulutuspäivässä oli hänelle tärkeää, uutta, yllättävää, kiinnostavaa tai muuten merkityksellistä. Hän voi myös kertoa, muuttuiko jokin hänen käsityksensä päivänä aikana tai aikooko hän kaivaa lisätietoa jostain myöhemmin. Parhaimmillaan näiden alustusten jälkeen on käyty erinomaisia dialogeja, joissa ihmiset ovat avoimesti kertoneet kokemuksistaan ja tunteistaan.

Dialogi voi tukea demokratiaa

Kompleksisessa toimintaympäristössä päätöksenteolta voidaan odottaa nykyistä enemmän joustavuutta sekä osallistavampia ja hajautetumpia toimintamalleja. Demokraattiset instituutiot ja edustuksellinen demokratia eivät kuitenkaan ole kehittyneet muun yhteiskunnallisen muutoksen mukana.

Äänestämättömyys sekä irrallisuuden ja osattomuuden tunne ovat yleisiä etenkin heikommin toimeentulevan väestön parissa, ja uudet osallistamisen muodot koskettavat vähiten juuri heitä. Yhteiskunnallinen keskustelumme on myös kärjistynyttä. Vastakkainasettelujen vallitessa ihmiset eivät laajasti osallistu siihen, vaan jättäytyvät mieluummin yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle. Sanotaan, että yhteiskuntamme huutaa dialogin puutteessa.

Tarvitsemme uudenlaista demokraattista keskustelukulttuuria ja tapoja kanavoida kansalaisten mielipiteet päätöksentekoon. Tarvetta on sekä demokratiaa uudistavalle ja kansalaisia osallistavalle dialogiselle käänteelle että kansalaiskeskustelua vahvistavalle deliberaatiolle eli puntaroivalle keskustelulle.

Esimerkki: Erätauko ja kansanvallan dialogiareenat

Sitran Erätauko-projektissa on kokeiltu rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun lisäämistä muutoin passiivisempien kansalaisten osallistumiseksi. Sitran Kansanvallan peruskorjaus -raportissa puolestaan ehdotetaan kansanvallan dialogiareenoita uudenlaisiksi keskustelufoorumeiksi, joissa poliittista keskustelua on mahdollista käydä jo ennen muodollista asioiden käsittelyä ja päätöksentekoa.

Mistä on kyse?

Kirjoitus on osa Sitran Tieto päätöksenteossa -projektissa valmistettua Dialogi tietoon perehtyvässä päätöksenteossa -artikkelisarjaa.

Lähteet

Alhanen, K. 2018. Dialogilla parempia päätöksiä. Blogi oikeusministeriön sivulla 9.11.2017.

Anttila, T. 2015-18. Monologia dialogista -blogisarja, Sitra

Boyer, B., Cook, J.W. & Steinberg, M. 2011. In Studio: Recipies for Systemic Change. Helsinki Design Lab. Sitra.

Cairney, P. & Jones, M.D. 2016. Kingdon’s Multiple Streams Approach: What Is the Empirical Impact of this Universal Theory? The Policy Studies Journal, Vol. 44, No. 1, 2016

Heikka, T. 2017. Kansanedustaja haluaa poliitikot istumaan piiriin. Blogi Sitran sivuilla 21.12.2017.

Heikka, T. 2018. Dialogin vuoro. Viisi teesiä päättäjille rakentavasta yhteiskunnallisesta keskustelusta. Sitran selvityksiä 329.

Heinämäki, L. 2018. Ilmiökartasta suuntaa tulevaisuuden sosiaaliturvaan. Blogi Sitran sivuilla 18.9.2019.

Hyssälä, L. & Backman, J. 2018. Kansanvallan peruskorjaus. Sitran työpaperi 23.2.2018.

Kareinen, J. 2017. Yhteiskuntamme huutaa dialogin puutteessa. Blogi Sitran sivuilla 27.11.2018.

Kareinen, J. 2018. Dialogielementtien hyödyntäminen seminaareissa ja kokouksissa. Blogi Sitran sivuilla 22.5.2018.

Korhonen, K. 2017. Voiko dialogin luomista oppia? Blogi Sitran sivuilla 25.7.2018.

Lehtinen, S. 2018. Uskalla ajatella, yhdessä. Parempiin päätöksiin moniulotteisessa tietoympäristössä. Sitran työpaperi 18.10.2018.

Leinonen, T. 2018. Yli 1000 Erätauko-keskustelua luvassa loppuvuonna. Blogi Sitran sivuilla

Matikainen, T., Mustikainen, H. & Winqvist, D. 2018. Dialogia! Parhaita käytäntöjä dialogin ja osallisuuden kokemuksen mahdollistamiseksi lainvalmistelussa. Sitra.

Raisio, H., Jäske, M. & Rask, M. 2018. Deliberaatiota, dialogia vai molempia. Verkkoartikkeli Politiikasta-sivustolla 24.5.2018.

Sitra. 2018a. 1+5 strategista ehdotusta Suomelle. Sitran työpaperi 29.6.2018.

Sitra. 2018b. Ilmiömäinen julkinen hallinto. 2018. Sitran työpaperi 31.8.2018.

Sitra. 2018c. Valitse menetelmä. Erätauko-työkalu 22.2.2018.

Suorsa, A. 2018. Ihmisinä tutkimassa ja päätöksiä tekemässä. Blogi Sitran sivuilla 11.7.2017.

Tiilikainen, K. 2018. Talanoa-prosessi kirittää Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ja toimeenpanoa. Blogi YM:n sivuilla 19.4.2018.

Artikkelisarja

Lue lisää.

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?