Julkaistu 05.10.2017

Hallintoneuvoston katsaus 3/2017

Kirjoittaja
Johtaja, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Tarkastelujakso 16.6. – 5.10.2017

1  Yleiskuva Sitrasta

Sitran juhlavuosi siirtyy loppukirivaiheeseen. Pohjoismaisen mallin uudistamiseen tähtäävä Seuraava erä – visiotyö etenee kohti valmistumistaan, haastekilpailu Ratkaisu 100:n tiimit kirivät loppusuoralle ja Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta – näyttelyä viimeistellään marraskuun avajaisiin.

Koska Sitra on halunnut korostetusti juhlistaa merkkipaaluaan vaikuttavuustyön merkeissä, suurponnistuksemme ovat jakaantuneet koko vuodelle. Kesäkuisen World Circular Economy Forum (WCEF) 2017 jälkeen katseet kääntyivät heinäkuussa järjestettävään SuomiAreenaan, jossa Sitra oli näkyvä ja kuuluva keskustelija. SuomiAreenalla esittäytyi koko sitralaisen tulevaisuustyön kirjo kiertotaloudesta koulutukseen ja osaamiseen, demokratiasta uuteen työhön ja megatrendeistä soten valinnanvapauskokeiluihin. Kahdestakymmenestäviidestä keskustelusta osan Sitra järjesti itse, osan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja osassa sitralaisia asiantuntijoita oli vain mukana keskustelussa. Esimerkiksi jokaisena SuomiAreena-aamuna järjestetyt Hyvää huomista, Suomi! -aamukahvitilaisuudet keräsivät laajasti yleisöä aamu toisensa perään eteenpäin vievään keskusteluun.

Porin torilla SuomiAreena-kävijöitä pysäytti Sitran ja taiteilija Kaisa Salmen yhteisötaideteos 405.6 – vanhasta curling-hallista rakennettu kasvihuonemainen tila, jossa oli mahdollisuus levähtää, ladata akkuja ja keskustella sitralaisten kanssa tulevaisuudesta. Myös tiedekeskus Heurekan ja Sitran yhteinen Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -kiertue pysähtyi kahdeksi päiväksi kasvihuoneeseen.

Juhlavuoden kunniaksi olemme esitelleet ja käyneet keskustelua työstämme laajalla kattauksella ympäri Suomen. Alla esittelimme yksityiskohtaisemmin teemojen ja toimintojemme vaikuttavuustyötä ko. tarkastelujaksolla.

2  Toimintokohtaiset katsaukset

2.1  Hiilineutraali kiertotalous -teema

Teeman työ tähtää siihen, että vuonna 2019 Suomi on uudenlaisen, kestävään talouteen perustuvan yhteiskunnan suunnannäyttäjä. Teeman työ tukee Suomen yhteistä tahtotilaa menestyä kiertotalouden edelläkävijänä. Kiertotalouden mukainen toiminta niin kotitalouksissa, julkisissa toiminnoissa kuin liike-elämässäkin luovat edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle sekä sitä edistävälle liiketoiminnalle.

Teeman avainalueet edistävät hankkeiden ja projektien kautta edellä mainittua päämäärää. Avainalueita teemalla on kaksi: Kiertotalous ja Resurssiviisas kansalainen.

Kiertotalous-avainalueen suurtapahtuma World Circular Economy Forum 2017 järjestettiin juuri tarkastelujakson alla 5.-7. kesäkuuta. Maailman kiertotalousyhteisön ydinjoukon viestejä kerrataan EU:n huippuvaikuttajien kanssa heti tarkastelujakson jälkeen tapahtumassamme Brysselissä 11. lokakuuta. Sitra on vauhdittamassa keskustelua, kuinka EU edistää globaalin kiertotalouden kehittämistä.

WCEF2017:n jälkeen avainalueella on jatkettu syksyllä 2016 julkaistun kiertotalouden kansallisen tiekartan toimeenpanoa. Avainalueella on käynnistynyt tarkastelujaksolla useita laajoja hankekokonaisuuksia, jotka haastavat muun muassa suomalaista koulutusjärjestelmää, kuntien toimintatapaa, liikkumisen järjestämistä, ruokatuotantoa sekä yritysten bisneslogiikkaa.

