Katsaus
Arvioitu lukuaika 20 min

Hallintoneuvoston toimintakatsaus 3/2022

Julkaistu

Hallintoneuvoston toimintakatsaus 3 – tarkastelujakso 16.6.-21.9.2022

1  Jakson pääkohdat lyhyesti

Energiakysymykset nousivat kesällä vahvasti yhteiskunnalliselle agendalle Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Sitra tarttui aiheeseen jo keväällä nostamalla esiin oppeja aiemmista energiakriiseistä ja ehdottamalla energiansäästötoimia. Olemmekin yksi valtakunnallisen Astetta alemmas – energiansäästökampanjan käynnistäjistä ja rahoittajista. Vetovastuu lokakuussa alkavasta kampanjasta on työ- ja elinkeinoministeriöllä ja Motivalla. Tavoitteena on saada 75 prosenttia suomalaisista säästämään energiaa.

Kasainvälisen demokratiapäivän (15.9.) yhteydessä julkaisimme Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessakyselytutkimuksen. Siinä missä kansalaiset toivovat anonyymejä, helppoja ja digitaalisia osallistumisen tapoja, päättäjät suosivat yhä kasvokkaisia tapaamisia. Tulosten mukaan päättäjät ja viranhaltijat suhtautuvat myös hieman epäillen kansalaisten edellytyksiin osallistua päätöksentekoon yhteiskunnallisista asioista.

Demokratian vahvistamiseksi ja uudistamiseksi Sitra edistää uusia osallistumisen keinoja. Esimerkiksi syyskuussa alkanut, järjestyksessä neljäs Sitra Lab -muutosohjelma ideoi ja kokeilee kunnallisen vaikuttamisen uusia tapoja kuuden tiimin voimin. Mukana on osallistujia eri puolilta Suomea.

Reilu datatalous -teema avasi syyskuussa vuoden kestävän rahoitushaun, jonka tavoitteena on kerätä oppeja datan jakamisesta yritysten välillä ja laajemminkin. Myös Sitran työ datatalouden kansallisen tiekartan rakentamiseksi etenee hyvää vauhtia tiiviissä yhteistyössä ohjausryhmän ja lukuisten sidosryhmien kanssa.

Kestävyyskriisin ratkaisemiseksi Sitran työ on suuntautumassa vahvasti keinoihin, joilla luonnon monimuotoisuutta ja luontopääomaa voidaan vahvistaa. Tähän liittyen kesällä käynnistyi kaksi uutta projektia, joista toinen on nimeltään Luonto ja arki ja toinen Talouden kestävyysratkaisut.

Sitran kehittämä Hyvät kortit -korttipeli on herättänyt runsaasti kiinnostusta, ja ensimmäinen painos loppui jo parissa viikossa. Pelin tavoitteena on innostaa yhä useampia ihmisiä tulevaisuusajatteluun ja -keskusteluihin.

Sama tavoite on myös Designmuseossa 9.9. avautuneella Mitä jos? Toisenlaisia tulevaisuuksia -näyttelyllä, jonka kumppaniksi Sitra valikoitui avoimen haun pohjalta. Seitsemän luovan alan toimijaa on tehnyt teoksiinsa tulkintaa toisenlaisista tulevaisuuksista. Näyttely on auki maaliskuuhun 2023.

2.1 Kestävyysratkaisut

Vahvistamme luonnon monimuotoisuutta ja vauhditamme ekologista jälleenrakentamista. Käytännössä edistämme siirtymää kohti ympäristön tilaa parantavaa yhteiskuntaa, jossa maapallon kantokykyyn sopeutuminen on kaikille mahdollista. Kiritämme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, vauhditamme reilua ja kilpailukykyistä kiertotaloutta ja kannustamme kansalaisia kestävyystoimiin.

Nostot tarkastelujaksolta:

  1. Kiritimme ja olimme mukana valmistelemassa kansalaisille suunnattua energiansäästökampanjaa, joka esiteltiin Eurooppa-foorumissa Turussa elokuun lopussa. Vetovastuu kampanjasta on TEM:llä ja Motivalla. Sitra on yksi kampanjan rahoittajista.
  2. Kokosimme Sitran kiertotaloustyön pohjalta 10 suositusta, joilla Suomen siirtymää kiertotalouteen voidaan vauhdittaa.
  3. Työ kestävyyskriisin ratkaisemiseksi jatkuu syksyllä 2022 kahdessa uudessa projektissa (Luonto ja arki sekä Talouden kestävyysratkaisut) sekä mm. maailman kiertotalousfoorumi WCEF:ää koordinoivan Globaali yhteistyö -tiimin voimin.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heikentänyt energian saatavuutta ja nostanut rajusti energian hintoja Euroopassa, mikä vaikuttaa myös Suomeen ja suomalaisiin. Siksi Motiva, Energiavirasto, työ- ja elinkeinoministeriö, valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö ja Sitra päättivät käynnistää kansalaisille suunnatun energiansäästökampanjan. Sen tavoitteena on saada 75 prosenttia suomalaisista säästämään energiaa ja näin pudottaa energiankulutusta ja suitsia hintojen nousua. Vetovastuu kampanjasta on työ- ja elinkeinoministeriöllä sekä Motivalla. Sitra on yksi kampanjan rahoittajista. Astetta alemmas -kampanja esiteltiin Eurooppa-foorumissa Turussa elokuun lopussa, ja se käynnistyy toden teolla lokakuussa.

