artikkelit
Arvioitu lukuaika 7 min

Miksi datatalouden pitäisi olla jokaisen yrityksen agendalla juuri nyt?

Vauhdilla kasvava datatalous tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia, joihin suomalaisyrityksillä on kaikki valtit tarttua. Kysyimme vinkkejä dataa hyödyntäviltä yrityksiltä – lue millaisia neuvoja he antoivat alkuun pääsemiseksi!

Kirjoittajat

Katri Korhonen

Asiantuntija, Data ja kilpailukyky

Jenna Kiljunen

Asiantuntija (pitkällä vapaalla), Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Digitaalisen tiedon eli datan määrän räjähdysmäinen kasvu on yksi tämän hetken merkittävimmistä ilmiöistä. Nousukiidossa oleva datatalous Datatalous Talouden osa-alue, jossa datan kerääminen ja hyödyntäminen on keskeinen osa toimintaa. Avaa termisivu Datatalous kasvaa muita toimialoja nopeammin ja tarjoaa yrityksille uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Lähes kaikki yritykset tarvitsevatkin jo dataa menestyäkseen – tiesivät ne sen tai eivät.   

Suomalaisyrityksillä ei ole aikaa hukattavana, jos ne haluavat pysyä datatalouden kasvussa mukana. Suomi ei kuitenkaan ole yksin, sillä koko Euroopalla on kirittävää, jos sitä verrataan Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, joista tämänhetkisten datatalousmarkkinoiden suurimmat pelurit tulevat.

Sitran tavoitteena on, että Suomi nousee reilun ja kestävän datatalouden kansainväliseksi suunnannäyttäjäksi.

Verkostoissa datasta luodaan lisäarvoa

Innovaatioekosysteemeillä Innovaatioekosysteemi Verkosto, jonka jäsenet pyrkivät yhdessä luomaan liiketoimintaa ja innovaatioita tai tekemään tutkimusta tai muuten luovat lisäarvoa yhteistoiminnan avulla. Avaa termisivu Innovaatioekosysteemi viitataan yritysten ja muiden toimijoiden, kuten tutkimuslaitosten ja eri sektoreilla toimivien organisaatioiden muodostamiin verkostoihin. Data toimii usein innovoinnin lähtökohtana tai mahdollistajana, kun verkostoissa pyritään luomaan lisäarvoa.

Digitalisaation ansiosta monessa yrityksessä on kehitetty tapoja kerätä, tallentaa, analysoida ja esittää erilaista dataa. Dataa hyödynnetään päätöksenteossa, ja monet yrityspäättäjät ovat havahtuneet vaatimaan datasta muutakin arvoa.

Yrityksissä on myös käynnistetty hankkeita datapohjaisten uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien löytämiseksi.

Kysyimme kolmelta datatalouden ja innovaatioekosysteemien parissa toimivalta yritysmaailman edustajalta, mitä suomalaisyrityksissä tulisi nyt ymmärtää ja tehdä, jotta datatalouden tarjoamat mahdollisuudet pystyttäisiin hyödyntämään liiketoiminnan kehittämisessä ja kilpailukyvyn kasvattamisessa.

You need to accept marketing-cookies to watch this video

Open cookie settings

Datatalouden kelkkaan hyppääminen vaatii yrityksiltä uudenlaista uskallusta

Datatalouden perusidea on yksinkertainen: datan jakaminen Datan jakaminen Kahden tai useamman osapuolen välinen tiedonsiirto. Avaa termisivu Datan jakaminen muiden kanssa lisää datan arvoa. Yritysten paremmat valmiudet datan hyödyntämiseen tekevät niistä yhä kilpailukykyisempiä. Tässä kisassa nopeat voittavat hitaat.  

Mistä siis kiikastaa? Esteenä datatalouden toteutumiselle ei ole soveltuvan datan puute, vaan yhteisten työkalujen ja reilujen pelisääntöjen puuttuminen. 

”Luottamus on kaiken perusta, mutta yrityksiltä vaaditaan myös uteliaisuutta ja uskoa datan hyödyllisyyteen.” 

Mari Zabihian, Kemira

Teollisuuskemikaaleja valmistavassa Kemirassa on tunnistettu mahdollisuus tuottaa dataan pohjautuvia, helposti tarpeeseen mukautuvia digitaalisia palveluja. Ideaalitilanteessa kullekin asiakkaalle voitaisiin luoda räätälöidyt ratkaisut heidän omaa dataansa hyödyntämällä.

Haasteena voi kuitenkin olla, että asiakas pelkää datansa luovuttamista toiselle yritykselle. 

Mari Zabihian, Senior Manager, Digital Services, Kemira Pulp & Paper, ymmärtää dataansa varjelevia yrityksiä, mutta kannustaa samalla rohkeuteen: “Jos olet dataa jakava osapuoli, sinun täytyy ymmärtää, mitä dataa sinulla on ja mitä siitä voi jakaa, jotta et ole ylivarovainen. Luottamus on kaiken perusta, mutta yrityksiltä vaaditaan myös uteliaisuutta ja uskoa datan hyödyllisyyteen.” 

“Anna dataa luotettaviin käsiin ja löydä siitä uutta.”