Koulutusta koskevassa kokonaisuudessa jo aiemmin on aloitettu lukiolaisille suunnatun kiertotalouden verkkokurssin valmistelu. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) kanssa. Lisäksi syksyn aikana TAT:in kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnatussa Yrityskylä-oppimisympäristöissä otetaan käyttöön kiertotalouden mukaiset yritysratkaisut. Yhdessä kurssit ja oppimisympäristöt tavoittavat suomalaisia nuorisoa määrän, joka vastaa puolta yhdestä ikäluokasta. Kiertotalouden viemiseksi läpileikkaavasti koulujen ilmiöpohjaiseen opetukseen Sitra järjesti yhteistyössä Heurekan kanssa opettajille koulutuksen 9. syyskuuta. Koulutus tavoitti yhteensä noin 200 opettajaa. Tarkastelujaksolla umpeutui yliopistoille ja ammattikorkeakouluille suunnattujen kiertotalouden sivuainekokonaisuuksien sekä kiertotalouden opintokokonaisuuden toteuttajahaku.

Kuntakentän parhaiden kiertotalousratkaisujen saamiseksi esille ja monistamiseksi avainalue julkisti Kuntien kiinnostavimmat kiertotalousteot -kilpailun suomalaisille kunnille Kuntamarkkinoilla 13. syyskuuta. Syntyvä listaus julkistetaan alkuvuonna 2018. Kiertotalousratkaisujen vauhdittamiseksi julkisissa hankinnoissa avainalue käynnistää rahoitushaun tarkastelujakson lopun tienoilla.

Samoihin aikoihin käynnistyy myös osaltaan myös julkisia toimijoita haastava hanke – maakuntien liikkumisen kehitysohjelma. Ohjelmassa on tarkoitus saada aikaan kokeiluja, kuinka julkisesti tuettuja matkoja – kuten palvelu- ja koulukyytejä – saataisiin yhdisteltyä ja ympäristöystävällisemmiksi hyödyntäen kiertotalouden mukaisia digitaalisia alustoja ja toimintalogiikoita.

Tarkastelujaksolla on myös etsitty erilaisia suomalaisia alueita kehittämään kestävää alueellista ruokajärjestelmää. Sen tavoite on, että tuotettu ruoka edistää terveyttä ja ruuan tuotanto ja kulutus tapahtuvat luonnonvaroja säästäen ja niitä optimaalisesti käyttäen ja kierrättäen. Valittavat alueet tulevat muodostamaan yhdessä jo pilottialueeksi aiemmin valitun Ahvenanmaan kanssa alueellisen ruuan kiertotalousverkoston.

Suomalaisyrityksiä kirittävä ja uudenlaisia liiketoimintamalleja esittelevän Kiertotalouden kiinnostavimmat – yrityslistauksen kolmas päivitys on myös aloitettu. Viime toukokuussa yli 50 yritykseen laajentuneelle listalle odotetaan pääsevän vielä lisää yrityksiä.

Teeman toinen avainalue Resurssiviisas kansalainen edistää muutosta kohti kestävämpää elämää innostamalla suomalaisia tekemään kestäviä valintoja arjessa ja auttamalla yrityksiä kehittämään kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita.

Avainalueella selvitettiin edellisen tarkastelujakson aikana kuluttajien käyttäytymisen muutosta ja sen merkitystä yrityksille. Asumiseen, liikkumiseen, ruokailuun sekä tavaroiden ja palveluiden kuluttamiseen liittyviä asenteita ja tekoja kartoittaneen kyselytutkimuksen tulokset julkistettiin kesän 2017 aikana. Ensimmäinen yrityksille suunnattu kuluttajakäyttäytymisen muutosta peilaava Aamuharppaus-tilaisuus järjestettiin 14. syyskuuta. Tarkastelujakson aikana rekrytoitiin 11 suuryritystä kestäviä arjen ratkaisuja kehittävään yrityskehitysohjelmaan kokeilukumppaneiksi pienyrityksille suunnattuun yrityskilpailuun, joka lanseerataan myöhemmin lokakuussa 2017. Kilpailun tarkoituksena on edistää toimivaa kestävien kuluttajaratkaisujen markkinaa Suomessa.