Osallistuimme aktiivisesti energiakriisiä koskevaan keskusteluun ja annoimme useita haastatteluja medialle kesän aikana. Lisäksi Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen eritteli blogissaan syitä, miksi energiansäästö on erityisen kannattavaa juuri nyt.

Annoimme myös lausunnon ilmastolain päivityksestä. Sitra painotti lausunnossaan, että kunnilla on suuri merkitys Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Sitra kannattaa kuntien velvoitetta laatia ilmastosuunnitelmat joko yksin tai yhdessä muiden alueen kuntien kanssa.

llmasto- ja luontoratkaisut

Ilmasto- ja luontoratkaisut -projekti vei eteenpäin kahta hanketta. Ensimmäisessä selvitetään, mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa sijoittajille. Toisessa taas pyritään kuvaamaan, miltä näyttäisi luontoviisas Suomi vuonna 2035. Hankkeiden työstäminen jatkuu uudessa Talouden kestävyysratkaisut -projektissa.

Ilmasto- ja luontoratkaisut -projektin työ päättyi 30.6.2022.

Luontoa vahvistava kiertotalous 

Kiertotalouteen siirtyminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Suomella on hyvät lähtökohdat pysyä kehityksen kärjessä, mutta se vaatii määrätietoisia toimia. Kokosimme Sitran kiertotaloustyön pohjalta 10 suositusta, joilla Suomen siirtymää kiertotalouteen voidaan vauhdittaa. Järjestimme toukokuussa julkaisusta Tackling root causes -selvityksestä keskustelutilaisuuden EU-päättäjille Brysselissä.

Ruandan pääkaupungissa Kigalissa järjestettävän maailman kiertotalousfoorumin (WCEF2022) ajankohta julkistettiin kesäkuussa yhdessä isäntämaa Ruandan sekä Afrikan kehityspankin, Afrikan kiertotalousallianssin (ACEA) ja Afrikan kiertotalousverkoston (ACEN) kanssa. Samalla kerrottiin viidessä suuressa Afrikan kaupungissa järjestettävistä ”studioista”, jotka tarjoavat kätevän osallistumismahdollisuuden foorumin ja mahdollisuuden keskustella paikallisesti keskeisistä kiertotalousaiheista.

Suosittuja WCEF-sivutapahtumia on järjestetty ympäri maailmaa. Näistä osa on valmistellut joulukuun foorumin sisältöjä ja käsitellyt mm. Afrikan energiasektoria, muoti- ja tekstiilialaa sekä pakkauksia.

Luontoa vahvistava kiertotalous -projektin työ päättyi 30.6.2022. Sitran työ kiertotalouden vauhdittamiseksi jatkuu kahdessa uudessa projektissa sekä erityisesti Sitran kumppaniensa kanssa järjestämän maailman kiertotalousfoorumi WCEF:n kautta.

Luonto ja arki

Uudessa Luonto ja arki- projektissa vauhditetaan kansalaisten kestäviä valintoja, joilla voidaan edistää samanaikaisesti luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisemista. Kesällä 2022 käynnistyneen projektin työ pohjautuu Sitran aikaisempaan kansalaisten kanssa tehtyyn työhön ja tarjoaa tietoa elämäntapojen muutoksista yritysten ja yhteiskunnallisen päätöksenteon hyödynnettäväksi.

EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluva PSLifestyle-hanke, jota Sitra vetää, on jatkanut Sitran aiemmin rakentamien työkalujen kehittämistä kahdeksan Euroopan maan käyttöön. Kesän aikana valmistellut työpajat pidettiin syyskuussa Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Niissä paikalliset asukkaat kehittivät yhdessä hyvän elämän rakentamiseen tarkoitettua online-työkalua. Asukkaiden kommenttien pohjalta muunnettua työkalua testataan käytännössä myöhemmin syksyllä.

Luonto ja arki -projektin työ käynnistyi kesäkuussa 2022 ja jatkuu vuoteen 2025 asti. PSLifestyle-hanke jatkuu kevääseen 2025 asti.

Talouden kestävyysratkaisut

Talouden kestävyysratkaisut -projekti työskentelee läheisessä yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Kehitämme konkreettisia työkaluja, joiden avulla esimerkiksi rahoittajat ja yritykset voivat sovittaa omaa toimintaansa maapallon kantokyvyn rajoihin. Julkisella sektorilla tavoitteena on selvittää keinoja ja tarjota työkaluja siihen, miten talousjärjestelmä voi paremmin huomioida ja turvata luontopääomamme.

Elokuussa tarkensimme projektisuunnitelmaa ja jatkoimme muita valmisteluja.

