Hallintoneuvoston katsaus 2/2020

Kuva: Minna Hemmilä/Sitra

Julkaistu

Tarkastelujakso 27.3.-18.6.2020

1  Yleiskuva Sitrasta

Maailmaa ja Suomea ravistellut koronaviruspandemia on siirtynyt Suomessa vaiheeseen, jossa rajoituksia hiljalleen ja hallitusti puretaan. Äkkiä päälle rysähtänyt koronatilanne vaati kaikilta nopeaa mukautumista ja organisaatioilta myös kykyä uudistua. Sitrassa muutos tarkoitti koko organisaation nopeaa siirtymää virtuaaliseen työskentelyyn, yhteistyötapojen uudistamista sekä työn sisällöllistä tarkastelua.

Oman sijoitusomaisuuden tuotoilla toimivana organisaationa olemme seuranneet tiiviisti myös markkinoiden epävarmaa tilannetta sekä ennakoineet sitä toiminnassamme.

Vaikka akuutti terveyteen liittyvä kriisi on Suomessa ainakin hetkeksi rauhoittunut, koronan muista vaikutuksista yhteiskunnassa ei ole vielä selvyyttä.

Tulevaisuus- ja kehitystyön merkitys on kuitenkin kirkas: nyt jos koskaan tarvitaan pitkäjänteistä työtä, joka ottaa huomioi nykytilanteen mukanaan tuoman epävarmuuden, mutta suuntaa kauemmas tulevaan. Sitralle tämä rooli osuu luonnostaan, ja kevään 2020 akuutissa tilanteessa olemmekin korostaneet ratkaisukeskeisyyden lisäksi pidemmälle tulevaan kurkottavaa kehitystyötä. Ennen koronaa esillä olleet viheliäiset ongelmat eivät ole kadonneet minnekään.

Sitran näkökulmasta shokin aiheuttamaan taantumaan tulisi välittömän kriisin hellitettyä vastata tavoilla, jotka samalla vauhdittavat siirtymää hiilineutraaliin kiertotalouteen sekä yksilön oikeuksia kunnioittavaan reiluun datatalouteen. Tämä vaatii suomalaisilta myös jatkuvaa uuden oppimista sekä työelämässä että vapaa-ajalla.

Sitra on ollut monilla tavoin mukana koronan vaikutuksiin liittyvässä yhteiskunnallisessa keskustelussa, mutta sen lisäksi olemme tuoneet kehittämiseen oman vahvan kokeiluosaamisemme.

Olimme mukana Suomen hallituksen asettamassa Kestävä elvytys -työryhmässä, ja autoimme kehittämään arviointikehikkoa kestäville elvytystoimille. Työryhmä korosti, että kaikkia valtion elvytystoimia olisi tarkasteltava myös niiden ilmasto- ja luontovaikutusten näkökulmasta. Sitran kokeiluosaaminen ja kokemus terveydenhuollon uudistamisesta puolestaan on näkynyt esimerkiksi Ketju-tartuntajäljityssovelluksen piloteissa Vaasan ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireissä sekä robottipuhelukokeiluissa Kuhmoisissa, Loviisassa ja Riihimäellä.

Yrityskentälle toteutimme yhdessä Kemianteollisuus ry:n ja Business Finlandin kanssa tehdyn kiertotalouden käsikirjan kemianteollisuuden tarpeisiin. Käsikirja täydentää aiempaa, yhdessä Teknologiateollisuus ry:n kanssa laatimaamme Kiertotalouden työkirjaa, jota hyödynnetään jo sadoissa valmistavan teollisuuden suomalaisyrityksissä.

Sitran hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan 27. maaliskuuta Sitralle uuden hallituksen toimikaudeksi 1.4.2020 – 31.12.2021.

Sitran julkisuusanalyysi 1.1.-31.3.2020

Sitran julkisuus toimituksellisessa mediassa oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2019 tapaan erittäin runsasta ja julkisuus valtamediassa hyvin laajaa. Vahvinta julkisuus oli tammi-helmikuun vaihteessa, jolloin havaintomme EU:n tietosuoja-asetuksen toimivuudesta digijälkiselvityksen julkaisun yhteydessä saavutti laajaa huomiota. Selvitys oli esillä etenkin Ylen kanavilla, mutta myös laajasti muissa päämedioissa. Samoihin aikoihin laajaa julkisuutta sai myös Elinikäinen oppiminen Suomessa –kyselyn tulokset. Sitran uuden yliasiamiehen kauden alku kiinnosti suomalaismediaa myös laajasti.

Kansainvälisessä mediajulkisuudessa huomionarvoista on The Economistin helmikuussa julkaisema artikkeli datataloudesta, missä Sitran reilun datatalouden projekti kuvailtiin innostavana esimerkkinä.

Verkkoviestinnän puolella laajaa näkyvyyttä keräsi niin ikään alkuvuodesta julkaistu digijälkiselvitys sekä sen yhteydessä julkistettu digiprofiilitesti, jonka avulla käyttäjä voi testata, kuinka hyvin osaa suojata tietonsa verkossa. Testi tarjoaa myös räätälöityjä vinkkejä omien tietojen suojaamiseksi. Poikkeuksellisen suuren yleisön tavoitti myös vuodenvaihteessa julkaistu Megatrendit 2020 -kokonaisuus. Laajan tavoittavuuden lisäksi megatrendien ympärille rakennettu sosiaalisen median kampanja aktivoi moninaisia sidosryhmiä pohtimaan tulevaisuutta.

Tämän katsauksen tarkastelujakson alku osuu vuosineljänneksittäin tarkasteltavan media- ja digijulkisuuden osalta ensimmäisen neljänneksen loppuun, pääosin aikaan ennen koronakriisiä.

Alla tarkempaa raportointia teemojen ja toimintojen työstä tarkastelujaksolla.

2  Toimintokohtaiset katsaukset

2.1  Hiilineutraali kiertotalous -teema

Tarkastelujakson aikana esitimme keinoja, jotka auttavat Suomea nousemaan taloudellisesta taantumasta ja ratkaisemaan samalla ekologista kestävyyskriisiä muun muassa kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan muodossa. Jatkoimme myös työtä, joka tukee reilua siirtymää kiertotalouteen niin kansainvälisestikin kuin Suomessakin: kannustimme niin kuntakenttää kuin teollisuusyrityksiäkin löytämään kiertotalouden ratkaisuja.

Mistä on kyse?