Mari Zabihian, Kemira

Dataa hyödyntämällä kohti kestävää liiketoimintaa

Dataa kannattaa käyttää myös entistä kestävämmän liiketoiminnan kehittämisessä. Se on oiva apu esimerkiksi yritysten ympäristövaikutusten pienentämisessä.

Ohuen muovin korvaajaa, eli puukuitupohjaista ja kierrätettävää pakkausmateriaalia valmistavassa Papticissa keskitytään tekemään oikeita asioita muun muassa ympäristösuorituskykyä mittaamalla.

Yrityksen talous- ja vastuullisuuspäätökset tehdään datan pohjalta, ja sen avulla mitataan myös oman toiminnan kestävyyttä. Data auttaa arvioimaan tuotettujen ratkaisujen myönteistä vaikutusta, kun siirrytään fossiilisen muovin käytöstä uusiutuvista raaka-aineista valmistettuihin pakkauksiin.

“Datan avulla saamme laskettua materiaaliemme raaka-aineiden ja valmistuksen kokonaisvaikutuksen. Kerätyn datan pohjalta voimme analysoida, missä vielä pystymme pienentämään päästöjä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä”, Papticin vastuullisuusjohtaja Hanna Kalliomäki kertoo.

”Tuotteiden vastuullisuutta koko niiden elinkaaren mitalta pystytään arvioimaan sitä paremmin, mitä kattavammin laadukasta dataa on saatavilla koko arvoketjusta.” 

Hanna Kalliomäki, Paptic

“Jotta pystymme hillitsemään ilmastonmuutosta, meidän on tunnettava nykytila ja tunnistettava päästövähennysmahdollisuudet. Vain tiedon pohjalta voi toimia tavoitteellisesti. Asiakkaillemme fossiilisesta muovista luopuminen on avainasia. Tuotteiden vastuullisuutta koko niiden elinkaaren osalta pystytään arvioimaan sitä paremmin, mitä kattavammin laadukasta dataa on saatavilla koko arvoketjusta”, Kalliomäki huomauttaa. 

Datan roolin vahvistuessa myös sitä koskeva lainsäädäntö kehittyy ja ohjaa yritysten toimintaa entistä enemmän. EU:ssa puhutaan muun muassa digitaalisesta tuotepassista. Sen avulla datasta tuotettaisiin tietoa, jonka perusteella kuluttaja voisi valita vastuullisemmin ja valinnoillaan edistää kiertotaloutta.  

“Tämä on yksi esimerkki siitä, että yritysten tulee panostaa aiempaa enemmän ja laadukkaammin datan keruuseen, hyödyntämiseen ja hallintaan. Data on avain sekä läpinäkyvyyteen, sisäiseen kehittämiseen että todennettavaan läpinäkyvyyteen ulkoisille sidosryhmille”, Hanna Kalliomäki kuvailee.

Datan arvo hahmottuu käytännön esimerkkien kautta

Teollisuuden arvoketjuissa on jo pitkään jaettu dataa, jolla on ohjattu toimitusketjun tehokkuutta, kehitetty tuotteita ja parannettu toimitusvarmuutta. 

Teollisuudessa prosessidatasta pidetään usein tiukasti kiinni, jotta yrityssalaisuuksien vuotamiselta vältyttäisiin. Pelkona on, että taitava datan käsittelijä voisi onnistua kaivamaan tietomassasta yrityksen olemassaolon kannalta tärkeitä tietoja.  

“Tietopääoma on osa yrityksen arvoa. Koska data on arvokasta, sitä jaetaan harkiten”, teknologiayritys Sandvikin Commercialization and Networks Lead Miika Kaski toteaa.

“Tarvitsemme rohkeita kokeiluja, jotta löydämme yhteiset tavat tunnistaa ja tuottaa uutta arvoa datan avulla.” 

Miika Kaski, Sandvik 

Datan jakamisen tarve on todennäköisesti jo huomattu monissa yrityksissä, mutta sen tuomaa hyötyä ja arvoa ei osata vielä tunnistaa. Arvon luonti monen toimijan kesken saatetaan myös kokea hankalaksi. 

“Tarvitsemme rohkeita kokeiluja, jotta löydämme yhteiset tavat tunnistaa ja tuottaa uutta arvoa datan avulla”, Kaski peräänkuuluttaa ja antaa esimerkin kaivosteollisuudesta: 

“Kun kaivoksilla käytettävän työkoneen akun elinkaari on lopussa, se tavallisesti joko hävitetään turvallisesti tai kierrätetään. Joitain akkutyyppejä voitaisiin kuitenkin vielä hyödyntää esimerkiksi energiapankkeina, vaikkei akku enää työkonekäyttöön käykään.”  

Jotta akkujen elinkaari jatkuisi, tarvitaan kuitenkin näkymä niin käyttöikänsä päätä lähestyvään akkukantaan kuin hankkeisiin, joissa akkuja tarvitaan energiapankkikäytössä. Akkujen elinkaaridataa tarkastelemalla nähdään, milloin ja minne akku olisi suositeltavaa siirtää toisiokäyttöön.

Mistä on kyse?