Talouden kestävyysratkaisut -projektin työ käynnistyi heinäkuussa 2022 ja jatkuu 2025 loppuun saakka.

2.2 Demokratia ja osallisuus

Demokratia voi toimia vain, jos ihmiset kokevat riittävästi luottamusta toisiinsa ja yhteiskunnallisiin instituutioihin. Tavoitteemme on etsiä ratkaisuja ja näkökulmia yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi, uusien teknologioiden hyödyntämiseksi ja demokraattisen luottamusyhteiskunnan vahvistamiseksi.

Nostot tarkastelujaksolta:

  1. Julkaisimme Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessa –kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin päättäjien ja kansalaisten näkemyksiä nykyisistä ja toivotuista osallistumismahdollisuuksista sekä siitä, miten demokratian haluttaisiin kehittyvän.  
  2. Järjestimme kansainvälisenä demokratiapäivänä (15.9.) keskustelutilaisuuden informaatiovaikuttamisesta, datan merkityksestä, digitaalisesta vallasta ja mediaympäristön muutoksesta. Tilaisuuden pääpuhujana oli maailman johtaviin informaatiovaikuttamisen asiantuntijoihin kuuluva tutkija–kirjailija Peter Pomerantsev.
  3. Olemme rakentaneet yhteistyössä HAUS kehittämiskeskus Oy:n kanssa valmennusohjelman, joka tukee lainsäädäntöprosessien kokonaiskehittämistä ja tiedolla johtamista.

Katsauskaudella Sitra antoi lausunnon valtioneuvoston periaatepäätöksestä, jolla linjataan suomalaisen demokratiapolitiikan tavoitteista 2020-luvulla. Lausunnossa esitämme, että demokratiapolitiikassa on lisättävä kunnianhimon tasoa sekä hallinnon resursseja, jotta varmistetaan suomalaisen demokratian kehittyminen.

Uudistuva päätöksenteko

Projekti jatkaa lainsäädäntöprosessin kehittämistyötä, ja tukee siten keskeisesti myös demokratiaa ja turvallista oikeusvaltiota. Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta edelläkävijöiden joukkoon päätöksenteon avoimuudessa edistämällä valtioneuvoston ja eduskunnan tietojärjestelmien yhteensopivuutta, datan yhdistettävyyttä sekä kansalaisille suunnattuja osallistumisen menetelmiä.

Tarkastelujaksolla projekti avasi ilmoittautumisen Näkökulmia lainsäädäntöprosessien kokonaiskehittämiseen -valmennukseen. HAUS kehittämiskeskus Oy:n kanssa rakennettu valmennus tukee lainsäädäntöprosessien kokonaiskehittämistä ja syventää osallistujien prosessidataan, tiedolla johtamiseen sekä osallistamiseen liittyviä valmiuksia.

Valmennus on tarkoitettu lainsäädäntöprosessien parissa työskenteleville henkilöille, esimerkiksi ministeriöiden johdolle ja lainvalmistelijoille, poliitikoille ja eduskunnan valiokuntien virkamiehille. Sitra toimii valmennuksen toteuttamisessa yhtenä rahoittajana ja tarjoaa lisäksi ohjelmaan Sitran asiantuntijoiden osaamista aiheesta.

Uudistuva päätöksenteko -projekti jatkuu 30.6.2023 asti.

Uudet vaikuttamisen tavat

Projekti vahvistaa osallistuvaa demokratiaa Suomessa, pyrkii levittämään uusia vaikuttamisen tapoja laajempaan käyttöön ja vahvistamaan niiden kytkentää päätöksentekoon.

Syyskuussa julkaisimme laajan Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessa –kyselytutkimuksen. Siinä selvitetään kansalaisten sekä kunta- ja hyvinvointialuetasolla toimivien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden näkemyksiä demokratiasta, päätöksentekoon osallistumisesta ja demokratian tulevaisuuskuvista. Tutkimuksen toinen tavoite oli selvittää, millainen on viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden halu ja kyky demokraattisen osallistumisen laajentamiseen Suomessa.

Tulosten mukaan päättäjien ja viranhaltijoiden usko kansalaisten edellytyksiin osallistua yhteiskunnallisia asioita koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon on heikkoa. Tämä on haastava lähtökohta, jos kansalaisosallistumista halutaan lisätä demokratian vahvistamiseksi.

Lisäksi päättäjillä ja kansalaisilla on erilainen käsitys houkuttelevista yhteiskunnallisista osallistumistavoista. Kansalaiset haluaisivat suosia anonyymejä, helppoja ja digitaalisia osallistumisen tapoja. Päättäjät puolestaan haluaisivat, että ihmisten panos tulisi esiin kasvokkaisissa kohtaamisissa. On tärkeä ymmärtää taustalla vaikuttavia asenteita, jotta kansalaisille kehitetään oikeanlaisia tapoja vaikuttaa.

Kyselytutkimuksen aineisto havainnollistaa alueellisia ja väestöllisiä eroja hyvinvointialueittain, mikä mahdollistaa alueelliset suositukset osallistumiskeinojen kehittämisestä.