Meidän on toimittava ripeämmin, tehokkaammin ja vähemmillä päästöillä maailmassa, jota koettelevat ilmastokriisi, luonnonvarojen ja monimuotoisuuden hupeneminen sekä väestönkasvu. Arkemme ja hyvinvointimme eivät voi enää perustua ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin.

Sitra tukee Suomen uudistumista kiertotalouden edelläkävijäksi ja auttaa tekemään siirtymästä uuteen, kestävämpään talouteen mahdollisimman reilun eri osapuolille sekä luomaan maailmanluokan kiertotalousratkaisuja, joilla on vientipotentiaalia. Tuotamme myös tietoa keinoista tehdä Suomessa strategista ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Herättelemme ja innostamme ihmisiä, yrityksiä, tutkimuslaitoksia sekä hallintoa näkemään mahdollisuuksia uudenlaisessa, vähähiilisessä elämäntavassa sekä siihen liittyvässä liiketoiminnassa.

Teeman työtä tehdään etenkin kolmella avainalueella: Ilmasto- ja luontoratkaisut, Kestävä arki sekä Kilpailukykyinen ja reilu kiertotalous.

Nostot tarkastelujaksolta:

  1. Julkaisimme kiertotalouden käsikirjan kemianteollisuuden yrityksille. Kirja tarjoaa alan yrityksille työkaluja oman toimintansa arvioimiseen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen kiertotalouden liiketoimintamalleille.
  2. Tuimme hallituksen asettaman Kestävä elvytys -työryhmän työtä ja autoimme kehittämään arviointikehikkoa kestäville elvytystoimille.
  3. Toimme suomalaista osaamista koko maailman hyödynnettäväksi YK:n ympäristöohjelman ja TedEdin EarthSchool-videopalvelun kautta. Luontoseikkailu auttoi lapsia, vanhempia ja opettajia käyttämään hyödyllistä kiertotalousoppimateriaalia koronakevään poikkeuksellisessa kouluarjessa.


Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Koronapandemian seuraukset koettelevat rajusti Suomen taloutta, työllisyyttä ja hyvinvointia. Elvytystoimia tarvitaan, mutta taudin aiheuttamaan taantumaan pitää välittömän kriisin hellitettyä vastata tavoilla, jotka samalla vauhdittavat siirtymää hiilineutraaliin kiertotalouteen. Tuimme hallituksen asettaman Kestävä elvytys -työryhmän työtä ja autoimme kehittämään arviointikehikkoa kestäville elvytystoimille.

Jatkoimme yhteistyötä kansainvälisten kumppaneidemme ja Suomen edustustojen kanssa keskustellen muun muassa Maailman kauppajärjestön WTO:n kanssa siitä, miten kauppapolitiikka ja kaupan säännöt voisivat nykyistä paremmin tukea kiertotaloussiirtymää. Kanadassa ensi vuonna järjestettävän maailman kiertotalousfoorumin valmistelu jatkui, ja rakensimme ensi syksyn virtuaalisen WCEFonline-tapahtuman ohjelmaa. Tavoitteenamme on tehdä näkyväksi koko maailman käyttöön johtavia kiertotalousratkaisuja, jotka voivat auttaa myös kestävässä elvytyksessä.

Ilmastoratkaisut

Suomi voi menestyä vain ottamalla ilmastonmuutoksen lähtökohdaksi kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Ilmastoratkaisut-avainalueella kootaan tietoa ja tuotetaan perusteltuja ehdotuksia ilmastoratkaisuista, jotka tuottavat myös hyvinvointia Suomelle.

Koronakriisi on tuonut oman lisänsä myös ilmastoratkaisujen työhön, sillä kriisistä toipumiseen tarvitaan nopeasti kestäviä elvytyskeinoja. Keskeisimmät ehdotuksemme talouden kestäviksi elvytyskeinoiksi ja samaan aikaan päästövähennysten aikaansaamiseksi on kirjattu Sitran lausuntoon valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi 2021–2024.

Erilaiset elvytyskeinot ovat olleet koronakevään aihe eri puolilla maailmaa. Kestävyys ei ole kriisin keskellä unohtunut vaan eri valtioiden esimerkit rohkaisevat valitsemaan ekologisesti kestävän elvytyksen laajemmin. Paljon voidaan tehdä myös muilla päätöksenteon tasoilla: EU:ssa, kunnissa ja aluehallinnossa.

Sitran panos on ollut merkittävä kattavan kestävän elvytyksen arviointikriteeristön laatimisessa. Kestävä elvytys -työryhmän esittämä periaate, että kaikki elvytystoimet tulisi arvioida myös ilmasto- ja luontotavoitteiden näkökulmasta ja että mikään elvytystoimi ei saisi merkittävästi haitata ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista, on noteerattu laajasti (muun muassa Martti Hetemäen raportissa, ympäristövaliokunnan lausunnossa kuin Suomen hallituksen lisätalousarvioesityksessäkin).

Ilmastokriisin ja luonnon monimuotoisuuskriisin vakavuuden ja kiireellisyyden valossa on tärkeä arvioida viimeisintä tutkimustietoa laaja-alaisesti ja monitieteisesti, kuten myös 26 GHz:n taajuusalueen huutokauppaa koskevassa lausunnossamme korostimme.

Avainalueen tavoitteissa korostuvat jatkossa reilun siirtymän nopeuttaminen kohti ilmastopositiivista Suomea, luontokadon pysäyttämiseen liittyvät ratkaisut ja niiden aktiivinen toteuttaminen sekä ilmasto- ja luontoratkaisujen edistäminen EU:ssa ja kansainvälisesti.

Ilmasto- ja luontoratkaisut -avainalueen työ jatkuu 30.6.2022 asti.

Kilpailukykyinen ja reilu kiertotalous -avainalue

Työ kiertotalouden edistämiseksi on jatkunut uudella painotuksella. Tarkoitus on tehdä Suomen siirtymästä kiertotalouteen mahdollisimman reilu ja taata maallemme kilpailukykyä hiilineutraalissa yhteiskunnassa. Avainalueen työtä tehdään kansainvälisesti, ja Suomessa tunnistettuja työkaluja skaalataan niin, että ne vaikuttavat yhä laajemmin eri maissa ja että Suomi ja suomalaiset yritykset saavat osansa edelläkävijän hyödyistä.