Elokuussa 2017 lanseerattiin 100 fiksua arjen tekoa -verkkosivusto, joka esittelee keinoja hyvään elämään maapallon kantokyvyn rajoissa. Teoilla jokainen meistä voi paitsi parantaa elämänlaatuaan, myös vähentää arjen ympäristövaikutuksia. Fiksut arjen teot olivat esillä useissa yleisötapahtumissa tarkastelujakson aikana kuten koripallon EM-kilpailujen kisakylässä Helsingissä ja pääkaupunkiseudun Lähiöfest-tapahtumassa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti 100 fiksua arjen tekoa esille YK:n yleiskokouksen avajaisviikolla syyskuussa järjestetyssä kansalaisten roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa käsitelleessä kokouksessa.

Arjen liikkumiseen liittyviä kestäviä valintoja esiteltiin Sitran osittain rahoittamassa Kansan liike -tv-ohjelmassa , joka esitettiin Ylen TV1:llä. Ohjelma innosti suomalaisia tutustumaan ympäristön kannalta kestävämpiin tapoihin liikkua arjessa. Uusia kestäviä liikkumisen muotoja kuten kimppakyytejä, yhteiskäyttöautoilua, ajoneuvojen vertaisvuokrausta ja tulevaisuuden joukkoliikennettä esiteltiin myös Auton vapaapäivän tapahtumassa, jonka teemana oli vähäpäästöinen, yhteiskäyttöinen ja älykäs liikenne.

2.2  Uudistumiskyky

Sitran Uudistumiskyky-teema vahvistaa erilaisten toimijoiden uudistumiskykyä siten, että ihmiset ovat muutoksen tärkein voimavara. Kyky muuttaa omaa toimintaa on nopeasti muuttuvassa maailmassa niin yksilön, yhteisön kuin koko kansakunnan elinehto. Työtä tehdään tällä hetkellä sekä suoraan teeman alla että neljällä avainalueella, jotka ovat Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus, Hyvinvoinnin palvelu­operaattori, Ihminen edellä – valintakokeilut sote-palveluissa sekä Julkisen sektorin johtaminen.

Uudistumiskyky-teeman alla Sitra toteuttaa vuonna 2017 Yhteiskunta 2.0 -selvitystyön, jonka tavoitteena on hahmottaa, miten Suomen päätöksenteko- ja hallintojärjestelmä kykenee selviytymään nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja miten hallinnonrajat ylittävä yhteistyö voisi onnistua.

Selvitystyötä varten Sitran vanhemmat neuvonantajat Liisa Hyssälä ja Jouni Backman tekivät keväällä 2017 yhteensä 65 haastattelua, joissa haastateltavina oli kansliapäälliköitä, valtionhallinnon virkamiehiä, kuntahallinnon johtoa, etujärjestöjen johtoa sekä elinkeinoelämän edustajia. Haastateltavia rohkaistiin kertomaan henkilökohtaisia, ei organisaation mielipiteitä muun muassa päätöksenteko- ja hallintojärjestelmän uudistumiskyvystä, uudistumisen esteistä ja siiloutumisen asteesta ja ongelmallisuudesta.

Selvitystyö jatkuu parhaillaan haastatteluilla, joissa selvitetään Suomen poliittisen päätöksentekojärjestelmän toimijoiden näkemyksiä siitä, miten järjestelmä pystyy uudistumaan nopeasti muuttuvassa maailmassa ja miten hallinnonrajat ylittävä yhteistyö olisi mahdollista. Tässä vaiheessa haastateltavina ovat ministerit, puolueiden puheenjohtajat, puoluesihteerit, eduskuntaryhmien puheenjohtajat, eduskuntaryhmien pääsihteerit ja eduskunnan virkamieskuntaa.

Haastattelujen ja niistä tehtävän analyysin perusteella arvioidaan loppuvuoden aikana, millä tavalla ja millä yhteiskunnan sektorilla/sektoreilla Sitra voisi vastedes olla tukemassa järjestelmän uudistumiskykyä. Tällöin myös selvityksen tuloksista kerrotaan laajemmin.

Julkisen sektorin johtaminen -avainalue tukee julkishallinnon johtamisen ja johtamiskulttuurin uudistamista. Työ koostuu valtion ylimmän virkamiesjohdon koulutuksesta, kokeilutoiminnasta ja keskustelualoitteesta, jossa hahmotetaan valtionhallinnon toimintaperiaatteita, johtamiskäytäntöjä ja rakenteita 2020-luvulla.