Tutkimuksen julkistuksen yhteydessä pyrimme herättämään aiheesta yhteiskunnallista keskustelua, jossa myös päättäjät olisivat mukana kommentoimassa tutkimustuloksia. Osallistuimme myös Kuntamarkkinoille (14.–15.9.), jossa keskustelua osallistumisen kehittämisestä heräteltiin kuntavaikuttajien keskuudessa.

Projekti jatkaa tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa ja suunnitteilla on useita osallistuvan demokratian kokeiluja alueilla sekä muita osallistuvan demokratian menetelmäkehitykseen liittyviä kokeiluhankkeita.

Uudet vaikuttamisen tavat -projekti jatkuu 31.12.2025 asti. 

Digitaalinen valta ja demokratia

Projekti tuottaa tietoa informaatioympäristön muutoksesta, digitaalisen vallan uusista muodoista sekä datan yhteiskunnallisesta merkityksestä. Lisäksi projektissa pyritään parantamaan ihmisten osallistumisen edellytyksiä esimerkiksi kehittämällä keinoja tunnistaa ja torjua disinformaatiota ja parantamalla eri väestöryhmien digitaalista informaatiolukutaitoa.

Digitaalinen valta ja demokratia projekti käynnistyi huhtikuussa ja tarkastelujaksolla päähuomio oli rekrytoinneissa ja projektin järjestäytymisessä.  

Järjestimme kansainvälisenä demokratiapäivänä 15.9. keskustelutilaisuuden datan merkityksestä, digitaalisesta vallasta ja mediaympäristön muutoksesta. Tilaisuuden pääpuhujana oli yksi maailman johtavia informaatiovaikuttamisen ja propagandan asiantuntijoita, tutkija–kirjailija Peter Pomerantsev. Tilaisuudessa julkistettiin Informaatiolukutaito-opas yhteistyössä faktantarkistuspalvelu Faktabaarin kanssa. Samalla lanseerattiin Suomessa Demokratiadrinkit-konsepti, jonka saapuu avaamaan sen perustaja, Defend Democracy -järjestön johtaja Alice Stollmeyer.

Digitaalinen valta ja demokratia -projekti jatkuu vuoteen 2026 asti. 

2.3 Reilu datatalous

Rakennamme eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvaa ihmislähtöistä ja reilua datataloutta vaihtoehdoksi valtio- tai datamonopolilähtöiselle datataloudelle. Edistämme muutoksia talouden rakenteissa, kuten sääntelyssä ja pelisäännöissä, lisäämme yksilöiden vaikutusmahdollisuuksia datan käyttöön liittyen sekä tarjoamme käytännön työkaluja datamarkkinoilla toimiville yrityksille.

Nostot tarkastelujaksolta:

  1. Avasimme vuoden kestävän rahoitushaun, jonka kautta tutkimme ja keräämme oppeja datan jakamisesta yritysten välillä ja laajemminkin. Piloteissa selvitetään myös eurooppalaisen, datan jakamiseen keskittyvän Gaia-X-verkoston yrityksille tuomia liiketoimintahyötyjä. 
  2. Datatalouden kansallisen tiekartan rakentaminen on edennyt laajassa sidosryhmätyössä. Kansallinen ohjausryhmä on evästänyt ja tarkentanut suuntaviivoja yhteisen tahdon vahvistamiseksi. Ohjausryhmä tunnisti Suomelle tärkeinä aihealueina terveysdatan, teollisen datan sekä digitaalisen ja vihreän siirtymän ja kiertotalousdatan.  
  3. Käynnistimme rahoitushaun perusteella kuusi pilottihanketta, joiden avulla selvitämme kuinka digitaaliset hoitomuodot sopivat esimerkiksi astma- ja MS-potilaiden hoitoon sekä kuinka niillä tuetaan TULES-potilaiden liikkumista.

Olemme jatkaneet EU:n nopeasti kehittyvän datasääntelyn analysointia ja sen vaikutusten konkretisoimista yhteiskunnan kehittymiselle, yksilöille, liike-elämälle ja kilpailukyvylle. Sääntely muuttaa merkittävästi tapaamme toimia ja käyttää palveluita tulevaisuudessa.

MyData 2022 -konferenssissa kuvasimme kansainväliselle yleisölle reilun datatalouden mahdollisuuksia ja nostimme esiin oman datan hallintaa koskevan perusoikeuden tulevaisuutta. Eurooppa-foorumissa Turussa toimme esiin reilun datatalouden näkökulmia, sen vaikutusta Suomen kilpailukykyyn ja sekä sääntelyn merkitystä.

Annoimme lausunnon Suomen digitaalisen kompassin luonnoksesta. Digitaalinen kompassi on Suomen kansallinen strateginen etenemissuunnitelma, joka vastaa Euroopan komission digitaalisen vuosikymmenen aloitteeseen. Sitra painottaa lausunnossaan sitä, että digitaalisen kompassin on vahvistettava Suomen siirtymää kohti digitaalista ja vihreää tulevaisuutta.