Järjestimme ideakilpailun paikkaamaan koronakriisin vuoksi peruuntuneita kesätöitä ja kirittämään kuntien siirtymää kiertotalouteen. 30 hakijakunnan joukosta valitut voittajat työllistyvät kesän aikana yhteensä 10 kesätyöntekijää ympäri Suomea.

Jatkoimme teollisuusyritysten kiertotaloussiirtymän tukemista julkaisemalla Kiertotalouden liiketoimintamallit kemianteollisuudessa -käsikirjan yhdessä Kemianteollisuus ry:n ja Business Finlandin kanssa. Tämä ja aiemmin julkaistu valmistavalle teollisuudelle suunnattu Kiertotalouden käsikirja tarjoavat teollisuusyrityksille työkaluja oman toimintansa arvioimiseen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen kiertotalouden liiketoimintamalleille. Käynnistimme myös kesän ajaksi teollisuusyrityksille suunnatun kiertotalouden kesäkoulun yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa uuden kiertotalous-liiketoiminnan inspiroimiseksi.

Kiertotaloutta koskevaa poliittista päätöksentekoa olemme tukeneet erityisesti Suomen ja EU:n keskeisissä prosesseissa ja strategioissa, kuten EU:n vihreän kehityksen ohjelma, Suomen kiertotalouden poikkihallinnollinen ohjausryhmä sekä ICT-alan ilmasto- ja ympäristöohjelma. Kartoitimme myös kansainvälisten kiertotaloustoimijoiden näkemyksiä Suomen kiertotaloustyöstä.

ICT-alan ratkaisut nähdään usein kiertotalouden mahdollistajina, mutta tietoa datan käytön ympäristövaikutuksista on vielä niukasti. Selvityksemme aiheesta paljasti, että suomalaisten kuluttajien datankäyttö kasvaa voimakkaasti – esimerkiksi mobiilidatan liikenne on 25-kertaistunut vuosina 2011–17 – mutta sen ympäristövaikutuksia ei nykytiedoilla voida kattavasti arvioida.

Kilpailukykyinen ja reilu kiertotalous -avainalueen työ jatkuu 30.6.2022 asti.

Kestävä arki -avainalue

Kestävä arki -avainalue jatkaa Resurssiviisas kansalainen -avainalueella tehtyä työtä ja edistää muutosta kohti kestävämpää elämää. Innostamme ihmisiä tekemään kestäviä valintoja arjessa ja levitämme Suomessa kehitettyjä kestävän elämäntavan toimintamalleja. Sitran kehittämää elämäntapatestiä on Suomessa tehty eri alustoilla jo lähes miljoona kertaa.

Työmme seuraavassa vaiheessa keskitymme Suomessa aikaansaadun vaikuttavuuden moninkertaistamiseen kansainvälisesti ja luomme itsenäisesti toimivien maa- tai kaupunkifokusoituneiden tiimien verkoston, joiden työ pohjautuu Sitrassa kehitettyihin ja testattuihin malleihin.

EU-komissio on ilmaissut haluavansa monistaa Sitran kestävä arki -konseptin kaikkiin EU-jäsenmaihin. Parhaillaan valmistelemme kehittämiemme toimintatapojen sekä työkalujen liittämistä osaksi EU:n Green Dealin käytännön toteutusta. Tavoitteena on, että kansainvälisistä tiimeistä rakentuu käytäntöjä ja osaamista jakava yhteisö, joka vauhdittaa kestäviä elämäntapoja ja hiilidioksidipäästöjen vähenemistä. Yhteistyö on jo käynnistynyt paikallisten Kestävä arki -tiimien kanssa Kanadassa, Iso-Britanniassa, Portugalissa, Sloveniassa ja Tšekeissä.

Kestävä arki -avainalueen työ alkaa uudessa muodossaan 1.8.2020 ja jatkuu 31.1.2022 asti.

2.2  Uudistumiskyky

Tarkastelujakson aikana Uudistumiskyky-teema oli mukana koronatartuntaketjujen jäljittämiseen liittyvissä pilottihankkeissa Vaasan sairaanhoitopiirissä ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa pilottien käynnistäjän, koordinaattorin ja rahoittajan roolissa.

Lisäksi teeman Kansanvallan peruskorjaus -projektissa jatkettiin suomalaisen kansanvallan uudistumiskyvyn ja osallisuuden kehittämistä mm. erilaisia selvityksiä jatkamalla sekä kolmen kokeilukunnan toteuttamilla robottipuhelukokeiluilla.

Mistä on kyse?

Sitran Uudistumiskyky-teema vahvistaa erilaisten toimijoiden uudistumiskykyä siten, että ihmiset ovat muutoksen tärkein voimavara. Kyky uudistaa omaa toimintaa on nopeasti muuttuvassa maailmassa niin yksilön, yhteisön kuin koko kansakunnan elinehto.

Teeman alla työskentelee tällä hetkellä yksi avainalue, joka on suomalaisen päätöksentekojärjestelmän ja osallisuuden päivittämistä vauhdittava Kansanvallan peruskorjaus. Lisäksi teeman alla toteutetaan tarvittaessa yksittäisiä kokeiluhankkeita.

Nostot tarkastelujaksolta:

  1. Korona-altistuksia jäljittävää Ketju-sovellusta pilotoitiin toukokuussa Vaasan keskussairaalassa. Testihenkilöinä oli 33 vapaaehtoista sairaalan henkilökunnan jäsentä.
  2. Koronakriisin tuomat poikkeusolot ja fyysinen eristäytyminen ovat olleet isoja haasteita monille erilaisille ryhmille. Kuhmoisissa, Loviisassa ja Riihimäellä on kokeiltu robottipuheluja kunnan viestintään ja kuntalaisten kuulumisten ja palvelutarpeen selvittämiseen.
  3. Uudenlaiseen kansainväliseen rooliin liittyen sosiaali- ja terveysministeriö (STM) nimesi kesäkuussa Euroopan komission pyynnöstä Sitran vastuuorganisaatioksi Suomesta osallistumaan terveysohjelman yhteistoimintahankkeeseen (Joint Action).

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Korona-altistuksia jäljittävää Ketju-sovellusta pilotoitiin toukokuussa Vaasan keskussairaalassa. Testihenkilöinä oli 33 vapaaehtoista sairaalan henkilökunnan jäsentä.