Julkisen hallinnon nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää hallinnolta uudenlaista joustavuutta, uudistumiskykyä ja yhtenäisyyttä. Sitran rakentama Uudistuva julkinen sektori – mahdollistava johtaminen -koulutus vahvistaa näihin haasteisiin liittyvää johtamisosaamista. Koulutukseen osallistuvat ministeriöiden ja keskeisten virastojen johtoryhmät eli yhteensä reilut 160 henkeä. Ensimmäinen kuudesta kurssista käynnistyi syyskuun alussa ja viimeisen kurssin viimeinen jakso päättyy joulukuussa 2018.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus -avainalueella kuljetaan neljän vuoden projektin viimeisiä kuukausia. Vuosina 2013–2017 tehdyn työn lisäarvon ja vaikuttavuuden varmistamiseksi usean avainalueella tehdyn hankkeen parissa tehty työ jatkuu muiden toimijoiden puolella. Hyvänä esimerkkinä on lääke-ja matkapalveluiden tietojen läpivalaisu, joka sai laajaa huomiota julkaisussaan SuomiAreenalla heinäkuussa. Tehdyssä työssä lääkehoidon kokonaiskustannukset yhdelle maakunnalle (kaikista rahoituskanavista) tulivat ensimmäistä kertaa historiassa näkyville.

Lääkehoidon kustannukset olivat Etelä-Karjalan maakunnassa kolmanneksi suurin kustannus (n. 50 Meur = 10 % kokonaiskustannuksista). Tiedoista voidaan vetää johtopäätös, että lääkehoidon tietojen, kustannuksineen, tulee olla jatkossa läpinäkyvänä osana kaikissa maakunnissa sosiaali -ja terveyspalvelujen kokonaisarvioinnissa ja kustannusvaikutusten tarkastelussa. Tätä jatkotyötä jatkaa Kela ja Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea.

Sote-tietopakettien kehittäminen kohti yhtä valtakunnallista ohjaus-ja raportointityökalua on loppusuoralla. Viimeiseen testausvaiheeseen osallistui seitsemän maakuntaa ja nyt syksyllä 2017 tehdään vielä neljän maakunnan kanssa viimeisiä täsmäytyksiä. Maakuntien järjestäjille tarkoitetut laajat julkaisut; Tiekartta Sote-tietopakettien käyttöön ottoon ja Sote-tietopakettien käsikirja valmistuivat syyskuussa.

Valtiovarainministeriön, sosiaali-ja terveysministeriön (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemä JHS- palveluluokitustyö noudattaa jo sote-tietopakettien rakennetta 1:1. STM:n ohjausyksikkö on perustettu syyskuussa ja tiedon/osaamisen siirto Sitrasta on aloitettu.

Ihminen edellä. Valintakokeilut sote-palveluissa – avainalue oli mukana STM:n vetämien maakunnallisten valinnanvapauspilottien käynnistämisessä ja nykyisten kokeilujen laajentamisessa. Sitra järjestikin kesäkuussa työpajan kaikille hakemisesta kiinnostuneille kuntakonsortioille, kunnille ja maakunnille yhteistyössä ministeriön kanssa. Lokakuussa on vuorossa toinen merkittävä työpaja aiheesta.

Alkuvuoden aikana käynnistyneet valinnanvapauskokeilut ovat sujuneet kaikilla viidellä kokeilualueella suotuisasti, vaikka ne ovat näkyneet melko vähän valtakunnan tason julkisessa keskustelussa. Edellä mainituista syistä avainalue esitteli jo käynnissä olevien valinnanvapauskokeilujen tähänastisia tuloksia SuomiAreenalla aamukahvitilaisuudessa sekä syyskuussa Kuntamarkkinoilla kuin myös muissa alueellisissa tapahtumissa.

Avainalue toteutti syksyllä 2016 ja kevättalvella 2017 valinnanvapauspaikkakunnilla kansalaiskyselyt, joiden tulokset julkaistiin syyskuussa kokonaisuudessaan yhdessä kokeilupaikkakuntien kanssa.