Datan jakaminen yritysten kesken on arkipäivää ja sen avulla tuotetaan monenlaisia palveluita. Datan hyödyntäminen reilulla tavalla on osa vastuullista liiketoimintaa ja edellyttää yhteisiä pelisääntöjä. Uudistettu Reilun datatalouden sääntökirja tarjoaa työkaluja verkostoille, joissa yritykset ja muut organisaatiot voivat jakaa dataa ja luoda uusia palveluita. Englanninkielinen versio (2.0) täydentyi tietoturvaan liittyvällä osiolla ja kokonaisuuden luettavuutta ja käytettävyyttä on parannettu. Sääntökirja on Sitran pitkäjänteisen työn tulos reilun datatalouden parissa, ja sitä ovat olleet tuottamassa lukuisat yritysten ja muiden organisaatioiden asiantuntijat. Suomenkielinen uusi versio julkaistaan myöhemmin syksyllä.

Terveysdata 2030

Terveyssovelluksia hyödynnetään osana lääketieteellistä hoitoa jo useissa maissa. Kesäkuussa käynnistimme rahoitushaun perusteella kuusi pilottihanketta, joiden avulla selvitämme kuinka digitaaliset hoitomuodot sopivat esimerkiksi astma- ja MS-potilaiden hoitoon sekä kuinka niillä tuetaan TULES-potilaiden liikkumista. Hankkeiden on määrä päättyä viimeistään toukokuussa 2023.

Terveysdata 2030 -projektin työ jatkuu 31.12.2023 asti.

Gaia-X Suomi -projekti

Datan jakaminen yritysten välillä vauhdittaa innovaatioiden ja uusien palvelujen luomista. Syyskuussa avasimme rahoitushaun, jonka tavoitteena on kerätä kokemuksia ja oppeja datan jakamisesta yritysten välillä ja toimialalta tai maasta toiseen. Haussa tutkitaan myös eurooppalaisen, datan jakamiseen keskittyvän Gaia-X-verkoston mallin yrityksille tuomia liiketoimintahyötyjä.

Koordinoimme Suomen Gaia-X-verkoston yhteistyötä ja olemme panostaneet toimialakohtaisten työryhmien työskentelyn kehittämiseen. Verkostossa on aloittanut toimintansa myös uusi koulutusdataan keskittyvä työryhmä.

Gaia-X Suomen-hubin koordinaatio -projektin työ jatkuu 30.6.2024 asti.

Datatalouden tiekartta -projekti

Datatalouden tiekarttaa tehdään Suomelle laajassa yhteistyössä. Työhön osallistuvat sidosryhmät edustavat sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoita. Kansallisen tiekartan rakentaminen eteni uuteen vaiheeseen, kun tiekartan ohjausryhmä aloitti työskentelynsä. Ohjausryhmässä ja sihteeristössä ovat edustettuina keskeiset ministeriöt, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät, Teknologiateollisuus, Business Finland, Kuntaliitto sekä Startup-säätiö.  Ohjausryhmä hyväksyi tiekartan konseptin sekä käynnisti tiekartan tahtotilaprosessin.

Ohjausryhmä piti tärkeänä luoda selkeä julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tahtotila Suomen menestymisen kannalta keskeisillä painopistealueilla. Yhteisen tahdon ilmaisu tarvitaan, jotta voidaan varmistaa datatalouden koko potentiaalin hyödyntäminen mahdollisimman hyvin niin Suomessa kuin kansainvälisessä yhteistyössä.

Suomelle tärkeiksi temaattisiksi aihealueiksi ohjausryhmä tunnisti esimerkiksi terveysdatan, digitaalisen ja vihreän siirtymän sekä kiertotalousdatan ja teollisen datan. Tiekartan keskeisenä tehtävänä nähtiin yleisen tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen, jotta datataloudessa havaittuihin mahdollisuuksiin voitaisiin tarttua konkreettisin toimin.

Yleisinä kehittämisalueina nähtiin kannustimet datan jakamiseen ja jakamisen hyötyjen havainnollistaminen esimerkein, osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, rahoitusmallit ja investoinnit sekä datatalouden tarvitsema pehmeä infrastruktuuri (mm. datan yhteentoimivuuden pelisäännöt).

Yhteinen tahtotila hyväksytään ohjausryhmän kokouksessa marraskuussa, jonka jälkeen työ etenee sen toteutumista edistävien toimenpiteiden tunnistamiseen ja vauhdittamiseen.

Datatalouden tiekartta -projektin työ jatkuu 30.6.2025 asti.

Kilpailukykyä datasta -projekti

Kilpailukykyä datasta -projektissa ratkaistaan datan jakamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä haasteita ja työskennellään yhteistyössä kolmen innovaatioekosysteemin kanssa. Mukana ovat metsäteollisuuden SEEDlogistiikkaan keskittyvä CAAS sekä liikkuvien työkoneiden klusteri SIX. Yhteistyöhön liittyen kesällä käynnistyi kolme datan jakamisen kokeilua. Niissä pilotoidaan datan hyödyntämistä autonkierrätyksessä sekä testataan mm. mahdollisuutta hyödyntää käytettyjen työkoneiden akkuja energiavarastona. Metsä- ja prosessiteollisuudessa kokeillan tuotantoketjun optimoimista datan avulla. Kokeilut saatetaan päätökseen syksyn aikana. 

