Puheenvuoro
Arvioitu lukuaika 5 min

Kolme datatalouden kehityssuuntaa, joita kannattaa pitää silmällä juuri nyt 

Meiltä löytyy valtavasti dataa uuden talouden raaka-aineeksi, mutta sen hyödyntämistä opetellaan vielä monissa yrityksissä. Edelläkävijöitä kuitenkin löytyy jo.

Kirjoittajat

Emma-Leena Kemppainen

Asiantuntija, Data ja kilpailukyky

Tarmo Toikkanen

Johtava asiantuntija, Data ja kilpailukyky

Julkaistu

Datataloudesta puhutaan silloin, kun yrityksen saatavilla oleva data on valjastettu hyötykäyttöön ja se pystyy tuottamaan parempia palveluita tai tehostamaan toimintaansa datan avulla.  

Kaikille tuttu esimerkki datan fiksusta käytöstä lienee valmiiksi täytetty veroehdotus, joka säästää miljoonien suomalaisten aikaa ja vaivaa joka vuosi. Toisaalta jokainen tuntee myös sosiaalisen median palvelut, jotka käyttäjästä keräämäänsä dataa hyödyntämällä saavat aikaan niin koukuttavan videosyötteen, että kännykästä on vaikea päästää irti. Energia-alalla markkinoille on viimeisen vuoden aikana tullut yhä kasvava joukko tuotteita ja palveluita, jotka voivat optimoida sähkönkulutusta sähkön hintatiedon ja säätiedon eli datan avulla, ja siten tuottaa merkittäviä säästöjä jokaiselle kotitaloudelle. 

Datatalouden palvelukehityksestä on siis jo kotimaisia esimerkkejä, jotka matkaavat kovaa vauhtia myös maailmalle.

Valitsimme tähän juttuun kolme datatalouden kehityssuuntaa, joita kannattaa pitää silmällä juuri nyt.

1. kehityssuunta: datan välityspalvelut – datan arvo kasvaa, kun sitä yhdistellään ja sen määrä lisääntyy

Data on arvokkaampaa, kun sitä yhdistetään muun datan kanssa. Esimerkiksi maanviljelijä kerää maaperäantureilla dataa pelloistaan ja koettaa niiden avulla optimoida lannoitusta ja muita toimenpiteitä. Jos hän voisi verrata omaa dataansa naapuripeltoihin, voisi hän tehdä entistä parempia johtopäätöksiä. Mutta harva yritys jakaa noin vain dataansa mahdollisten kilpailijoiden kanssa. 

Tähän ratkaisuksi tulevat EU:ssa rekisteröidyt datan välityspalvelut, jotka voivat kerätä tietyn toimialan yritysten dataa ja jakaa sitä yhdessä sovitulla tavalla tämän ekosysteemin Dataekosysteemi Useista dataverkostoista koostuva verkosto, jossa toimijat tekevät yhteistyötä tavoitteenaan jakaa ja käyttää dataa verkoston sisällä sekä edistää innovointia ja uutta liiketoimintaa. Avaa termisivu Dataekosysteemi kesken. Nämä välityspalvelut eivät voi itse hyödyntää dataa ja yhdessä sovitut reilut säännöt takaavat, että liikesalaisuuksia ei jaeta. Reilu jakaminen hyödyttää kaikkia. 

Suomessa on jo varteenotettavia yrityksiä, jotka tarjoavat datan välitykseen ja dataekosysteemien rakentamiseen ohjelmistoja ja palveluita. Ala on kuitenkin vasta aluillaan ja liiketoimintapotentiaalia on runsaasti. 

Koska datan välitystoiminta ja toimialakohtaiset datan jakamisen säännöt ovat EU-tasoisia, Suomalaiset yritykset voivat helposti laajentaa toimintaansa Eurooppaan.

2. kehityssuunta: datatalouden sääntöjen seuraaminen haastaa yrityksiä 

Suomessa olemme tottuneet luottamaan, että ravintolaruokaa on turvallista syödä. Sen takaavat lukuisat elintarvike-, hygienia- ja ravintola-alan säännöt. Sama pätee muillakin aloilla. Sähkölaitteet ovat turvallisia, koska niiden valmistajien on seurattava tiukkoja tuoteturvasääntöjä. 

Datan kanssa toimivien yritysten on pystyttävä toimimaan datatalouden sääntöjen mukaisesti. Koska data on abstraktia ja monimutkaista, säännöt eivät ole aina itsestään selviä. Pelkästään tietosuojan saaminen GDPR:n edellyttämälle tasolle vaatii yrityksiltä ponnisteluja. EU:n datastrategia on tuonut paljon lisäsääntelyä datan käsittelyyn. Nämä säännöt parantavat palveluita, lisäävät yksilönsuojaa ja myös luovat markkinoita, mutta niiden seuraaminen on yrityksille yhä suurempi työ. Etenkin pienten yritysten voi olla vaikea pysyä kaikesta selvillä. 

Hyvä uutinen on se, että koska datasääntely koskee dataa, ja data on tietokoneissa, voidaan sitä myös käsitellä automaattisesti. On siis mahdollista rakentaa automaattisia tarkistuksia, prosesseja ja varoitusjärjestelmiä, jotka auttavat yritystä toimimaan sääntöjen mukaisesti. Näitä kutsutaan sääntelyteknologioiksi (englanniksi regulatory technology, regtech”). Sääntelyä helpottavien työkalujen ja palveluiden tavoitteena on tukea erityisesti pieniä yrityksiä niiden sopeutumisessa sääntely-ympäristöön. 

3. kehityssuunta: datatalous on jo täällä ja sen hyödyt ovat kiistattomat. Datan fiksua käyttöä tulisi vauhdittaa kaikissa yrityksissä.

Kansallinen datatalouden tiekarttaverkosto keskittyy löytämään keinoja datatalouden kehittämiseksi, vahvistamaan kansallista kilpailukykyämme ja luomaan hyvinvointia datatalouden avulla. Periaatteessa tämä kaikki on kannatettavaa, mutta yritykset ja oppilaitokset ovat kaivanneet konkreettisia esimerkkejä juhlapuheiden rinnalle: Mitä datatalous käytännössä on? 

Tähän tarpeeseen Sitra lähti hakemaan apua keväällä 2023 julkaisemalla Datatalouden kiinnostavimpien ratkaisuiden haun. Hakemukset arvioitiin syksyllä, ja nyt saatavilla on konkreettisia esimerkkejä koko Suomesta, lukuisilta liiketoiminnan alueilta. 

Julkaisimme joulukuussa Datatalouden kiinnostavimmat -listan, joka kokoaa yhteen 24 oivaltavaa ja dataa hyödyntävää esimerkkiä. Listalle valittujen ratkaisujen on tarkoitus inspiroida jokaista suomalaista ja auttaa ymmärtämään käytännössä, mitä mahdollisuuksia data voi tuoda yhteiskuntaamme yksilön, työntekijöiden ja yritysten näkökulmasta. 

Hyvää datahuomista, Suomi!

Mistä on kyse?