Kommentti
Arvioitu lukuaika 4 min

Työntekijän hiilijalanjälki pienenee fiksummalla liikkumisella ja kasvisruokapäivillä

Nollapäästöpäivä kiinnittää huomiomme ilmastomyönteisiin kulutusvalintoihin. Työpaikat voivat merkittävästi vaikuttaa työntekijöidensä liikkumisesta ja ruokailusta aiheutuviin päästöihin ja samalla aikaansaada kestävämpää kasvua maapallon kantokyvyn rajoissa.

Kirjoittajat

Anu Mänty

Johtava asiantuntija, Kestävyysratkaisut

Sari Siitonen

CEO, Clonet

Julkaistu

Tänään on kansainvälinen Nollapäästöpäivä. Hyvä päivä itse kullekin miettiä omia kulutustapojamme, sillä SYKEn tekemän tutkimuksen mukaan lähes 70 % kasvihuonekaasupäästöistä on sidoksissa kansalaisten kulutusvalintoihin. Mutta työpaikatkin voivat vaikuttaa työntekijöidensä päästöihin.

Lähes puolet suomalaisista käy töissä. Työnantajayrityksiä on yhteensä noin 85 000, ja joukkoon mahtuu monenlaista toimiston sijaintia, työpaikkaravintolaa, autopolitiikkaa ja matkustuskäytäntöä. Yhä useammin myös henkilöstökysymyksissä työhyvinvoinnin rinnalle nousee ympäristönäkökulma. Työntekijät arvostavat vastuullisesti toimivia yrityksiä, ja erityisesti nuoret osaajat hakeutuvat sellaisiin yrityksiin, joissa ympäristö- ja sosiaalisiin ongelmiin kehitetään aktiivisesti ratkaisuja.

Kokeilusta osaksi omaa arkea

Kuluneen kesän aikana Sitra on yhdessä Climate Leadership Coalitionin (CLC) ja VTT:n kanssa kehittänyt käytäntöjä, joilla henkilöstön päästöjä voidaan arvioida ja vähentää. Koekaniineina on ollut VTT:n henkilöstö.

VTT kannustaa omaa henkilöstöään ilmastoystävällisiin valintoihin. Tätä tavoitetta tukemaan siellä käynnistyi keväällä kokeilu, jolla etsittiin keinoja henkilöstön hiilijalanjäljen pienentämiseen erityisesti työhön liittyvissä liikkumisessa ja ruokailuissa. VTT:llä tehdään paljon päästöjen vähentämiseen liittyvää tutkimusta ja kehitystyötä, joten testiryhmään ei ollut vaikeaa löytää innokkaita osallistujia. Yhteensä testiin osallistui 24 henkilöä eri tutkimusryhmistä ja toimipaikoilta, ja mukana oli myös johdon, henkilöstöhallinnon ja viestinnän edustajat.

Aluksi kokeiluun osallistuvat henkilöt selvittivät oman hiilijalanjälkensä lähtötason joko Sitran kehittämällä elämäntapatestillä tai SYKEn ilmastodieetti-laskurilla. Kun testiryhmä kävi tuloksiaan läpi työpajassa, osallistujat kertoivat yllättyneensä siitä, kuinka suuren lisäyksen työhön liittyvä matkustaminen voi tuoda hiilijalanjälkeen. Toisaalta moni oli jo pyrkinyt vähentämään lähes kaikesta mahdollisesta. Sitran kokoamien 100 fiksun arjen teon pohjalta ryhmäläiset kävivät läpi vaihtoehtoja oman hiilijalanjälkensä puolittamiseen. Erityisesti mietittiin sitä, mitä työpaikalla voitaisiin tehdä, jotta jokainen asuinpaikasta riippumatta voisi tehdä entistä useammin ilmastoystävällisiä valintoja. Etätyöpäivät, etäkokoukset, pyöräily ja kimppakyydit tunnistettiin helpommin toteutettavissa oleviksi keinoiksi. Myös kasvisruuan monipuolisempaa tarjontaa toivottiin työpaikkaravintoloihin sekä kannustamista useampiin kasvisruokapäiviin.

VTT:n hyvinvointikoordinaattori Tiina Korpelan mukaan ihminen voi pienilläkin valinnoilla vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa ja pitää yllä omaa työkykyään. Ilmastoystävälliset teot edistävät sekä kestävämpää kulutusta että henkilöstön hyvinvointia. Kokeiluryhmään osallistuneet henkilöt halusivatkin haastaa VTT:n koko henkilöstöä osallistumaan joukolla päästövähennystalkoisiin myös jatkossa. Mukaan lähteminen on helppoa, sillä VTT:n intrassa kuka tahansa voi luvata pienentää omaa hiilijalanjälkeään valitsemalla itselle sopivat päästövähennyskeinot. Monet valinnat ovat jo nyt mahdollisia, mutta myös uusia keinoja kannustetaan ideoimaan.

Kaikki työnantajat voivat halutessaan ohjata henkilöstöään ilmastoystävällisiin valintoihin ohjeistuksen ohella erityyppisillä kannusteilla ja palveluilla. Esimerkiksi VTT:llä ideoitiin sivustoa, joka helpottaisi kimppakyytien sopimista eri toimipisteiden sekä kodin ja työpaikan välisille matkoille.

VTT:läisten ilmastomyönteiset valinnat eivät rajoitu Nollapäästöpäivään, vaan niitä on tarkoitus jatkaa ja laajentaa osaksi normaalia arkea. Lue täältä lisää heidän ajatuksiaan hiilijalanjälkikampanjasta ja vähennystavoitteista.

Muutama vinkki päästövähennyksiin

Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 10 300 kgCO2e vuodessa. Näin paljon päästöjä siis syntyy asumisesta, liikkumisesta, ruuasta ja tekemistämme hankinnoista. Lähes puolet keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä aiheutuu ruuasta ja liikkumisesta.

Listasimme alle muutaman helpon valinnan, joilla voit pienentää työhön liittyvää hiilijalanjälkeäsi vuoden aikana.

Mistä on kyse?