Avainalueen tavoitteena on myös vahvistaa asiakaslähtöistä toimintakulttuuria terveys- ja hyvinvointipalveluissa. Tarkastelujaksolla avainalueen painopiste oli hyvin käynnistyneen Soteuttamo-konseptin toiminnan laajentamisessa. Soteuttamo on Sitran ja kuntatoimijoiden yhdessä rakentama sosiaali- ja terveysalan uudistumisen ja verkostojen kehittymisen ”työkalupakki”. Siihen liittyen on käynnistymässä muun muassa Soteuttamo-koulu, jonka tavoitteena on tulevaisuuden sote-keskusten kilpailukyvyn, vaikuttavuuden sekä uudistumiskyvyn vauhdittaminen.

Hyvinvoinnin palveluoperaattori -avainalueella kehitetään tapaa koota ja jakaa hyvinvointidataa yhdeltä luukulta. Hyvinvointidatan sujuva käyttö tuottaa laadukasta tutkimusta, hoitoa ja hoivaa nykyistä nopeammin. Sitra on osaltaan ollut tukemassa hyvinvointidatan hyödyntämiseen liittyvää valmistelua muun muassa esituotantohankkeiden avulla.

Palveluoperaattorin toiminnan käynnistyminen on varmistunut. Budjettiriihen tuloksena lupaviranomaisen toiminnan käynnistämiseen ja tietoturvallisen ympäristön investointeihin on valtion tulo- ja menoarvioesitykseen kirjattu 1,8 miljoonaa euroa vuodelle 2018. Tällä päästään alkuun ja seuraavaksi viimeistellään tarvittavat lait lokakuun valtioneuvoston istuntoon ja budjettilakeina eduskunnan käsittelyyn.

Palveluoperaattori-työssä Sitran osuus on lähes valmis ja ennen avainalueen päättymistä viimeistelemme käsikirjaa toiminnan käynnistämistä varten. Käsikirja on määrä julkaista alkuvuodesta 2018. Kokemukset esituotantohankkeista saatetaan tulevien toimijoiden hyödynnettäväksi. Lisäksi kartoitamme eri tapoja siirtää tuotantoon ja lopulliselle ylläpitäjälle esituotantohankkeissa tuotetut palvelut, kuten Kansallisarkiston hankkeessaan toteuttama kansallinen lupapalvelu ja informaatioportaali.

Syyskuun puolessavälissä Uudistumiskyky-teema edusti Sitraa omalla osastollaan kuntapäättäjät ja -kehittäjät yhteen kokoavilla Kuntamarkkinoilla. Sitran pääviesti tapahtumassa oli, että tulevaisuusnäkökulman tulee olla vahvasti mukana nyt tehtävissä sote-päätöksissä ja että päätösten tulee perustua tietoon, jota saadaan erilaisilla selvityksillä, kokeiluilla ja pilottihankkeilla.

Sitran yhdessä yhteistyökumppanien kanssa toteuttamista hankkeista esillä olivat erityisesti sote-tietopakettien pilotointi ja testaaminen sekä soten laajentuvan valinnanvapauden alueellisten kokeilujen ensikokemukset.

Myös nuorten syrjäytymistä ehkäisevä Tajua Mut! -toimintamalli oli esillä Kuntamarkkinoilla Sitran näyttelyosastolla. Mallin käyttö laajenee ja uutena kaupunkina Tuusula aloitti mallin kokeilun alkusyksystä. Tajua Mut! -kaupungit Kerava, Espoo, Riihimäki ja Mikkeli edistävät yhdessä mallin levittämistä muihin kuntiin Sitran ja opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Tajua Mut! -kuntien tuottama tuore käsikirja opastaa käyttöönottoa.

2.3  Uusi työelämä ja kestävä talous

Uusi työelämä ja kestävä talous -teemalle haetaan parhaillaan uutta suuntaa. Erilaisia vaihtoehtoja on kartoitettu keväästä lähtien ja niitä esitellään Sitran hallitukselle lokakuussa.

Työelämän uudistumista ja kestävää taloutta edistävä teema on ollut organisoitu kahteen avainalueeseen, jotka ovat Työelämän taitekohdat ja Vaikuttavuusinvestoiminen. Työelämän taitekohdat -tiimin työ päättyi suunnitellusti elokuun lopussa. Vaikuttavuusinvestoiminen jatkaa työtään Sitrassa enintään tämän vuoden loppuun saakka. Investointimallin seuraava kehittäjä selviää lähiaikoina.