Pilotin tavoitteena oli testata, miten valittu teknologia soveltuu kohtaamistietojen tallentamiseen ja niiden tietojen avulla tartuntojen jäljittämiseen. Vaasassa tehdyn pilotin malli oli niin sanottu hajautettu malli, jossa käytettiin DP-3T-teknologiaa. Tämänkaltaisen sovellusratkaisun kohdalla Vaasan pilotti on yksi ensimmäisiä Euroopassa. Pilottia varten kehitettävä sovellus on tarvittaessa räätälöitävissä ja laajennettavissa valtakunnalliseen käyttöön.

Vaasassa testihenkilöt pitivät sovelluksen käyttöä helppona. Pilotin aikana kerätyn tietomassan analysointi on nyt alkanut ja lopullisia tuloksia saadaan myöhemmin kesäkuussa. Tarkemmassa analyysissa tullaan keskittymään erityisesti kohtaamisten havaitsemiseen ja tallentamiseen liittyvän teknologian toimivuuden ja luotettavuuden arviointiin.

Korona-tartuntaketjujen jäljittämiseen liittyviä terveydenhuollon prosesseja ja toimintamalleja pilotoidaan puolestaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa kesäkuussa. Hanke tuottaa jäljitysprosessista tietoa, jota voidaan myöhemmin hyödyntää myös valtakunnallisessa kehitystyössä. Pilottihankkeessa otetaan huomioon paitsi nykyisen epidemian tulevat vaiheet myös mahdolliset tulevat epidemiat ja pandemiat.

Pitkään terveydenhuollon uudistamiseksi työskennelleen Sitran näkökulmasta kokonaisvaltainen uudistumiskyky on tärkeää, sillä teknologian ja jäljityssovellusten vaikutus yksistään on pieni, ellei samaan aikaa varmisteta koko testaa – jäljitä – eristä – hoida -prosessin toimivuutta. Samalla on syytä miettiä ennakkoluulottomasti myös täysin uusia toimintamalleja, kuten automatisoitujen puheluiden hyödyntämistä osana palveluprosessia. Sitra on vastikään rahoittanut kokeiluja, joissa testataan robottipuhelujen toimivuutta Kuhmoisissa, Loviisassa ja Riihimäellä.

Sitra toimii molemmissa Ketju-pilottihankkeissa käynnistäjänä, rahoittajana ja koordinoijana, samoin kuin robottipuhelu-hankekokonaisuudessa.

Uudenlaiseen kansainväliseen rooliin liittyen sosiaali- ja terveysministeriö (STM) nimesi kesäkuussa Euroopan komission pyynnöstä Sitran vastuuorganisaatioksi Suomesta osallistumaan terveysohjelman yhteistoimintahankkeeseen. Hankkeeseen osallistuvat jäsenmaat valitsivat Sitran koordinoimaan hanketta. Sitralla on pitkä kokemus terveysdatan hyötykäytön edistämisessä ja se on ollut tiiviisti mukana toisiolain ja sen kansalliseen toimeenpanoon liittyvissä valmisteluissa. Sitralla on myös käynnissä laaja yksilöön liittyvän datan eettistä käyttöä edistävä IHAN – Reilu datatalous -hanke. STM näkee, että Sitralla on hyvät mahdollisuudet koordinoida vaativaa yhteistoimintahanketta Euroopan laajuisesti.

Yhteistoimintahankkeet ovat EU:n terveysohjelman toimeenpanon välineitä. Uuden ohjelman (2020) alla on neljä eri hanketta. Sitran koordinoiman yhteistoimintahankkeen otsikko on Kansallisen yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) täytäntöönpanon erojen käsitteleminen terveydenhuoltoalalla, mukaan lukien European Health Data Space ja terveystietojen käyttö. Käynnistyessään hanke saa uuden nimen.

Suomen lopullinen päätös yhteistoimintahankkeeseen osallistumisesta ja sen edellyttämistä taloudellisista sitoumuksista tehdään yhdessä muiden jäsenmaiden nimeämien vastuuorganisaatioiden kanssa. Päätös tehdään yhteisten neuvotteluiden mukaisesti laadittavan hakemuksen pohjalta ennen hakemuksen jättämisen määräpäivää. Yhteistoimintahankkeeseen liittyvien EU-maiden yhteinen hakemus tulee jättää Euroopan komissiolle lokakuussa 2020. Yhteistoimintahanke (Joint Action) on EU:n kolmannen terveysalan toimintaohjelman (2014-2020) rahoitusinstrumentti, joka nimensä mukaisesti rahoitetaan EU:n ja jäsenmaiden kesken. Jokaisella yhteistoimintatahankkeella on selvä lisäarvo EU:lle ja niiden odotetaan ratkaisevan Euroopan laajuisia ongelmia.

Kansanvallan peruskorjaus

Kansanvallan peruskorjaus -projekti työskentelee suomalaisen demokratian rakenteiden, prosessien, toimintatapojen ja toimijoiden uudistumiskyvyn parantamiseksi. Projektissa tehdään yhteistyötä mm. valtioneuvoston, eduskunnan, puolueiden, kuntakentän sekä kirjastojen kanssa.

Tarkastelujaksolla keskeinen ja näkyvä hankekokonaisuus oli Robottipuhelukokeilut kunnissa -hankekokonaisuus, jossa kolme kuntaa, Kuhmoinen, Loviisa ja Riihimäki kokeilivat automaattipuheluita kuntaviestinnän ja asukkaiden kuulumisten ja palvelutarpeen selvittämisen työkaluina koronaepidemian aiheuttamien poikkeusolojen aikana.

Soittokierrokset ovat tuottaneet tähän mennessä kunnissa niin tuloksia, kiitosta kuin oppejakin. Kuhmoisissa kunta onnistui kahdella soittokierroksella tavoittamaan kuntalaiset hyvin, välittämään ajantasaista tietoa koronatilanteesta sekä saamaan tietoa palvelutarpeista. Riihimäellä onnistuttiin jakamaan tietoa muodostamaan käsitystä siitä, miten asukkaat olivat poikkeusolot kokeneet. Loviisassa taas kohderyhmänä olivat 18-29-vuotiaat nuoret, joita ei kuitenkaan puhelinnumerotiedoissa olleiden epätarkkuuksien vuoksi tavoitettu riittävän kattavasti, joten puhelukierros soitetaan uudelleen kesäkuun aikana.

Myös Riihimäellä soitettiin ja soitetaan kesäkuun aikana uusia puheluita. Alkukuusta asukkailta kysyttiin heidän näkemyksiään kaupungin museoverkosta ja puolessa välissä kesäkuuta selvitettiin kaupungin yrittäjien ajatuksia tilanteestaan. Riihimäellä soitetaan kuluvan vuoden aikana kaikkineen kahdeksan puhelukierrosta.

