Puheenvuoro
Arvioitu lukuaika 5 min

Tulevaisuus kannatta pilkkoa pureskeltaviin paloihin

Miten laajentaa tulevaisuusvaltaa ja saada kansalaisten ääni paremmin kuuluviin pitkän aikavälin päätöksenteossa? Yksi keino on aiheen rajaus ja tulevaisuuden pilkkominen helposti pureskeltaviin palasiin.

Kirjoittaja

Hannu-Pekka Ikäheimo

Projektijohtaja, Uudet vaikuttamisen tavat, Sitra

Julkaistu

Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufvan mukaan tulevaisuusvalta Tulevaisuusvalta Valta määritellä tulevaisuusnäkymiä. Kuka pääsee keskustelemaan tulevaisuuksista, kenen näkemykset otetaan huomioon ja ketä tulevaisuuskuvissa on edustettuina? Avaa termisivu Tulevaisuusvalta tarkoittaa valtaa määritellä tulevaisuusnäkymiä. Sitä voidaan lähestyä kolmesta näkökulmasta: mitä sanotaan, kuka sanoo ja millaiset edellytykset ihmisillä on osallistua tulevaisuutta koskevaan keskusteluun. Demokratia-asiantuntijana lisäisin listaan mahdollisuuden osallistua tulevaisuutta koskevaan päätöksentekoon.

Demokratiat eri puolilla maailmaa ovat viimeisten vuosikymmenten aikana kehittäneet keinoja ottaa kansalaiset vahvemmin mukaan tulevaisuutta koskevaan päätöksentekoon. Erityisen suosittuja ovat olleet niin sanonut kansalaispaneelit (Citizens’ Panels, Citizens’ Assemblies), joita on järjestetty etenkin ilmastopoliittisista aiheista. Ehkä vankimman jalansijan osana päätöksentekoa ne ovat saaneet Irlannissa, jossa on parhaillaan käynnissä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä käsittelevä kansalaispaneeli. Skotlannissa, ja viimeisimpänä myös EU:ssa, samaa toimintamallia hyödyntäen kansalaisia on osallistettu myös laajemmin tulevaisuuden suurten linjojen suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Kansalaispaneelien perusidea on se, että satunnaisotannalla valittu joukko kansalaisia kootaan yhteen muodostamaan suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia edustuksellisen päätöksenteon tueksi. Satunnaisotanta on oiva keino jakaa tulevaisuusvaltaa reilusti ja tasapuolisesti, koska periaatteessa kenellä tahansa on mahdollisuus tulla valituksi mukaan. Laajasta kutsuttujen joukosta kokoon pyritään saamaan vähintään iän, sukupuolen ja asuinpaikan perusteella edustava otos kansalaisia – myös esimerkiksi tulotasoa ja etnistä taustaa voidaan hyödyntää lajittelukriteereinä. 

Kansalaispaneeleissa keskusteluja ei käydä niin sanotusti pystymetsästä, vaan osallistujat kuulevat laajasti riippumattomia asiantuntijoita ja eri kantojen edustajia ja voivat esittää näille kysymyksiä. Vasta sen jälkeen käydään fasilitoidut ryhmäkeskustelut, joissa osallistujat pääsevät puntaroimaan kuulemiaan faktoja omia ja toistensa kokemuksia vasten. Keskustelujen pohjalta tuotetaan yhteinen julkilausuma, kannanotto tai politiikkasuosituksia, jotka luovutetaan päätöksentekijöille ja saatetaan tiedoksi suurelle yleisölle.

Kansalaispaneeleihin ja -kokouksiin on ladattu suuria toiveita ylisukupolvisen perspektiivin vahvistamisesta päätöksenteossa.

Jo toteutetut kansalaispaneelit ovat osoittaneet, että kansalaiset ovat monissa kysymyksissä valmiita pidemmälle meneviin uudistuksiin kuin vaalisykleihin ja eturyhmäajatteluun sidotut poliitikot. Kansalaispaneeleihin osallistuminen on myös tutkitusti lisännyt osallistujissa tulevien sukupolvien huomioimista ja valmiutta tehdä taloudellisia uhrauksia tulevaisuuden hyväksi. Siksi niihin on ladattu suuria toiveita ylisukupolvisen perspektiivin vahvistamisesta päätöksenteossa. Punnitut kansalaisten näkemykset voivat antaa poliittisille päätöksentekijöille ratkaisevan taustatuen tehdä rohkeita päätöksiä. Esimerkiksi Irlannissa kansalaispaneelin avulla löydettiin sovinnollinen ratkaisu maata voimakkaasti jakaneeseen kysymykseen aborttioikeudesta.