Teema ja sen kahta ensimmäistä projektia vetänyt Timo Lindholm jäi pois Sitrasta elokuun lopussa.

Työelämän taitekohdat -avainalue kehitti kumppaneidensa kanssa malleja, joilla työn markkinoiden toimintaa ja yksilötason valmiuksia voidaan kohentaa työelämän muuttuviin tarpeisiin. Useita projekteja päättyi ja niiden tuloksia vedettiin yhteen elokuun aikana järjestetyissä sidosryhmätilaisuuksissa:

·        Uusi työn markkina -keskustelualoite

·        Skenaariolaskelmia työn muutoksen vaikutuksista eläkejärjestelmään ja julkiseen talouteen (Yhteistyössä: ETK, VM, Demos Helsinki ja Sitra)

·        Kovaa osaamista harrastuksista ja vapaaehtoistoiminnasta (Yhteistyössä: Suomen Partiolaiset ja Sitra)

·        Tulevaisuuden työpaikka -projekti: 60 työkaluja erilaisten työyhteisöjen käyttöön (Yhteistyössä: Ilmarinen, HENRY ry ja Sitra)

Teeman toinen avainalue eli Vaikuttavuusinvestoiminen rakentaa kyseiselle uudelle sijoitus-, rahoitus- ja yhteistyömallille käytänteitä Suomeen. Vaikuttavuusinvestoiminen tarkoittaa yksityisen pääoman kanavoimista hankkeisiin ja/tai organisaatioihin, joiden myötä syntyy taloudellisen tuoton lisäksi mitattavaa yhteiskunnallista tai ympäristöllistä hyötyä.

Heinäkuussa Suomi hyväksyttiin Vaikuttavuusinvestoimisen kansainvälisen ohjausryhmän jäseneksi. Itsenäinen ja riippumaton ohjausryhmä edistää globaalien vaikuttavuusinvestoimisen markkinoiden syntyä. Sen ytimen muodostavat johtavat G8-teollisuusmaat.

Sitran asiantuntijat ovat kysyttyjä luennoitsijoita erilaisissa kansainvälisissä seminaareissa ja kehityshankkeissa. Esimerkiksi kesäkuussa yli 500 sosiaalialan asiantuntijaa 30 eri maasta kokoontui European Social Services -konferenssiin Maltalle, ja suomalaiset vaikuttavuusinvestoimisen esimerkit olivat Sitran toimesta näkyvästi esillä sekä päälavan keskusteluissa että työpajoissa. Sitra on toiminut myös YK:n kehitysjärjestö UNDP:n neuvonantajana vaikuttavuusinvestoimisen hyödyntämisessä.

Yksi vaikuttavuusinvestoimisen muodoista on SIB-malli. Siinä sijoittaja kantaa hankkeen taloudellisen riskin ja julkisen sektorin organisaatio maksaa vain tuloksista. Syyskuussa SIB-hankkeita esiteltiin sijoittajille järjestetyssä kutsuvierastilaisuudessa.

Tähänastisista SIB-hankkeista merkittävin on työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuussa julkistama Nopean työllistymisen ja kotoutumisen SIB, jonka tavoitteena on työllistää noin 3 000 maahanmuuttajaa seuraavan kolmen vuoden aikana. Kyseessä on sijoitetun pääoman määrässä (13,5 milj. euroa) Euroopan suurin ja maailman toiseksi suurin SIB. Rahaston sijoittajiin lukeutuvat Euroopan Investointirahasto (EIR), SOK, Tradeka-Yhtiöt, Sitra, Suomen ortodoksinen kirkko ja yksityissijoittaja Tom Tukiainen.

Rakenteilla on useita SIB-hankekokonaisuuksia, joiden tavoitteet liittyvät muun muassa lasten ja nuorten hyvinvointiin, ikäihmisten itsenäiseen toimintakykyyn ja työllistymisen edistämiseen. Noin 30–40 kuntaa on ilmaissut kiinnostuksensa SIB-rahastojen mahdollistamien hankkeiden toteuttamiseen. Sitra auttaa ja neuvoo kuntia niiden omien hankkeiden rakennustyössä, esimerkiksi taloudellisessa ja toiminnallisessa mallinnuksessa.