Kansanvallan peruskorjaus kokonaisuuteen kuuluvalla Demokratiakokeilut 2020 -hankkeella tavoitellaan kuntademokratiaa vahvistavia innovatiivisia kokeiluja yhteishankkeita, joilla edistetään demokraattista osallisuutta, osallistumista ja vuoropuhelua.

Mukana on kuusi kokeiluideaa, joiden takaa löytyy yhteensä 12 kuntaa: Kuhmo, Suonenjoki, Keitele, Pielavesi, Rautalampi, Tervo, Vesanto, Tampere, Tuusula, Helsinki, Järvenpää ja Oulu. Koronaepidemia muutti jonkin verran kokeilujen aikatauluja ja joidenkin kohdalla myös toteutustapaa, mutta pakotti toisaalta myös haastamaan totunnaisia toimintatapoja entistä rohkeammin. Koonti kokeilujen ajankohtaisista kuulumisista löytyy täältä.

Kansanvallan peruskorjaus -projektiin liittyen parhaillaan työn alla on jatko-osa huhtikuussa 2019 julkaistulle työpaperille Valtioneuvoston ydin Suomessa – Kuinka valmistautua paremmin tulevaisuuteen. Työpaperissa keskeisten toimijoiden haastattelujen avulla mm. että miten valtioneuvoston ydin Suomessa toimii ja miten se vertautuu kansainvälisesti.

Nyt menossa oleva jatkohanke ”Valtiovallan ydin kriisitilanteessa” perustuu niin ikään haastatteluihin ja sen toteuttaa kokenut politiikan toimittaja Martti Mörttinen. Keskeisten toimijoiden haastattelut tehdään touko-syyskuussa 2020 ja työn tulos julkistetaan alkuvuodesta 2021. Tavoitteena työssä on läpivalaista, miten päätöksenteko-organisaatiot ja prosessit toimivat, sopeutuivat ja millaisia muutospaineita niihin kohdistui (perustuslakiin perustuvan avoimen kansanvaltaisen oikeusvaltion osalta). Tarkastelun kohteena hankkeessa ei niinkään ole koronakriisi sinänsä, vaan sen yhteydessä käyty keskustelu ja toimenpiteet päätöksentekojärjestelmään liittyen.

Eduskunnan puhemiesneuvoston alaista eduskuntatyön kehittämishanketta tuettiin alkuvuodesta mm. julkaisemalla helmikuussa 2020 kansanedustajien haastatteluihin ja kyselyyn sekä tilastoaineistoon perustuva laaja raportti Miten kansaa edustetaan – Selvitys kansanedustajien työstä eduskuntatyön uudistamiseksi”. Kyselyyn vastasi 40 kansanedustajaa ja haastatteluihin osallistui 40 kansanedustajaa, yhteensä 60 eri kansanedustajaa.

Eduskuntatyön kehittämisen tukeminen jatkuu parhaillaan työn alla olevilla, eduskuntatyöhön liittyvillä selvityksillä tiedon käytöstä eduskuntatyössä ja lainsäädäntöprosessissa sekä koonnilla kansainvälisistä esimerkeistä digitalisaation ja robotisaation hyödyntämisestä päätöksenteon tietotuessa. Näihin liittyvät selvitykset julkaistaan näillä näkymin syys-lokakuussa 2020.

Kansanvallan peruskorjaus -projektin työ jatkuu kesäkuuhun 2021.

2.3  Uusi työelämä ja kestävä talous

Tarkastelujakson aikana Sitra julkaisi 35 toimenpide-ehdotusta Euroopan unionin datastrategian toteuttamiseksi, ja 38 pk-yritystä haki reilun datatalouden IHAN-yritysohjelmaan, joka käynnistyy syksyllä. Tilannekuva elinikäisen oppimisen toimintaympäristöstä täydentyi, kun Sitra julkisti muun muassa Mille väestölle? ja Miten osaaminen näkyväksi? selvitykset.

Mistä on kyse?

Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -teema edistää työelämän uudistumista, elinikäistä oppimista ja kestävää taloutta. Teeman painopisteet ovat elinikäinen oppiminen ja reilu datatalous.

Nostot tarkastelujaksolta:

  1. Kesäkuussa avattiin ensimmäinen versio ihan.fi-sivustosta, josta löytyvät työkalut reilun datatalouden palveluiden rakentamiseen.
  2. Sitran fasilitoimiin, elinikäisen oppimisen sidosryhmille suunnattuihin verkkotilaisuuksiin osallistui tarkastelujakson aikana yhteensä noin 2000 päättäjää ja asiantuntijaa.
  3. Sitran johto päätti, että työnimellä Hyvinvointiekosysteemi valmisteltua projektia ei tällä erää toteuteta.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Osaamisen aika

Osaamisen aika – Elinikäisestä oppimisesta kilpailukykyä ja hyvinvointiaavainalue käynnistyi lokakuussa 2018. Kolmivuotisen kokonaisuuden tavoitteena on pitkäjänteinen ja monialainen elinikäisen oppimisen kehitys Suomessa. Tuemme yhteiskunnallisia toimijoita tällaisen systeemisen muutoksen käynnistämisessä. Sitran roolina on toimia fasilitoivana sillanrakentajana, yhteistyöfoorumin tarjoajana sekä kokonaiskuvan täydentäjänä.

Hallitusohjelmaan kirjattiin kehitysohjelma laaja-alaisesta, politiikkalohkot ylittävästä elinikäisen oppimisen kehittämisestä. Valtioneuvosto asetti viime syksynä parlamentaarisen jatkuvan oppimisen uudistustyöryhmän, jossa ovat edustettuna kaikki eduskuntapuolueet. Sitra tukee uudistusta tiedontuotannolla. Työtä teemme tiiviissä yhteistyössä työryhmälle nimetyn koordinaatioverkoston ja sen jäsenten edustamien organisaatioiden kanssa.

Huhtikuussa julkistimme muistion työttömien näkökulmasta elinikäiseen oppimiseen. Se syvensi ymmärrystä uuden osaamisjärjestelmän rakentamisen haasteista laaja-alaisesti yksilön kannalta. Muistio kokosi yhteen sekä työttömien itsensä, heitä ohjaavien henkilöiden, TE-keskusten työntekijöiden, että viiden tutkijan näkemyksiä aiheeseen.