Onnistunut aiheen rajaus on yksi keskeisimpiä onnistuneen kansalaispaneelin edellytyksiä. Irlannin maailmanmainetta niittäneiden kansalaispaneelien taustahenkilönä ja organisoijana toimineen tutkija Jane Suiterin mukaan toimiva aihe kansalaispaneelille on riittävän konkreettinen, yhteisesti tunnistettu ongelma, josta on helppo muodostaa puolesta ja vastaan argumentteja. Arviot Skotlannin ja EU:n laajasti tulevaisuutta käsitelleistä kansalaispaneeleista todistavat samaa. Vaikka osallistujien kokemukset näissäkin olivat voittopuoleisesti myönteisiä, osalle jopa käänteentekeviä, kritiikkiä nousi esiin siitä, ettei keskustelulle jäänyt tarpeeksi aikaa. Laajojen tehtävänantojen ongelmana on myös se, että kansalaispaneelin politiikkasuosituksista muodostuu helposti pitkä ja sekava ”ostoslista”, jonka toimeenpanoa ja vaikuttavuutta on vaikea seurata.

Jos siis kansalaisten ääni halutaan vahvemmin esiin pitkän aikavälin päätöksenteossa, tulevaisuus kannattaa pilkkoa helposti pureskeltaviin palasiin. Esimerkiksi Tanskassa on tänä syksynä käynnistymässä kansalaiskokous, jossa kansalaiset pääsevät muodostamaan kantojaan Kööpenhaminan edustalle rakennettavasta tekosaaresta, Lynetteholmista. Kyseessä on Tanskan suurin infrastruktuurihanke vuosikymmeniin ja sen vaikutukset säteilevät pitkälle tulevaisuuteen. Päätös saaren rakentamisesta ei ole enää pöydällä, se taputeltiin läpi pienessä piirissä, mutta on tärkeää, että kansalaiset pääsevät tuomaan esiin toiveitaan ja huolenaiheitaan maata voimakkaasti jakavassa aiheessa. Ilman paikallisten demokratia-aktivistien voimakasta lobbaamista osallisuus ei olisi toteutunut edes tässä laajuudessa.

Tulevaisuusvalta asuu päätöksenteon prosesseissa

Edustukselliset demokratiat käyvät yhä läpi oppimisprosessia siitä, miten niiden tulisi suhtautua viime vuosikymmenen aikana läpi lyöneisiin demokratiainnovaatioihin, kuten kansalaispaneeleihin, osallistuvaan budjetointiin tai kansalaisaloitteisiin. Kuinka suuri painoarvo niille tulisi antaa osana virallisia päätöksenteon prosesseja? Ovatko ne edustuksellista demokratiaa täydentävä vai syvällisesti muuttava elementti?  Tarjoavatko ne aidosti mahdollisuuden jakaa tulevaisuusvaltaa laajemmin ja vaikuttaa siihen, kuinka vaikuttavasti tulevaisuutta koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon on mahdollisuus osallistua?

Itse uskon vakaasti uusien osallistumistapojen merkityksen kasvuun lähitulevaisuudessa, koska yhteiskunnallinen osallistuminen on voimakkaassa murroksessa. Vaikuttaminen puolueiden toimintaan osallistumalla kiinnostaa vain harvoja. Kaikenkattavat ideologiat ja aatteet eivät houkuttele varsinkaan nuorempia sukupolvia. Niiden sijaan kiinnostus kohdistuu henkilökohtaisesti koskettaviin yhteiskunnallisiin asiakysymyksiin, jotka voivat olla maapallonlaajuisiakin. Tähän murrokseen instituutioiden pitäisi tavalla tai toisella pystyä vastaamaan, mikäli demokratia halutaan pitää elinvoimaisena.

Paraskaan osallistumismenetelmä ei tuota toivottavaa vaikuttavuutta, jos se toteutetaan väärään aikaan tai sen tuotoksien hyödyntämiselle ei ole riittävää mandaattia.

Tulevaisuusvallan laajentamisesta kiinnostuneita kehotan opiskelemaan virallista päätöksenteon asialistaa ja prosesseja. Pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä suunnitellaan ja tehdään paraikaa eri päätöksenteon tasoilla. Paraskaan osallistumismenetelmä ei tuota toivottavaa vaikuttavuutta, jos se toteutetaan väärään aikaan tai sen tuotoksien vastaanottamista ei ole etukäteen mietitty sekä mandaattia varmistettu. Paholainen asuu yksityiskohdissa ja iso osa tulevaisuusvallasta päätöksenteon virallisissa prosesseissa.

Hannu-Pekka Ikäheimo on yhtenä puhujana Finnsight-ennakointitapahtumassa 3.11. Hän nostaa puheenvuorossaan esimerkkejä tulevaisuusvallan laajentamisesta käytännössä.

Mistä on kyse?