Seuraavaksi lanseerataan Lasten ja nuorten SIB, joka edistää lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia. Sen toiminta käynnistyy loppuvuodesta. Hankehallinnoijaksi eli ”pääurakoitsijaksi” on valittu FIM, jonka asiantuntijakumppaneina toimivat Lastensuojelun Keskusliitto ja Epiqus Oy.

Sitra on valmistellut uudenlaista yhteiskehittämö-konseptia, joka toteutetaan loppuvuonna julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä Oulussa.

2.4  Strategia ja ennakointi

Sitran ja Demos Helsingin Seuraava erä -visiotyössä hahmotetaan pohjoismaisen mallin tulevaisuuden menestystekijöitä. Sitra päivittää kestävän hyvinvoinnin visiota nyt kolmatta kertaa sitten vuoden 2010. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla julkaistut Seuraavan erän kolme teemajulkaisua avaavat keskustelua yhteiskunnan muuttuvista rakenteista teemoittain: 1) Työ ja toimeentulo 2) Demokratia ja osallisuus sekä 3) Kasvu ja edistys.

Osana Seuraavaa erää Sitra järjestää vuonna 2017 sarjan kansainvälisiä työpajoja ymmärryksen syventämiseksi yhteiskunnan muutoksesta ja kiinnostavimpien ratkaisumallien löytämiseksi – sekä pohjoismaisen yhteiskuntamallin vahvuuksien peilaamiseksi. Pohjoismaisen mallin tulevaisuus ja pohjoismaiset ratkaisut nousivat keskusteluun erityisesti asiantuntijatyöpajoissa Ruotsissa Visbyssä (4.7.) ja Trondheimissa Norjassa (14.9.).

Seuraavan erän työ jatkuu kestävän hyvinvoinnin vision työstämisen parissa, joka julkaistaan loppuvuodesta 2017.

Osana Seuraava erä visiotyötä Sitran haluaa löytää uuden tavan rakentavalle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Tähän tähtää Sitran Erätauko-malli, josta on tarkoitus tehdä vuoden 2017 loppuun mennessä konsepti, jolla erilaiset toimijat voivat käynnistää ja ylläpitää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua.

Erätauko-konseptin rakentaminen kokeiluin jatkui toisen kokeilukierroksen tapahtumilla Vantaalla (13. ja 20.6.) ja Kajaanissa (17.6.) teemasta demokratia ja osallisuus. Kolmannen kierroksen tapahtumat tullaan järjestämään Lahdessa (1.11.), Tampereella (6.11.) ja Lappeenrannassa (9.11.).

Erätauon tavoitteena on vahvistaa ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan, luottamusta toisiinsa, ymmärrystä tulevaisuuden kehityssuunnista ja niiden kytkeytymisestä päätöksentekoon sekä laajentaa demokraattiseen päätöksentekoon osallistuvien suomalaisten joukkoa.

Sitra on mukana ”Suomi 100 – Suomalaisen demokratian tulevaisuuskeskustelut” -hankkeessa, jonka päätavoitteena on korostaa rakentavan keskustelun merkitystä toimivan demokratian perusedellytyksenä. Hanke käynnistyi heinäkuussa SuomiAreenaalla ja se huipentuu marraskuun lopussa eduskunnassa järjestettävään Tulevaisuuden kyselytuntiin, jossa kansalaiset ja kansalaisjärjestöjen edustajat esittävät kysymyksiä hallitukselle ja käyvät keskustelua ministerien kanssa. Hankekumppaneina ovat oikeusministeriö, valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö.

Sitran kansainvälinen Education for a Changing World -tutkimusprojekti tutkii kestävyyden, koulutuksen ja hyvinvoinnin rajapintoja. Osana tutkimushanketta tuotimme loppuvuonna 2017 julkaistavasta Sustainability, Human Well-Being, and the Future of Education -kirjasta tiivistelmän, Tulevaisuuden koulutuksen käsikirjan, joka julkaistiin SuomiAreenalla. Julkaisu on otettu hienosti vastaan etenkin opettajakunnan keskuudessa.