Yhteistyössä OKM:n ja TEM:n kanssa järjestimme toukokuussa kaksi verkkotilaisuutta, joissa esiteltiin tutkijoiden löydöksiä ja asiantuntijoiden esimerkkejä työssä oppimisesta. Tilaisuudet olivat jatkoa marraskuun 2019 tutkijatapaamiselle ja ne tukevat parlamentaarisen työryhmän uudistustyötä. Kesäkuussa julkistimme yhteistyössä TEM:n kanssa Miten osaaminen näkyväksi? -selvityksen. Siinä tarkastellaan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen välineitä ja toteutusmalleja Suomessa sekä hyviä käytäntöjä kahdeksassa verrokkimaassa.

Sitra ennakoi tulevaisuuden koulutustarpeita Mille väestölle? -selvityksessä, joka julkistettiin kesäkuussa. Selvitys ja sen kattava taustaraportti kuvaavat ikäryhmäkohtaisen ja alueellisen väestöennusteen sekä ennustavat uusien opiskelijoiden määriä Suomessa vuosina 2018 – 2040 kaikilla kolmella koulutusasteella.

Edellä mainitut, Sitran verkon kautta fasilitoimat tilaisuudet ovat olleet erittäin suosittuja. Niihin on osallistunut tyypillisesti 350 – 400 asiantuntijaa.

Osaamisen aika -projekti on siirtymässä kolmanteen vaiheeseen, jossa edistämme työuran aikaisen elinikäisen oppimisen yhteistä tahtotilaa kohti konkretiaa. Sillanrakentajan roolissa Sitran työ keskittyy eri alueilla ja toimialoilla vaikuttavien yritysten, oppilaitosten ja muiden julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyön tiivistämiseen. Sen avulla yritysten tarpeet ja eri toimijoiden elinikäisen oppimiseen liittyvät palvelut voivat kohdentua aiempaa paremmin.

Sitran Osaamisen aika -avainalueen työ jatkuu 30.9.2021 saakka.

IHAN® – Ihmislähtöinen datatalous

Data on noussut maailman arvokkaimmaksi raaka-aineeksi, mutta on laajamittaisesti vain harvojen hyödynnettävissä. IHAN-avainalue pyrkii luomaan Euroopan laajuiset pelisäännöt ja ratkaisuja reilulle datataloudelle, jossa menestyvät digitaaliset palvelut pohjautuvat luottamukseen ja tuottavat arvoa kaikille. Reilussa datataloudessa dataa jaetaan nykyistä enemmän yhteisillä pelisäännöillä. Ihmiset saavat entistä kohdennetumpia, hyvinvointiaan ja arkeaan parantavia palveluja, joissa dataa jaetaan läpinäkyvästi. Kaikenkokoiset yritykset pärjäävät ja saavat kasvua innovaatioista. Samalla yhteiskunnan hyvinvointi lisääntyy.

Tarkasteltua ajanjaksoa luonnehti vahvasti tavoite sekä vaikuttaa EU:n datastrategiaan että saada yritykset mukaan rakentamaan reilua datataloutta. Yritykset ovat avainalueen merkittävä kohderyhmä päätöksentekijöiden ja kansalaisten lisäksi, sillä ilman yrityksiä uusia, reilumpia palveluita ei synny.

Sitra toteutti helmi-kesäkuun 2020 aikana yhteistyössä FIBSin kanssa kolme Data osaksi yritysvastuuta -työpajaa. Työpajasarjassa edelläkävijäyritykset saivat tunnistaa parhaita käytäntöjä kestävälle datan käytölle yritysvastuun näkökulmasta. Työn tulokset julkaistaan myöhemmin tänä vuonna artikkeleina ja Sitran työpaperina.

Euroopan komissio julkisti helmikuussa 2020 EU:n datastrategian, jossa oli vahvasti läsnä eurooppalaisen arvopohjan mukaisesti luottamus ja ihmislähtöisyys datan hyödyntämisessä. Julkistimme yhteistyössä a New Governance -aloitteen kanssa 35 toimenpide-ehdotusta datastrategian toteuttamiseksi. Ehdotukset oli suunnattu Euroopan komissiolle, EU:n jäsenvaltioille, yrityksille, datan jakamisen projektien parissa työskenteleville sekä tutkijoille sekä jaoteltu toteuttamisajankohdan mukaisesti.

Sitra järjesti 9.3.–31.5. haun IHAN-yritysohjelmaan, jossa suomalaisia pk-yrityksiä autetaan luomaan uutta liiketoimintaa datan avulla. Poikkeuksellisesta keväästä huolimatta ohjelmaan haki 38 yritystä. Ohjelman tarkoituksena on edistää suomalaisten ja eurooppalaisten yritysten elinvoimaisuutta kilpailukykyisillä ja vastuullisilla liiketoimintamalleilla, tuotteilla sekä palveluilla. Yritysohjelman aikana kehitetyt koulutusmateriaalit tulevat avoimesti kaikkien hyödynnettäväksi ja keskitetysti ylläpidettäväksi. Yritysohjelma alkaa syksyllä 2020 ja kestää kuusi kuukautta.

Kesäkuun toisella viikolla julkistimme ensimmäisen version ihan.fi-sivustosta, josta löytyvät työkalut reilun datatalouden palveluiden rakentamiseen. Alustaa kehitetään, ja syksyllä sinne syntyvällä IHAN-kokeilualustalla voi paitsi kehittää, myös kokeilla reilun datatalouden palveluita käytännössä. IHAN-kokeilualusta on merkittävä askel reilun datatalouden mukaisten palvelujen rakentamiseen, ja se on myöhemmin maksutta kaikkien toimijoiden käytössä.

Liikkeistämme verkossa kertyy lukematon määrä tietoa. Selvitimme kuuden testihenkilön avulla, millä tavoin ja kuinka paljon dataa yksilöstä kertyy digitaalisissa palveluissa, miten sitä hyödynnetään nk. adtech-liiketoimintaympäristössä ja missä määrin tietosuoja-asetus (GDPR) tarjoaa yksilölle mahdollisuuksia saada tietoa kerätystä henkilökohtaisesta datasta ja sen hyödyntämisestä. Alustavat tulokset julkistettiin tammikuussa 2020. Laajempi Sitran selvitys aiheesta julkaistiin kesäkuussa.