Sitran kehittämän Datasta kasvua -ohjelman maksuton materiaali- ja työkalupaketti on nyt kaikkien hyödynnettävissä, ja olemme keskustelleet useiden valmennusorganisaatioiden kanssa ohjelman tarjoamisesta yrityksille. Työkaluja hyödynnetään paraikaa matkailu- ja ravintola-alan yritysten liiketoiminnan uudistamiseen. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus (Tieke) jatkaa keväällä käynnistynyttä valmennusta yrityksille datapohjaisten palveluiden kehittämisessä.

Kilpailukykyä datasta -projektin työ jatkuu 30.9.2025 asti.

2.4 Ennakointi ja strategia

Ennakoinnissa tuotamme tulevaisuustietoa yhteiskunnallisella ennakoinnilla ja analyysilla sekä vahvistamme ihmisten tulevaisuusajattelua ja kykyä vaikuttaa tulevaisuuden kehityssuuntiin. Työssämme painottuu tulevaisuusajattelun yhdistäminen muutoksentekokykyyn sekä yhteistyö ja vuoropuhelu tulevaisuustiedon tuottamisessa ja tulkinnassa. Lisäksi tuemme Sitran strategista johtamista, fasilitoimme strategiatyötä ja vastaamme Sitran vaikuttavuuden arvioinnista. Tänä vuonna olemme keskittyneet erityisesti Sitra Impact -mallin kehittämiseen. 

Nostot tarkastelujaksolta: 

  1. Sivistys+-projekti päättyi kesäkuun lopulla.
  2. Hyvät kortit -korttipeli parempien tulevaisuuksien kuvitteluun julkaistiin elokuussa.
  3. Designmuseossa avautui syyskuun alussa Mitä jos? Toisenlaisia tulevaisuuksia -näyttely, joka pohjaa Sitran heikot signaalit -työhön.

Ennakointi

Jatkuvan ennakoinnin tiimi suunnitteli tarkastelujaksolla kansallista ennakointitapahtuma Finnsightia, jonka järjestelyistä Sitralla on tänä vuonna päävastuu. Tapahtuman järjestelytoimikuntaan kuuluvat Sitran lisäksi Business Finland, opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Suomen Akatemia sekä valtioneuvoston kanslia. Teemana on tänä vuonna tulevaisuusvalta, ja verkkolähetyksen lisäksi eri puolille Suomea on syntymässä Finnsight-studioita, joissa keskustellaan erilaisista tulevaisuusnäkemyksistä. Marraskuun alussa pidettävään tapahtumaan on ilmoittautunut jo noin tuhat osallistujaa ja studioita on syntymässä vähintään viitisenkymmentä.

Tiimi työsti myös tammikuussa 2023 julkaistavaa megatrendipäivitystä tutustumalla erilaisiin trendiraportteihin, järjestämällä työpajoja sitralaisille, kirjoittamalla selvitystä, konseptoimalla erilaisia lopputuotteita sekä suunnittelemalla tapahtumakokonaisuutta julkistuksen tiimoilta.

Lisäksi Tulevaisuusbarometri 2023:n työ käynnistyi. Suomalaisten tulevaisuusnäkemyksiä luotaava kansalaiskysely toteutetaan loppuvuonna ja julkaistaan maalis-huhtikuussa eduskuntavaalien alla.

Heikot signaalit

Heikot signaalit -tiimi työsti Designmuseossa 9.9. avautunutta Mitä jos? Toisenlaisia tulevaisuuksia -näyttelyä. Sitra valittiin näyttelyn toteuttajaksi avoimessa haussa. Näyttelyssä on esillä seitsemän luovan alan tekijän tulkinta toisenlaisista tulevaisuuksista. Teokset toimivat lähtöpisteinä erilaisten maailmojen kuvittelulle ja olemassa olevien oletusten haastamiselle. Näyttely on auki maaliskuuhun 2023 saakka.

Tulevaisuuden uudistajat

Tulevaisuuden uudistajat -tiimi julkisti elokuun puolivälissä uuden Hyvät kortit -korttipelin, joka tarjoaa aineksia erilaisten, parempien tulevaisuuksien kuvitteluun hauskanpitoa unohtamatta. Kortit lähetettiin kaikkiin suomenkielisiin lukioihin, ammattikorkeakouluihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin (noin 800 kpl). Peli on tarkoitettu kaikille, joita kiinnostaa kehittää kykyään kuvitella erilaisia tulevaisuuksia ja sitä kautta harjaantua tulevaisuusajattelijana. Pelin tavoitteena on madaltaa kynnystä tulevaisuusajatteluun ja innostaa yhä useampia ihmisiä pohtimaan tulevaisuutta ja osallistumaan tulevaisuuskeskusteluihin. Kortit ovat saavuttaneet jo lyhyessä ajassa suuren suosion. Muutamassa viikossa tilattiin yli 3300 pakkaa niin oppilaitoksiin, järjestöihin, kunta-alan toimijoille kuin yrityksiin ja yksityishenkilöille. Kortteja voi tilata täältä: Hyvät kortit.