Tieto päätöksenteossa -projektimme sai lähtölaukauksen syksyllä kyselytulosten julkistuksella. Kesällä toteutettuun kyselyymme vastasi 531 hallinnon, tutkimuksen, päätöksenteon edustajaa sekä muita aiheesta kiinnostuneita. Sekä päätöksentekijät että tiedon tuottajat ovat tyytymättömiä tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa. Analyysimme mukaan tilanteen muuttamiseksi tarvitaan määrätietoista johtamisen kehittämistä sekä toimintakulttuurin muutosta. Tieto päätöksenteossa -projektimme tavoitteena on tunnistaa tiedon ja päätöksenteon muuttuvaan suhteeseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Haluamme myös nostaa esiin uusia näkökulmia, lisäämme kohtaamisia aiheesta kiinnostuneiden kesken ja jaamme parhaita käytäntöjä.

2.5  Yhteiskunnallinen koulutus

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta kokoaa päättäjiä ja muutoksentekijöitä kehittämään huomisen menestyvää Suomea yhdessä. Lisäksi toiminto koordinoi ja osin toteuttaa myös Sitran juhlavuoteen liittyviä hankkeita.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus yhdistää arjen hyvinvoinnin, talouden realiteetit ja maapallon rajojen tuomat reunaehdot pitkäjänteiseen päätöksentekoon, tämän päivän kehittämiseen sekä monimutkaisen maailman vaatimaan uuteen johtajuuteen. Yhdestoista kurssi on käynnissä ja päättyy marraskuussa. Kahdestoista kurssi järjestetään keväällä 2018.

Juhlavuoden kunniaksi Sitra tarjoaa koulutuksen alumneille mahdollisuuden hyödyntää Sensemaker-kyselytyökalua, joka on uudenlainen tapa kerätä tietoa. Kerättyjen tarinoiden dataa analysoimalla saadaan realistisempi käsitys ihmisten arjesta. Samalla paikannetaan mahdollisia alkavia kriisejä ja etsitään ratkaisumahdollisuuksia niiden estämiseksi. Kymmenen kokeilua on käynnissä ja alumnit ruotivat tuloksia huippuasiantuntija David Snowdenin johdolla yhteisessä työpajassa 17.10.

50-vuotiaan Sitran ja satavuotiaan Suomen kunniaksi järjestettävä Ratkaisu 100 -haastekilpailun 15 tiimiä esittelivät ratkaisujaan ensimmäistä kertaa heinäkuun SuomiAreenalla Sitran järjestämässä Piilevän osaamisen kisapäivässä. Kevään, kesän ja syksyn tiivis työskentely ratkaisujen kehittämisen parissa huipentuu Ratkaisu 100 Showtimessa 24.10., jossa valmiit ratkaisut esitellään suurelle yleisölle ja 16.11. Sitra 50 -juhlassa, jolloin kisan tuomariston valitsemat kilpailijat saavat ratkaisunsa kehittämiseen miljoona euroa.

Juhlavuoden hankkeisiin kuuluva Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -näyttelyn suunnittelu on loppusuoralla: seitsemällä paikkakunnalla kiertänyt, nuorille suunnattu kiertue päättyi elokuussa Inariin, ja näyttelyn avajaisia vietetään Heurekassa Sitran 50-vuotisjuhlassa. Millainen on tulevaisuuden Suomi? Mitä ajattelemme terveydestä ja hyvinvoinnista, miten matkustamme, mitä syömme ja minkälainen luonto meitä ympäröi? Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta on vuorovaikutteinen ja toiminnallinen näyttely, joka virittää ajattelemaan. Kävijä pääsee rakentamaan tulevaisuutta omilla päätöksillään ja teoillaan.

Sitran juhlavuoden yhtenä erityiskohderyhmänä ovat olleet nuoret: vuoden aikana tulevaisuudesta on keskusteltu Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -kiertueen lisäksi esimerkiksi Tivoli Utopia -tulevaisuuspelien lomassa, Ateneumin kanssa järjestetyissä Twiittejä tulevaisuuteen -pajoissa sekä Tulevaisuuden leirinuotiolla, eli nuorten omalla tulevaisuusleirillä. Myös tämä kaikki kulminoituu Sitran 50-vuotisjuhlissa marraskuussa, jolloin mukana olleet nuoret esittelevät oman ajatuksensa tulevaisuudesta.

2.6  Pääomasijoitukset

Tarkastelujaksolla ei ole tapahtunut maininnanarvoisia asioita.

 

 

Ota yhteyttä
Johtaja, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

+358 (294) 618 505

veera.heinonen@sitra.fi

Mistä on kyse?