IHAN® – Ihmislähtöinen datatalous -avainalueen työ jatkuu 30.6.2021 saakka.

Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -teemalla valmisteltiin loppuvuodesta 2019 ja alkuvuodesta 2020 uutta projektia työnimellä Hyvinvointiekosysteemi. Sen ideana oli luoda uutta, ongelmalähtöistä innovaatiotoiminnan ja -politiikan mallia ja pohjaa hyvinvointi-innovaatioiden ekosysteemille. Projektia ei tällä erää toteuteta.

2.4  Ennakointi ja strategia -toiminto

Tarkastelujakson aikana toiminto käynnisti työn koronan pidempiaikaisten vaikutusten analysoimiseksi sekä jatkoi työtä megatrendien levittämiseksi. Lisäksi aloitimme Sitran strategian ja toimintamallin kehittämisen.

Mistä on kyse?

Ennakointi-toiminto tuo suomalaiseen yhteiskuntaan ja tiedon ekosysteemiin pitkäjänteisesti tulevaisuuden kehityssuuntia luotaavia selvityksiä ja ennakointitietoa. Ennakointityössä painopisteet ovat yhteiskunnallinen analyysi- ja selvitystoiminta, oma ja kansallinen ennakointityö sekä sidosryhmäyhteistyö erityisesti erilaisten kohtaamisten, dialogin ja yhteistyöprosessien rakentamiseksi tiedontuottajien ja päätöksentekijöiden välille. Lisäksi toiminto pyrkii kehittämään tulevaisuuskyvykkyyksiä eli tulevaisuusajattelun ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitoja yhteiskunnassa. Strategia-perustoiminto vastaa Sitran strategiaprosesseista, vaikuttavuusarvioinnista ja tietopalveluista.

Nostot tarkastelujaksolta:

  1. Koronan vaikutukset -työ käynnistyi maaliskuussa. Ennakoinnin asiantuntijat yhdessä muiden sitralaisten kanssa lähtivät tarkastelemaan koronan pidempiaikaisia vaikutuksia megatrendikehikkomme avulla: minkälaiset jännitteet ovat vahvistuneet, mistä juuri nyt pitäisi keskustella, mitkä kehityskulut luovat tässä hetkessä toivoa. Työn pohjalta kirjoitetaan artikkelisarja sekä järjestetään tilaisuus
  2. Sitran megatrendityö jatkui päivitettynä korona-aikaan puheenvuoroilla erilaisissa tilaisuuksissa sekä uusien materiaalien tuottamisella (blogit ja etätyöskentelymateriaalit megatrendien hyödyntämiseen).
  3. Käynnistimme Sitrassa strategian ja toimintamallin päivityksen maaliskuussa. Korona-olosuhteiden takia prosessi piti miettiä uudelleen ja työskentely siirrettiin verkkoon. Kevään aikana aloimme kirkastaa visiotamme ja työstää vaikuttavuustavoitteitamme. Työ jatkuu vuoden 2020 loppuun. 

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin?

Koronan jälkeisen maailman perustuksia luodaan nyt. Siksi on tärkeä tunnistaa keskeisiä kysymyksiä ja valinnan paikkoja, joista olisi keskusteltava ja tehtävä päätöksiä juuri nyt. Tätä haastetta ratkomaan Sitran ennakointitiimi käynnisti maaliskuussa työn koronan pidempiaikaisten vaikutusten analysoimiseksi. Analyyseja kriisistä ja lyhyen aikavälin vaikutuksista alkoi sadella heti maaliskuussa monelta taholta, mutta Sitra halusi keskittyä toimenkuvansa mukaisesti kriisin pidempiaikaisiin vaikutuksiin. Siksi ennakoinnin asiantuntijat yhdessä muiden sitralaisten kanssa ryhtyivät työstämään artikkelisarjaa koronan pidempiaikaisista vaikutuksista megatrendikehikkomme avulla: mitkä jännitteet ovat kunkin megatrendin osalta voimistuneet ja mitkä kenties heikenneet, mitä uusia jännitteitä on syntynyt. Megatrendit auttavat tilanteen hahmottamisessa ja vaikutusten arvioinnissa. Julkaisemme kesän aikana kuusi artikkelia ja muutaman blogin koronan vaikutusten kokonaiskuvasta, jännitteistä ja valinnan paikoista. Lisäksi nostamme artikkeleissa kehityskulkuja, jotka tuovat tässä ajassa toivoa.

Tulevaisuuskeskustelu on erityisen tärkeää vaikeina aikoina. Vaikka maailma on äkisti heilahtanut, megatrendit eivät ole kadonneet mihinkään. Niiden avulla rakentava keskustelu muuttuvasta arjestamme ja ratkaisujen löytäminen voi olla helpompaa. Megatrendien ohella tulevaisuusajattelusta löytyy laajemminkin työkaluja epävarmuuden ja yllätysten tarkasteluun.

Tulevaisuuden uudistajat -projektissa on työstetty kevään aikana yhdessä ulkopuolisen kehittäjäryhmän kanssa (ryhmään haki alkuvuonna 400 asiantuntijaa) tulevaisuusajattelua ja muutoksen tekemistä yhdistävää koulutuskonseptia. Konseptia testataan kesän ja syksyn aikana. Projektin avulla halutaan kehittää suomalaisten tulevaisuuteen vaikuttamisen taitoja ja kykyä kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia sekä saada yhä enemmän ihmisiä keskustelemaan tulevaisuudesta.

Sivistys+-projekti on aloittanut sidosryhmätyön sivistysalan erilaisten toimijoiden kanssa sekä neuvotellut erilaisten hankkeiden käynnistämisestä. Projektin tavoitteena on tukea uudenlaista sivistystyötä, laajentaa sivistysnarratiivia, ja vahvistaa yhteiskunnallista keskustelua sivistyksestä.

Sitran strategiatyö

Sitrassa käynnistyi maaliskuussa työ strategian ja toimintamallin kehittämiseksi. Työ siirrettiin koronan vuoksi verkkoalustoille. Järjestimme tarkastelujakson aikana kolme sisäistä verkkotyöpajaa henkilöstölle, minkä lisäksi työskentelyä on tehty verkkoalustoilla sekä toimintamallikokeiluissa. Strategian osalta keväällä tarkastelussa on ollut etenkin vision kiteytys. Kesäkuussa alettiin työstää myös vaikuttavuustavoitteita. Strategiaa ja toimintamallia on käsitelty ja työstetty Sitran johtoryhmässä lähes viikoittain.