Sivistys+

Sivistys+-projekti päättyi kesäkuussa 2022. Vuoden 2020 alussa alkaneessa projektissa arvojen ja ihanteiden taso nostettiin entistä vahvemmin mukaan Sitran vaikuttavuustyöhön. Projekti keskittyi erityisesti rahoittamaan sivistyskentän uudistushaluisten toimijoiden hankkeita, joissa pyrittiin uudenlaisen, viheliäiset ongelmat tiedostavan sivistystyön vahvistamiseen, sivistysnarratiivin laajentamiseen ja yhteiskunnallisen sivistyksestä käytävän keskustelun voimistamiseen.

Sivistys+-projekti sai aikaan tuloksia, jotka vaikuttavat sivistysalalla ja sivistystyön suunnassa vielä projektin loppumisen jälkeenkin. Projektin edistämä transformatiivinen ajattelu näkyy muun muassa Kulttuuriperintöstrategiassa, Agenda 2030 -tiekartassa ja järjestöjen sivistysvisiossa. Sivistys+-projektin jälkeen jäävät elämään myös Sivistyksen ja oppimisen tiedekeskus Soppi, Ateneumin kokoelmanäyttely ja suomalaisia sivistyskeskusteluun kutsuva vuotuinen Sivistysviikko. Lisäksi sivistystoimijoiden käyttöön jää joukko työkaluja, joilla he voivat kirkastaa yhteiskunnallisen muutoksentekijän rooliaan. Sisällöllisesti sivistyskeskustelu laajeni niin luontokäsitysten pohdintaan, mustan feminismin oivalluksiin kuin tulevaisuusajattelunkin suuntaan. Projektin aikana sivistystoimijat aktivoituivat yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Talouden tulevaisuus
 
Talouden tulevaisuus -tiimi julkaisi kesäkuussa useita raportteja:
1) BIOS-tutkimusyksikkö analysoi Sitran toimeksiannosta seitsemän talouden siirtymäaloitetta aina donitsitaloudesta Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja koosti tiedot Tavoitteena reilu ja kestävä talous -muistioon. Aloitteet rikastuttaisivat suomalaista talouskeskustelua, jos niille annettaisiin keskustelussa lisää tilaa. Järjestimme aiheesta myös kaikille avoimen webinaarin.

2) Kilpailukyvyn tulevaisuus -julkaisu taustoittaa Sitran työpajoissa laadittua kymmenen kohdan listausta Suomen tulevan kilpailukyvyn kannalta keskeisistä tekijöistä. Asiantuntijoiden mukaan myös kilpailukyvylle asetettuja tavoitteita olisi syytä päivittää.

3) Vastuullisuuden tulevaisuus -selvitys hahmottaa puolestaan vastuullisuuden, kestävyyden ja vaikuttavuuden välisiä suhteita ja niiden muodostamaa kokonaisuutta. Jotta aikamme polttavat ongelmat saadaan ratkaistua, vastuullisuutta on kehitettävä jatkuvasti.

2.5 Yhteiskunnallinen koulutus  

Sitran yhteiskunnallinen koulutus vahvistaa päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä ja halua rakentaa kestävää tulevaisuutta yhdessä. Luomme monitieteisiä ja -alaisia oppimisympäristöjä, tilanteita ja prosesseja, jotka mahdollistavat yhdessä ajattelun, oppimisen ja kehittämisen. Tuloksena syntyy uutta ajattelua, kyvykkyyttä ja uusia ratkaisuja. Teemme yhdessä ja tuemme Sitran teemoja ja projekteja vahvistaen myös Sitran muutoksentekokykyä. 

Nostot tarkastelujaksolta:

  1. Yhteiskunnallinen koulutus kouluttaa päättäjiä ja vaikuttajia kestävän talouspolitiikan johtamisessa. Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen kurssi 17 päättyi kesäkuussa, ja kurssi 18 käynnistyi elokuun lopulla 33 osallistujan voimin.
  2. Neljännessä Sitra Lab -muutosohjelmassa haetaan ratkaisuja kunnalliseen osallistumiseen. Yhteistyössä Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman kanssa toteutettava ohjelma alkaa syyskuussa, ja siihen on valittu avoimen haun kautta kuusi tiimiä eri puolilta Suomea.
  3. Julkaisimme muutoksen hahmottamiseen ja yhteisen tilannekuvan rakentamiseen tarkoitetun Muutospelin, jonka kehittäjät ovat ottaneet innokkaasti käyttöön ammattikorkeakouluissa, työyhteisöissä ja kunnissa.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus

Nykymallisen talouspolitiikkakoulutuksen on vuodesta 2013 lähtien käynyt jo 455 päättäjää ja vaikuttajaa. Kurssin tärkein kysymys on, millaiset päätökset takaavat, että tämän päivän lapsi pääsee nauttimaan kestävästä hyvinvoinnista täyttäessään 18 vuotta.