2.5  Yhteiskunnallinen koulutus

Koronapandemia muutti kevään ja kesän suunnitelmat täysin: sekä Kestävän talouspolitiikan 15. johtamiskurssi että Sitra Lab II -koulutusohjelma siirrettiin ensi syksyyn. Muut tapahtumat ja työpajat suunniteltiin uudessa tilanteessa verkkoon. Yhteiskunnallisen koulutuksen fasilitointi- ja tapahtumaosaaminen oli muutostilanteessa koko Sitran käytössä, ja asiantuntijat osallistuivat myös kansallisen tason yhteistyöhön osana Fast Expert Teams -verkostoa.

Mistä on kyse?

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta kokoaa muutoksentekijöitä kehittämään huomisen menestyvää Suomea yhdessä. Koulutustoiminnon fasilitointiosaamista hyödynnetään myös poikkileikkaavasti Sitran teemojen tukena. Tärkeimmät kokonaisuudet ovat Sitran oma tulevaisuuslaboratorio Sitra Lab sekä Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus.

Nostot tarkastelujaksolta:

  1. Haastava tilanne on ollut mahdollisuus kehittää uudenlaisia fasilitoinnin ja yhteisöllisen oppimisen muotoja tulevaisuutta varten, sekä ottaa uusia verkkovälineitä käyttöön. Koulutustoiminto on ollut aktiivinen kehittäjä omien koulutustensa puitteissa, mutta myös koko Sitran virtuaalitapahtumien kehittämisessä sekä kansallisessa Fast Expert Teams -verkostossa.
  2. Sitra on tilannut Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksesta vaikuttavuusarvioinnin, johon haastatellaan koulutukseen osallistuneita. Tulokset valmistuvat alkusyksystä. Seuraava, järjestyksessä 15. kurssi järjestetään syksyllä.
  3. Liityimme valtakunnalliseen Poikkeusajan dialogit -keskustelujen sarjaan 9.6. ja kutsuimme koulutuksen alumneja keskustelemaan siitä, miten koronakriisi muuttaa Suomea ja maailmaa. Olemme myös rahoittamassa hanketta dialogimenetelmän kehittämiseksi vastaamaan kriisitilanteen olosuhteita.  

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin? 

Sitra Lab etsii ja kehittää yhteiskunnallisen muutoksen tekemisen menetelmiä, luo tilaa kokeilevalle kehittämiselle sekä kokoaa muutoksentekijöitä yhteen oppimaan toisiltaan. Näin se kasvattaa laajemmin yhteiskunnallista muutoskyvykkyyttä.

Sitra Labin koulutusohjelma on fasilitoitu oppimisen ja yhteiskehittämisen prosessi, jonka ytimessä on uusien menetelmien, lähestymistapojen ja kyvykkyyksien tarjoaminen muutoksentekijöille.

Koronapandemia muutti Sitra Labin toiminnan nopeasti: keväälle suunniteltu koulutusohjelma siirrettiin syksyyn ja nyt epävarman tilanteen jatkuessa toteutusta suunnitellaan pääosin virtuaalisesti toteutettavaksi. Myös muutoksentekijöitä yhteen kokoavat Heräämö-tapahtumat sekä innovaatioportfolioita koskevat kevään kehittäjätyöpajat siirrettiin verkkoon. Haastava tilanne on ollut myös mahdollisuus kehittää uudenlaisia yhteisöllisen oppimisen muotoja tulevaisuutta varten.

Korona-aikana Sitra Labin asiantuntijat ovat osallistuneet aktiivisesti LUT-yliopiston käynnistämän Fast Expert Teams -verkoston virtuaalifasilitointia koskevan tiimin työhön. Verkoston toiminnan ideana oli hyödyntää digitaalisia työkaluja ja koota yhteen asiantuntijoita yli eri sektorirajojen työskentelemään koronapandemiaan liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen neljästoista kurssi valmistui vuoden 2019 lopulla. (Tutustu kurssin oppeihin: Millainen talouspolitiikka mahdollistaa hyvän elämän?) Keväälle 2020 suunniteltu kurssi jouduttiin perumaan koronan takia. Sen osallistujille on tarjottu paikkaa syksyn kurssilta.

Kullekin kurssille kutsutaan kerrallaan noin 30 osallistujaa yhteiskunnan eri sektoreilta. Kursseilla opitaan, miten talouspolitiikkaa Suomessa johdetaan ja miten kestävää kehitystä edistetään talouspolitiikan keinoin.

Kesän aikana Kantar TNS tekee Sitran tilauksesta vaikuttavuusarvioinnin Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksesta. Tätä varten se haastattelee alumneja aiemmilta kursseilta ja keväällä 2019 järjestetyltä täydennyskoulutusmatkalta. Arvioinnin tulokset valmistuvat alkusyksystä.

Poikkeusajan dialogit on DialogiAkatemian, Erätauko-säätiön ja valtiovarainministeriön dialogisten keskustelujen sarja, jossa luodataan kansalaisten kokemuksia poikkeusajan Suomessa eri näkökulmista. Keskusteluja on toteutettu kevään aikana neljänä päivänä. Keskustelijoita on ollut mukana jo yli 1000 eri ammattiryhmistä ja eri puolelta Suomea sekä ulkomailta. Keskusteluista on tehty yhteenvedot, jotka on julkaistu heti tilaisuuksien jälkeen.

Poikkeusajan dialogien tavoitteena on tarjota kansalaisille ja yhteisöille mahdollisuus käydä rakentavaa keskustelua ja lisätä ymmärrystä siitä, millaista on elää Suomessa poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa. Keskusteluja on järjestämässä yli 40 toimijaa eri puolilta yhteiskuntaa – yksittäisistä henkilöistä, järjestöihin, kuntiin, yrityksiin, säätiöihin ja ministeriöihin. Keskusteluihin on osallistunut jo nyt laajasti erilaisissa elämäntilanteessa olevia ihmisiä.

Liityimme keskustelujen sarjaan 9.6. ja kutsuimme koulutuksen alumneja keskustelemaan siitä, miten koronakriisi muuttaa Suomea ja maailmaa. Olemme myös rahoittamassa hanketta dialogimenetelmän kehittämiseksi vastaamaan kriisitilanteen olosuhteita.

Sitra Lab ja Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus ovat Sitran pysyvää toimintaa.

Ota yhteyttä

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?