EU on yhä keskeisempi toimija kestävän talouden ja tulevaisuuden rakentamisessa. Toiminnossa selvitetään parhaillaan, miten Sitra voisi yhteiskunnallisen koulutuksen keinoin tukea ja vahvistaa päättäjien näkemyksellisyyttä ja dialogia tulevaisuuden EU:sta. Päätös EU-koulutuksen käynnistämisestä tehdään osana ensi vuoden talous- ja toimintasuunnitelmaa.

Sitra Lab -muutosohjelma

Kesäkuussa neljässä kaupungissa ja verkossa pidettyjen Uudet vaikuttamisen tavat -kuntapajojen pohjalta tunnistettiin kolme kuntavaikuttamista haastavaa muutosilmiötä.

Neljänteen Sitra Lab -muutosohjelman painopisteinä ovat osallistumista edistävän toimintakulttuurin vauhdittaminen, osallistumisen rakenteiden muokkaaminen ja osallistumistiedon tuottaminen ja hyödyntäminen.

Mukaan etsittiin vahvalla mandaatilla toimivia tiimejä, joilla on mahdollisuus vauhdittaa uudistuksia kunnan ja hyvinvointialueiden rakenteissa. Määräaikaan mennessä hakemuksen jätti 21 tiimiä, joista kuusi valittiin varsinaiseen ohjelmaan.

Sitra Lab -muutosohjelma alkaa syyskuussa ja päättyy huhtikuussa 2023.

Lähestymistapoja ja menetelmiä muutoksen tekemiseen

Yhteiskunnallinen koulutus vahvistaa muutoksentekijöiden osaamista kestävän tulevaisuuden rakentamisessa muun muassa kehittämällä ja jakamalla menetelmiä avoimesti kaikkien toimijoiden käyttöön.

Yhteisen, muutosta koskevan tilannekuvan ymmärtämiseen tarkoitettu Muutospeli valmistui toukokuussa. Peliä on tilattu laajasti valtionhallintoon, kuntiin, järjestöihin, yrityksiin ja oppilaitoksiin. Tilauksia voi tehdä osoitteessa https://www.sitra.fi/muutospeli.

Tammikuussa julkaistun Näkymiä yhteiskunnan muutoskykyyn -digikoulutuksen on aloittanut tähän mennessä noin 100 ihmistä joka kuukausi. Koulutus on saanut oppijoilta erinomaista palautetta. Syyskuussa julkaisemme avoimeen käyttöön Muutospaja-konseptin. Muutospaja auttaa löytämään yhteyksiä oman työn ja suurten yhteiskunnallisten kehityskulkujen välille. Konkreettiset työkalut auttavat vahvistamaan muutoskykyä niin yhteisöissä kuin organisaatioissa.

Demokratian puolustusdialogit

Vastauksena Venään hyökkäyssodan nostamaan huoleen demokratian tilasta, olemme yhdessä VM:n, Erätauko-säätiön ja DialogiAkatemian kanssa kutsuneet laajasti eri toimijoita käymään dialogia demokratian puolustamisesta.

Demokratian puolustusdialogit (28.4. ja 9.6.) toteutettiin Erätauko-menetelmän pohjalta. Toteuttajat saivat koulutuksen ja materiaalit dialogien käymiseen yhteisöissään. Yhteenveto dialogeista julkaistaan 21.9. Sen tavoitteena on auttaa esimerkiksi kuntien ja valtion hallintoa valmistautumaan tuleviin kriiseihin.

Dialogeihin osallistui yli 80 yhteisöä Suomessa ja maailmanlaajuisesti, muun muassa Nepalissa, Iso-Britanniassa ja Japanissa. Mukana oli järjestöjä, yrityksiä, kuntia, valtionhallinnon yksiköitä kuin yksittäisiä kansalaisiakin, joista arviolta 80 prosenttia oli muita kuin perinteisiä demokratiatoimijoita.

Kesäkuussa julkaistusta Kansallisten dialogien mallista on kehittynyt pysyväksi tarkoitettu malli yhteiskunnalliseen vuoropuheluun kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten yhteistyönä. Mallia valmistellut VM:n työryhmä luovutti loppuraporttinsa kuntaministeri Sirpa Paaterolle 3.6. ja työ jatkuu yhteistyössä Erätauko-säätiön, DialogiAkatemian, VM:n, VNK:n ja Stran vauhdittamana.

Ensimmäistä kansallista dialogia suunnitellaan ensi vuodelle.

3  Sitran tiedotteet  

Sitran julkaisemat tiedotteet löytyvät kootusti Stt info:sta

4 Julkaisut

Sitran julkaisut löytyvät kootusti sivuiltamme.

Mistä on kyse?